Kristiina Hämäläinen
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
Search by typing & pressing enter

YOUR CART

4/20/2022 0 Comments

Hyvinvointialueiden rahoituslain muutos yllätti

Päijät-Hämettä kohtasi pääsiäisen alla erittäin ikävä yllätys: ministeriöissä on kaavailtu hyvinvointialueiden rahoitukseen uutta määräytymistekijää, jonka johdosta hyvinvointialueiden rahoituksesta siirrettäisi pysyvästi 350 miljoonaa euroa yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille. Päijät-Hämeelle tämä muutos tarkoittaisi peräti 13 miljoonan euron heikennystä jo ennestään haasteelliseen vuoden 2023 rahoituskehykseen. Resursseiksi muutettuna leikkuri toteutuessaan tarkoittaisi liki 300 hoitajan ja 104 lääkärin palkkavaroja.

Ministeriön ilmoitus rahoituslainmuutoksesta tuli hyvinvointialueille yllätyksenä. Menettelytapa tässä vaiheessa uudistuksen etenemistä ei ole kohtuullista. Myös aikaa alueiden kuulemiseen oli varattu aivan liian niukasti: pääsiäisviikolla julkaistun muutosesityksen kuuleminen järjestettiin ministeriössä jo seuraavan viikon keskiviikkona.  

Ehdotettu erillinen yliopistosairaaloille kohdistuva rahoitussiirto on perusteeton ja heikentää valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteiden uskottavuutta.  Yliopistosairaaloiden tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulee ehdottomasti kattaa kaavaillun rahoituksen leikkaamisen sijaan terveydenhuoltolain mukaisesti erillisrahoituksena irti hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Mikäli ehdotettu leikkuri toteutuisi, on sillä vaikutuksia Päijät-Hämeen palveluiden määrään ja saavutettavuuteen. Jo nyt Päijät-Hämeessä on tehty laajoja sopeutuksia kustannusten hillitsemiseksi kuntien rahoituskyvyn tasolle eikä toista yhtä laajaa supistusta ole mahdollista tehdä ilman merkittäviä muutoksia palvelutasoon.
​
Nyt on hyvin tärkeää tehdä laajaa edunvalvontaa kaikilla mahdollisilla tavoilla.

0 Comments

3/16/2022 0 Comments

Hyvinvointialueella katse eteenpäin!

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen poliittinen toiminta on käynnistynyt. Syksystä 2021 asti valmisteltu hyvinvointialue on saanut suoralla kansanvaalilla valitut päättäjät. Edessä on tiivistahtinen vuosi valmistelutöiden ollessa vielä tämän vuoden kesken. Myös osa poliittisista toimielimistä on vasta käynnistymässä mutta jo ennen juhannusta päätöksentekoa ehditään toteuttamaan noin 25 kokouksessa. Keväällä edessä on myös tärkeimmän ohjaavan asiakirjan, hyvinvointialuestrategian työstäminen.

Yksi tärkeimmistä asioista on taata, että maakunnan tunnustettu edelläkävijyys ja palveluiden integraatio turvataan myös jatkossa. Tämä tarkoittaa rohkeita avauksia, näkemystä tulevaisuuden palveluista, asukkaiden tarpeiden kuuntelemista sekä kykyä päättää myös lasiseinien ulkopuolella. Tämä edellyttää päättäjien tahtoa luoda tekojen kautta luottamusta uuteen poliittiseen järjestelmään ja valmistelutyöhön asukkaiden, eri sidosryhmien ja henkilöstön välillä. Alhainen äänestysprosentti kielii lähtökohtaisesti tarvetta demokratian uskottavuuden parantamiselle. Käynnissä oleva vallan uusjako vaatii totuttelua mutta kaikki mahdollisuudet onnistua erinomaisesti ovat olemassa. Päättäjiä ei ole valittu vaaleissa siksi, että he olisivat aina samanmielisiä mutta katson myös henkilökohtaiseksi tehtäväkseni löytää yhdistäviä tekijöitä erottavien asioiden sijaan.
​
Hyvinvointialueen valmisteluvaihe kestää vuoden loppuun, jonka jälkeen sotepalvelujen, oppilashuollon ja pelastustoimen tuottamis- ja järjestämisvastuut siirtyvät hyvinvointiyhtymältä, kunnilta ja maakuntaliitolta hyvinvointialueelle. Kokonaisbudjetti ensi vuonna on noin 830 miljoonaa euroa. Valmisteluvaiheessa yhteisesti luoduilla ja hyväksytyillä toimintamalleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Pidän tärkeänä, ettemme tuo mukanamme uuteen hallintoon vanhoja toimintakulttuurin muotoja vaan annamme uusille toimintatavoille aidon mahdollisuuden syntyä.

