Kristiina Hämäläinen
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Haastatteluja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
    • Valtuustotyö
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Haastatteluja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
    • Valtuustotyö
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
Search by typing & pressing enter

YOUR CART

1/27/2019 0 Comments

AIVOVUOTO ESTETÄÄN VEROTUSTA KEVENTÄMÄLLÄ

 Aivovuoto eli koulutettujen kansalaisten siirtyminen Suomesta ulkomaille ja erityisesti Ruotsiin on kiihtymässä.  Kiinnostus naapurimaata kohtaan on selvä. Ruotsissa on kaavailtu useita uudistuksia verotukseen, kuten työnantajamaksujen alennus ja työttömyysturvan uudistus. Korkeatuloisille suunnattu viiden prosentin raippavero poistuisi kokonaan.

Korkeakoulutettujen lisäksi maasta muuttavat esimerkiksi hoitajat, joiden peruspalkka Ruotsissa on usein yli 1000 euroa enemmän. Lisäksi usein maksetaan matkat ja asuminen. Palkan lisäksi useat poismuuttajat ovat kertoneet työpaikkojen ja yhteiskunnan huonosta ilmapiiristä  sekä koulutuksen ja osaamisen aliarvostamisesta. Suomi kouluttaa tällä hetkellä kalliisti, mutta muut poimivat hedelmät.

Suomi harmaantuu vauhdilla ja tarvitsee kipeästi työvoimaa ja tuloja hyvinvointiyhteiskunnan turvallisuuden ja palveluiden rahoittamisen turvaamiseen. Tavoitteena pitää olla yli 75 prosentin työllisyys – ja sen lisäksi verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät uudistukset. Verotuksen painopiste pitää siirtää työn verotuksesta ympäristöhaittojen verottamiseen. Yritysten verotusta on mielekästä korjata yhä enemmän kasvuun kannustavammaksi kiinteän omaisuuden hankkimisen sijaan.  On huomionarvoista, että Suomen sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2016 69,1 miljardia euroa. Sosiaaliturvamenojen suurin rahoittaja on työnantajat, joiden osuus oli yli 30 prosenttia. Valtion ja kuntien rahoitusosuus sosiaaliturvan menoista oli reilut 45 prosenttia.

Terve ja reilu yritysten välinen kilpailu auttaa heitä yhä parempiin suorituksiin ja se koituu myös kuluttajille parempina tuotteina ja palveluina. Yhteisövero on pidettävä kilpailukykyisenä ja yritys- ja pääomavero houkuttelevana myös ulkomaisille investoreille. Päätöksenteossa erityishuomio tulisi kiinnittää pk-yrityksiin. Valtaosa työpaikoista sijaitsee pk-yrityksissä ja he kärsivät usein eniten sääntelystä ja normeista. Lupien ja sääntöjen purkutalkoissa ei ole vielä riittävästi tehty eikä EU:n sääntelyn toimeenpanossa ole otettu kaikkia kansallisia joustovaroja käyttöön.

Yksilöverotuksessa meidän tulee voida luoda enemmän kannusteita työntekoon kaikilla tulotasoilla. Mitä enemmän on työllisiä ja työtä, sen enemmän kerrytämme verotuloja. Suomen työnverotus on aivan liian korkea ja progressio liian kireä. Terve julkinen talous on kaikkien menestymisen ehto tilanteessa, jossa julkiset menot ylittävät tulot. Ratkaisu ei kuitenkaan ole verotuksellinen raippa vaan päinvastoin. Tämä koskee myös eläkeläisiä.

Suomessa ei yksinkertaisesti voida jäädä tuleen makaamaan. 

Jokaisen maan, kaupungin ja kunnan menestyminen on kiinni siitä, että siellä asuvat ihmiset voivat hyvin ja menestyvät. Poliittisen päätöksenteon tehtävä ei voi olla ihmisen arjen vaikeuttaminen vaan sen helpottaminen. Politiikan liikkumatila ei ole sama kuin ennen. Elämme globaalissa maailmassa, jossa kansainväliset yritykset, markkinat ja pääomat vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Kansalaisten ratkaisuilla ja kansainvälisten yhteisöjen päätöksenteolla on vaikutusta meihin.     Oikea suunta on  vapaampi ja yksilöä sekä yrityksiä kannustavampi yhteiskunta.  

Päijät-Häme kärsii matalasta koulutustasosta ja muuttotappiosta. Ratkaisu asiaan on työpaikkojen saatavuus sekä asumiseen, elämiseen, yrittäjyyteen ja työntekoon houkutteleva infra ja kuntaverotus. Siinä missä keskuskaupunki Lahti houkuttelee cityasujaa,  muu maakunta tarjoaa profiililtaan luonnon läheistä ja rauhallista  asumista. Mitä enemmän maakunnassa on vaihtoehtoja, sen paremmin pärjäämme kilpailussa. Huomionarvioista on, että yhteisöveroa tuloutetaan emäkunnalle vain siltä osin, kuin yrityksen työntekijä myös asuu kyseisessä kunnassa. 