Laki hyvinvointialueesta määrittelee myös aluehallituksen ja –valtuuston tehtävät. Kaikilla toimielimillä on tärkeä oma roolinsa ja kaikkiin on valittu osaavia, asioihin perehtyviä päättäjiä. Railon jakaminen eri toimielinten tai luottamushenkilöiden ja valmistelutyötä tekevien viranhaltijoiden välille ei edistä yhteisen tavoitteen saavuttamista. Jokainen meistä haluaa toimia alueemme parhaaksi, kyse on siitä, tahdommeko tässä työssä onnistua. Nykyisessä maailman poliittisessa tilanteessa kompromissi- ja yhteistyökyvyllä on suurempi tilaus kuin koskaan aiemmin.
 
Kristiina Hämäläinen (Kok.)
Aluehallituksen puheenjohtaja
Aluevaltuutettu, Päijät-Häme
Picture
0 Comments

1/10/2022 0 Comments

Arvokas ikääntyminen on oikeus

​Maakuntamme ikääntyy voimakasta vauhtia aivan kuten koko Suomi. Pitkäikäisyys on yksi suurimmista hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa nousevat suureksi kysymykseksi tiukan talouden hyvinvointialueella. Useat toivovat, ettemme olisi vain palvelutuotannon ja ohjeiden soveltamisen kohteita. Ikääntyminen ei kadota elettyä elämää, osaamista, mieltymyksiä ja ihmisarvoa.
 
Läheisen Alzheimer –diagnoosi avasi kaltaiselleni sote-ammattilaiselle uuden maailman. Palveluketjujen, lausuntojen, termien, ohjeiden ja lakien pyörityksessä olen ollut välillä uupunut, vaikka ammattilaisena kaiken pitäisi olla selvää. Hyvinvointialueen palveluita ja erityisesti viestintää kehittäessä tulee tavoitella yhä enemmän kokemusasiantuntijoiden eli asiakkaiden, omaisten, yhdistysten ja kolmannen sektorin ääntä.  Esimerkkinä vaikeasta termistöstä on ”Asiakasohjaus Siiri”, jonka tarkoitus on monelle epäselvä. Kun omainen saa kehotuksen soittaa ”Siiriin”, mitä käytännössä pitäisi tehdä?
 
Olen kulkenut omaiseni kanssa tiiviin tien. Tunnen hänet kuin omat taskuni. Toisaalta omaiseni on terveyttään tarkoin hoitanut, omatoiminen ja vahva vanhan ajan pärjääjä, jolle autetuksi joutuminen ja vaipoissa kulkeminen on edelleen asia, joka vaatii sopeutumista. Omaan kotiin on ikävä, vaikka hoitopaikka onkin mieluinen.
 
Kolmen vuoden aikana on sattunut tilanteita, joissa olen toivonut tulevani paremmin kuulluksi ja omaiseni huomioon otetuksi persoonana, jolla on oma historiansa. Ikääntyneet yleensä ovat välkympiä ja tekevät tarkempia havaintoja kuin arvaammekaan. Toivon, että hyvinvointialueella voimme edistää kulttuuria, jossa ikääntyneet saavat yhä useammin mahdollisuuden vanheta arvokkaasti.

Väestön yhä vanhetessa myös omaishoitajuus lisääntyy ja sitä tehdään yhä useammin oman työn ja perheen keskellä. Vertaistuelle olisi edelleen yhä enemmän tarvetta ja siinä kolmannen sektorin asema tulee olla vahva ja sitä tulisi myös tarjota aktiivisesti osana asiakasohjausta. Omaisen muistisairausdiagnoosi aloittaa pitkän luopumisenpolun niin ikääntyvälle kuin omaisellekin. Tämän polun tekeminen mahdollisimman inhimilliseksi on tärkeä tavoite. 
0 Comments

12/28/2021 0 Comments

Realismia vaalilupauksiin

Tammikuun lopussa tullaan käymään maan ensimmäiset aluevaalit, joiden yhteydessä kuntien päätösvalta ja maksajan rooli kaikista sote-palveluista, pelastustoimesta ja oppilashuollosta siirtyy valtion rahoittamalle hyvinvointialueelle. Uuden aluevaltuuston 69 jäsenestä arviolta 50 valitaan keskuskaupungista.

Vaalityö on jo laajalti käynnissä, mutta mistä uudessa hallintorakenteessa päätetään ja etenkin millä ehdoilla? Uusi aluevaltuusto voi päättää esimerkiksi sote-asemien sijainnista, palveluiden tuottamisen tavasta ja siitä, miten rahat budjetin sisällä jaetaan.

Vaalien läheisyys näkyy lupauksina palveluverkon säilymisestä ja lisärahojen ohjaamisessa monenlaisiin tarpeisin. Todellisuudessa talouden kehys on erittäin ahdas. Vuoden 2022 rahoitus on arvioiden mukaan jäämässä alijäämäiseksi noin 18 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 rahoitus yli 20 miljoonaa euroa vajaaksi.

Hyvinvointialueen menot rahoitetaan esimerkiksi kunnilta ​siirtyvien sote-perusteisten peruspalvelujen valtionosuudella, veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvauksilla, kuntien yhteisövero-osuudella ja 12,39 % -yksiköllä kunnallisverosta. Maan hallitus on väläyttänyt rahoittamisen keinoksi myös uuden verotuksen tason muodostamisen valmistelua (maakuntavero).

Merkittävänä muutoksena nykyiseen tilanteeseen on, ettei budjetin ylittyessä kunnat eivät enää auta rahakirstujensa kanssa. Koska valtio vastaa pääsääntöisesti hyvinvointialueen tulonmuodostuksesta, todellista valtaa lisärahanjaossa käyttävät valtioneuvosto ja eduskunta. Tässä yhtälössä Päijät-Hämeen tarpeet ovat samassa rivissä yhteensä 21:stä maahan muodostettavan hyvinvointialueen kanssa. Lainsäädännössä on lisäksi pykälä, jonka nojalla rahansa tuhlannut hyvinvointialue voidaan liittää paremmin voivaan alueeseen.

Tilanne on siis hyvin haasteellinen eikä kuherruskuukautta ole luvassa. Aluevaltuuston ensimmäisiä tehtäviä on hyväksyä talousarvio ja laatia yhteinen ymmärrys taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Tämä ei varmasti ole vaalikentillä haluttu toteamus, mutta totuus se kuitenkin on. Valintojen tekeminen edellyttää laajaa syy-seuraussuhteiden ymmärrystä, yhteistyökykyä, mutta myös riittävää objektiivisuutta päätettäviin asioihin.

Mitä ehdokas siis voi edes luvata? No, ainakin tehdä kaikkensa hoitaakseen taloutta vastuullisesti ja pitää erityistä huolta henkilöstön saatavuuteen liittyvien tekijöiden rahoituksen riittävyydestä. Ilman rahaa ja henkilökuntaa ei ole palveluita ja itsenäistä hyvinvointialuetta.



Picture
0 Comments

12/17/2021 0 Comments

Hollolan uusi sote-keskus ei ole sattumaa

Hollolan uusi sote-keskus avautuu alkuvuonna 2022 tarjoten laajan tason palvelut alueen asukkaille. Samalla henkilökunta saa turvalliset ja terveelliset tilat.

Sattumaa uusi sotekeskus kuitenkaan ei ole eikä sen rakentuminen ollut kovinkaan yksinkertainen asia. Prosessi vaati
kunnalta määrätietoista strategista johtamista ja tiivistä yhteistyötä Päijät-Sote kanssa, joka lupautui tiloihin vuokralaiseksi.

Päätöksenteko terveysasemaa koskien käynnistyi tilanteessa, jossa oli todettu tilojen olevan käyttöikänsä päässä ja henkilöstö oireili huonosta sisäilmasta. Lisäksi eräs lahtelainen kansanedustaja ajoi näkemyksenään, ettei Hollola tarvitsisi lainkaan omaa terveysasemaa, vaan palvelut voisi hyvin siirtää keskussairaalan yhteyteen. Tämä herätti aitoa huolta palveluiden pysymisestä tiedostaen, että vuodesta 2017 lähtien on hyvinvointiyhtymän hallitus voinut omalla päätöksellään määritellä terveysasemien sijainnit.

Rakennushankkeeseen toi lisää kierrettä lainsäädäntö. Tuohon aikaan Sipilän hallituksella oli voimassa sote-kiinteistöjen rakentamisen rajoituslaki, joka tarkoitti, etteivät kunnat saaneet ryhtyä rakennushankkeisin ilman Valtiovarainministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön lupaa. Esimerkiksi Tampereen Tesoman hanke tyrmättiin ministeriöiden toimesta.