0 Comments

1/22/2019 0 Comments

opiskelijat töihin  - TULORAJAT YLÖS

Suomen nykyinen hallitus on ponnistellut työllisyysasteen nostamisessa koko toimikautensa ja sama työ jatkuu myös seuraavalla eduskuntakaudella. Yksi ahkeruuden este on suomalaisessa opintotukijärjestelmässä oleva liian matala, opintojen aikaisen työssäkäynnin, tuloraja.  Opintotuen tulorajoilla tarkoitetaan sitä enimmäissummaa, minkä opiskelija saa tienata nostaessaan opintotukea.

Suomalainen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta ja oikeudesta opintolainaan. Jos opiskelija nostaa yhdeksän kuukautta tukea, hänellä saa olla koko vuoden aikana muita tuloja enintään 11 850 euroa. 10 tukikuukauden vuosituloraja on 10 540 euroa. Tämä ei kannusta työntekoon ja lisäksi monet opiskelijat myös keskeyttävät työntekonsa hyvissä ajoin ennen rajan täyttymistä. Tähän on syynä pelko tuen takaisinperinnästä. Mikäli järjestelmä aiheuttaa kansalaisen käyttäytymiseen näin merkittäviä muutoksia, on se aina merkki systeemin tehottomuudesta.

Mikäli nyt selvityksessä oleva, opintotuen tulorajojen totaalipoisto ei saa taakseen vahvaa ylipuolueellista tukea, niin jo pelkkä nykyisen tulorajan nosto esimerkiksi 18 000 euroon lisäisi valtion verotuloja 5,9 miljoonalla eurolla (nettotulot). Tämä myös tutkitusti poistaisi erilaiset opiskelijoiden "kikkailun tarpeet" työnteon ja tuen välillä. Tulorajan nostaminen 18 000 euroon lisäisi opiskelijan keskimääräisiä ansioita liki 600 eurolla kuukaudessa ja vahvistaisi myös ostovoimaa.

Ongelma kokonaisuudessa on em. takaisinperintä, jossa liikaa saadun opintotuen loppusummaan lisätään 7,5 prosentin raippakorko, mikäli opiskelija ei omaehtoisesti palauta ylimääräistä summaa. Tuloseuranta tehdään aina jälkikäteen verotuksen valmistuttua ja se aiheuttaa usein ikäviä yllätyksiä. Takaisinperintä on hallinnollisesti raskasta ja myös sitä tulisi tarkastella uudelleen. Pohjoismaista sekä Tanskassa että Norjassa tulorajat ovat korkeammat kuin Suomessa mutta sen sijaan tulorajan ylittävästä osasta joutuu maksamaan takaisinperinnässä 50 prosenttiyksikön lisäveron, joka ei vaikuta hyvälle vaihtoehdolle. Sen sijaan tarkasteluun voisi ottaa lisätulojen korkeamman verotuksen takaisinperinnän sijaan.

Opiskelun aikaisen työnteon tulorajojen korkeammalla rajalla on merkitys myös kotitalouden lainamäärien ja velkaantumisen kanssa. Jos vaihtoehtona on opintolainan nostaminen, työnteko on tässäkin mielessä järkevää. Opintotukiuudistus tuli voimaan 1.8.2017, ja sen myötä valtion takaamaa opintolainaa on voinut nostaa kuukaudessa jopa yli 60 % aiempaa enemmän. Samalla tukeen tehtiin myös muita muutoksia, kuten korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrän pienentäminen sekä opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Opintolainakanta on kasvanut uudistuksen jälkeen yhteensä yli 490 miljoonaa euroa, ja opintolainakannan vuosikasvu on kiihtynyt tänä aikana lähes 23 prosenttiin. 

Opintotuen nykyiset tulorajat aiheuttavat merkittävää hyvinvointitappiota. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa valtion saamat tulot eivät riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja ja palvelujen kustannuksia, on tärkeää purkaa kaikenlaiset kannustinloukut. Järjestelmän pitää perustua kannustavuuteen. Työnteko ei saa olla este, mikäli opinnot etenevät normaalisti.

0 Comments

1/9/2019 0 Comments

omaishoitajuus ja ansiotyö pitää voida yhdistää

Yksi tulevaisuuden isoista työelämän kysymyksistä Euroopan nopeinten harmaantuvassa maassa, Suomessa, on omaishoitajien työmarkkina-asema. Tulevaisuudessa yhä useampi työssäkäyvä pitää huolta perhe- ja lähipiiriinsä kuuluvasta tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Arvioiden mukaan jo nyt lähes kolmannes työikäisistä hoivaa tai auttaa omaistaan tai läheistään oman työssäkäyntinsä ohessa.