Vaihtoehdot palvelujen turvaamiseksi ja terveiden tilojen aikaansaamiseksi oli joko tehdä "sysmät" eli rakennuttaa uusi rakennus yksityisen toimijan kautta tai rakentaa sote-keskus itse.

Valtuuston tahtotila oli rakennuttaa kiinteistö omaan omistukseen, vaikka jo silloin tiedettiin, ettei palveluverkosta eli terveysasemien sijainnista kunnissa enää päätetä. Omana hankkeena sote-keskus siis käytännössä muodosti ja muodostaa edelleen riskin kunnan käsiin tyhjäksi jäävästä miljoonarakennuksesta. Merkittävää oli ministeriölle oli, että yhtymä suostui tiloihin vuokralaiseksi. Tällä hetkellä vuokranmaksu velvoite hyvinvointialueella on vain kolme vuotta ja tammikuussa valittava uusi aluevaltuusto käytännössä päättää säilyvätkö, palvelut Salpakankaalla tämän jälkeen vai eivät.

Kun päätös omasta rakennuksesta oli tehty ja vuokralainen oli tiedossa, alkoi hankkeen voimakas lobbaaminen ministeriöihin. Erityinen kiitos isosta pohjatyöstä kuuluu ehdottomasti kunnanjohtajalle mutta myös yhtymän merkitys hankkeen tukena ja perusteluiden antajana oli merkittävä. Lobattavat tahot olivat silloinen sote-ministeri Annika Saarikko sekä silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo. Molempiin oltiin yhteydessä ja Annikaa kävimme myös yhdessä tapaamassa. Kiitosta delegaatio sai kattavasta ja perusteellisesta pohjamateriaalista, joka sisälsi tarkat perustelut hankkeen tärkeydelle.

Mukana lobbaamassa oli myös silloin oma ministerimme Juha Rehula. Olettaa saattaa, että Juha teki töitä kulisseissa monella tavalla. Useiden piinaavien viikkojen jälkeen tuli helpottava tieto: lupa oli myönnetty.

Tila uudelle sote-keskukselle löytyi aivan entisen vierestä, kun kunta lunasti itselleen perikunnan tontin. Määräala rakennukselle on pieni mutta sijainti keskeinen. Samassa rytäkässä kunnan taseesta poistettiin useita sote-kiinteistöjä, joiden joukossa myös nykyinen terveysasema vaihtoi omistajaa ja uuden avautuessa rakentuu sen tontille Attendon suurin pohjoismainen rakennushanke.

Samassa rytäkässä vanha terveysasema ja nippu muita tyhjentyneitä tai kunnan tasetta rasittaneita kiinteistöjä saatii myytyä. Kiinteistökaupoilla ja niiden mukanaan tuomalla kunnan taseen "siivoamisella" on ollut merkittävä yhteys kunnan talouden tasapainoon. Nykyisen lainsäädännön johdosta kuntien sote-kiinteistöt siirtyvät valtionomistukseen mutta taseet jäävät ainakin osin kuntien kannettavaksi.

Kiinteistö pyöritykseen liittyi myös monia muita strategisia päätöksiä: uuden sote-keskuksen avautuessa vanha puretaan ja tontille nousee pohjoismaiden suurin Attendo’n hanke: ikääntyvien seniorikampusalue kymmenine asuntoineen keskelle kunnan palveluita.

Tämä tarina on yksi ote kuntapolitiikan arjesta, joka on täynnä haastavia pulmia mutta jotka saadaan yhteistyöllä ja tekemisen meiningillä kääntymään monen iloksi ja hyödyksi - vuosiksi eteenpäin.

Politiikka on siis parhaimmillaan tekoja.

Kuvassa alhaalla Hollolan delegaatio ministeriä tapaamassa. Kuva: Juha Rehula

Picture
0 Comments
<<Previous

    RSS Feed

    Aiheet

    All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysraha Aluekehitysrahat Aluevaalit Aluevaalit 2022 Aluevaltuusto Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo Avohakkuu C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyminen Ikääntyneet Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokooms Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2021 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Metsänhoito Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talous Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työttömyys Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sotekeskus Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä

    Ajankohdat

    March 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    April 2021
    December 2020
    November 2020
    September 2020
    August 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    November 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    July 2018
    June 2018
    April 2018
    February 2018
    January 2018
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    November 2016
    October 2016
    June 2016
    April 2016
    January 2016
    November 2015
    September 2015
    August 2015
    June 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    December 2013
    November 2013
    October 2013
    September 2013
    August 2013
    July 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    September 2012
    August 2012
    July 2012
    June 2012
    September 2011

Proudly powered by Weebly