Hoidon ja huolenpidon järjestämisestä, rahoittamisesta ja näihin liittyvästä vastuunjaosta kansalaisten omavastuun, omaisten ja yhteiskunnan kesken on tullut myös kansainvälisesti yhä tärkeämpi sosiaalipoliittinen kysymys. Päijät-Hämeessä kriittinen muutospiste on vuosi 2020, jolloin 75-vuotiaiden määrä kääntyy merkittävään kasvuun. Vuodesta 2018 vuoteen 2040 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 17 450 henkilöllä ja yli 85-vuotiden määrä kasvaa 1075 henkilöllä. Päijät-Hämeelle vaikuttaa olevan erityisen leimallista runsas muistipotilaiden määrä. Samalla on jo tunnistettu, ettei nykyinen palvelurakenne riitä ikääntyneiden palvelutarpeeseen. Omaisten kykyä huolehtia läheisistään tulee siis tukea ja siihen kannustaa. Useimmiten kyse on naisista ja täten myös naisten asemasta työelämässä.

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 350 000 omaishoitajaa mutta vain noin 44 000 omaishoitosopimusta. Monet hoitavat omaistaan ilman tukea. Samalla heidän työpanoksensa läheisensä kotona hoitamiseksi säästää yhteiskunnan kustannuksia arviolta 1,3 miljoonaa miljardia euroa vuodessa. Esimerkiksi yhden laitosvuorokaudenhinta on keskimäärin 200–300 euroa vuorokaudessa. Hinta on lähes sama kuin alimman omaishoitopalkkion korvaus on kuukaudessa. Korvauksessa ja sen määräytymisperiaatteissa on suuria eroja kuntien ja maakuntien välillä.

Suomalaisessa työelämässä on monia jäykkiä rakenteita, jotka tekevät työelämän ja omaisen hoidon yhdistämisen vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Tarvitsemme lisää työmarkkinoiden joustoja. Monesti omaishoitajat joutuvat jäämään töistä pois, vaikka työhalukkuutta olisi. Ansiotyön lopettaminen tai vähentäminen saattaa myös heikentää tulevia työllisyysnäkymiä tai johtaa jopa pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Toisaalta joillekin töistä poisjääminen on taloudellisesti liian suuri riski, vaikka taas tarvetta omaisen hoitajuuteen olisi.

Tällä hetkellä omaistaan hoitavan on mahdollista saada (palkatonta) tilapäistä hoitovapaata mutta tuetun hoitovapaan mahdollisuus työssäkäyvälle olisi tärkeä tavoite seuraavalla hallituskaudella. Ruotsissa on jo mahdollista, että työntekijä jää tuetusti hoitamaan sairastunutta läheistään ja saa siihen määräaikaisen korvauksen sairausvakuutuksesta. Muita vaihtoehtoja tukea työikäisen omaishoitajuutta ovat etätyöt, liukuva työaika, lomien järjestelyt ja osa-aikaisuus. Lisäksi tarvitaan avointa keskustelukulttuuria ja työyhteisöjen muiden jäsenten ymmärrystä tilanteen edessä. Oleellisia ovat niin ikään omaishoitajien säännölliset terveystarkastukset, valmennukset, kuntoutukset sekä palveluiden saatavuus ja toimivuus.

Omaishoitajien jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi mielenterveyspotilaiden omaishoitajista liki 40 prosenttia väsyy ja sairastuu itse. Työikäisen uupumus ja tästä mahdollisesti seuraava masennus ja työkyvyttömyys ovat aina vakavia asioita paitsi henkilölle itselleen myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tarvitsemme keinoja, jotta työtä ja hoivaa voidaan yhteen sovittaa paremmin. Asia tulisikin nostaa esille työnantajia ja palkansaajia edustavien järjestöjen kanssa seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Tarvitsemme politiikkaa, joka auttaa omaishoitajia yhdistämään hoitovastuun ansiotyöhön ja parantaa omaishoitajien asemaa työelämässä. Hyvillä työelämän käytännöillä vähennetään myös työnantajan rekrytointi-, perehdytys- ja koulutuskustannuksia. Mahdollisuus pysyä työelämässä omaishoitotilanteesta riippumatta parantaa omaishoitoperheiden toimeentuloa ja lisää yhteiskunnan verotuloja.

Lue kokemuksiani omaishoitajuudesta Kansallisten Senioreiden Patina -lehdestä tästä linkistä: https://www.lukusali.fi/index.html?p=Patina&i=ac711ada-01dd-11e9-be45-00155d64030a
0 Comments

    RSS Feed

    Aiheet

    All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysraha Aluekehitysrahat Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo Avohakkuu C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokooms Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2021 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Metsänhoito Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työttömyys Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä

    Ajankohdat

    December 2020
    November 2020
    September 2020
    August 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    November 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    July 2018
    June 2018
    April 2018
    February 2018
    January 2018
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    November 2016
    October 2016
    June 2016
    April 2016
    January 2016
    November 2015
    September 2015
    August 2015
    June 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    December 2013
    November 2013
    October 2013
    September 2013
    August 2013
    July 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    September 2012
    August 2012
    July 2012
    June 2012
    September 2011

Proudly powered by Weebly