|
Minä en äänestä!" "Olen äänestänyt aina mutta nyt en mene!" Nämä ovat tuttuja tokaisuja kierreltyäni monilla turuilla ja toreilla. Vuoden 2011 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 70,5 (kotimaan äänet 67,4 ja ulkomaiden 10,6). Äänestysprosentti oli kohtuullinen ja pysyi keskiarvon tuntumassa. Silti olen huolissani. Äänesti tai ei, eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa. Eikö siis olisi parempi olla mukana valitsemassa? Äänestäjiä tilanteesta ei voi yksin syyttää. Äänestyspäätös tarvitsee tuekseen innostusta ja luottamusta ehdokkaan kykyyn hoitaa asioita historiallisen vaikeassa tilanteessa. Tällä hetkellä näyttää, että politiikassa tapellaan ja haukutaan toisia puolueita ja edustajia. Mutta asioita ei saada hoidettua. Sama ilmiö näyttäytyy myös koko ajan kuumenevassa vaalikentässä. Erityisen huolissani olen nuorempien äänestysaktiivisuudesta. Monet ikäiseni (alle 40v.) eivät ole kovinkaan poliittisesti aktiviisia. Kuitenkin seuraavalla kaudella tehdään niitä päätöksiä, joilla ratkaistaan lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden yhteiskunta. Tällä " hiljaisten joukolla" on suuri valta. Me ehdokkaat voimme olla mukana äänestysprosentin nostamisessa. Väitän, että toisten tölviminen huonontaa äänestysintoa entisestään. Typerintä on ehdokkaan tai tukiryhmän kiukutteleminen äänestäjälle, joka ilmoittaa, ettei hänen edustamansa henkilö/puolue ole se mitä hän etsii. Paljon paremman vaikutuksen tekee henkilö, joka antaa äänestäjälle saman tien uuden vaihtoehdon tai kuuntelee mikä on mennyt vikaan. Tähän yksinkertaiseen toimintatapaan perustuu myös puolueen kokonaisäänimäärän haaliminen. Sillä mitä enemmän puolue kerää ääniä, sen paremmin kaikki omat ehdokkaat menestyvät. Vaaleissa voittajina selviävät ne, joiden porukka pelaa parhaiten yhteiseen pussiin. Eräs edesmennyt tärkeä ystäväni totesi Hollolan kunnallisvaalien 2011 aikaan, ettei kukaan ole koskaan suuttunut siitä, että häntä kehutaan selän takana. Häntä muistellen kehun tässä ja nyt kaikkia vaaleihin lähteneitä ehdokaskollegoja. Olette kovaa porukkaa! Jokainen ehdokas tietää, että seuraavalla kaudella kyyti on kylmää. Maamme talouden rahoitusvaje on joka vuosi (siis JOKA VUOSI) 10 miljardia euroa sen lisäksi, että maamme velka on kohta 100 miljardia. Siitäkin huolimatta olette mukana kampanjoimassa, joka vie ajan, rahat ja joskus myös hermot. Monet ovat jo tässä vaiheessa opetelleet nukkumaan mahallaan, selän ollessa täynnä puukkoja - se on luontaisetu, johon pitää ehdokkaiden tottua. Sain hiljan lahjaksi seniorijoukolta kirjan. Sen on Blåfieldin ja Rädyn kirjoittama "Kuka hullu haluaa poliitikoksi". Kirjassa todetaan seuraavasti: "Kuka hullu haluaa olla poliitikko, jonka jaettavana on pelkkiä leikkauksia ja huononnuksia? Kuka hullu haluaa olla some-tuomioistuimen valvottavana ympäri vuorokauden ja vuoden? Kuka hullu haluaa muodostaa mielipiteitä turvetaloudesta, keskisuuresta yrittämisestä, vesilaista ja soten pienimmistäkin yksityiskohdista? Kuka haluaa työn, johon pitää hakeutua ripustamalla teiden varsiin kymmenittäin omia naaman kuvia? Kuka hullu haluaa kuulla aamusta iltaan olevansa kyvytön, väärässä, historian huonoin ja tuhoamassa kaiken hyvän? Moralistit vahtaavat, valta valuu käsistä ja populismi myy paremmin kuin asia". Vastapainoksi kirjassa myös todetaan seuraavasti: "..Monelle politiikka on edelleen intohimo, ja sellaisena liian arvokasta jätettäväksi muiden hoidettavaksi" On arvioitu, että maassamme on tällä hetkellä yli 500.000 koditonta ääntä. Vaalipäivänä annetut äänet tulevat ratkaisemaan ja veikkaukseni mukaan äänestettävä numero voi vielä vaihtua kopissakin. Tulossa on todella jännittävä ja ennakoimaton kierros. Ehdokkaista on saatavilla tällä kierroksella eniten tietoa kuin koskaan. Vaalikoneita on tarjolla useita kymmeniä. Persoonaa etsiville Ylen vaaligalleria on oiva tapa nähdä ehdokkaiden käyttäytymistä, tietotasoa ja ulosantia. Monet ehdokkaat myös omaavat kotisivuja ja sosiaalisen median profiileja. Toisaalta heille, jotka eivät ole netin saavutettavissa ratkaisevat eniten tuttujen suositukset ja lehtien palstat. Parhaat naiset ja miehet siis voittakoot.Samalla toivon, että jokainen käy äänestämässä. Nyt on aivan väärä hetki antaa periksi! ps.Tästä löydät oman haastatteluni, käyhän kurkkaamassa se ja monta muuta. Alla on myös kuva Kokoomuksen TV-mainoksen kuvauksista. Ehdokkaita oli eri puolilta Suomea. Kaikilla hyvä meno! 
0 Comments
Lähes joka kolmannes joutuu kiusaamisen kohteeksi niin kouluissa kuin työpaikoillakin. Kiusaamista on eritasoista aktiivisesta kiusaajasta kiusaajan apurina toimisen kautta kiusaamiseen kannustajana. Siihen syyllistyvät niin aikuiset kuin lapsetkin.
Kiusaaminen on pysyvä ilmiö. Emme koskaan saa sitä koskaan kitkettyä pois, mutta periksi emme voi antaa. Siihen pitää puuttua aina.Työelämän häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen on kriminalisoitu. Myös koululainsäädännössä on otettu askelia parempaan suuntaan. Kiusaamisen muodot kuitenkin muuttuvat digitalisaation myötä. Nousevana ilmiönä on esiin marssinut kasvoton kiusaaminen, joka tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja virtuaalimaailmassa. Koulujen pihoilla on yhä vaikeamaa puuttua kiusaamiseen, koska näkyvää solvaamista ei ole. Kiusaaminen tapahtuu hiljaisesti kännyköiden avustuksella. Yhtälailla aikuiset ihmiset ovat siirtäneet aggressionsa nettien keskustelupalstoille, joissa turhautuminen, viha ja ahdistuneisuus puretaan suoraan tai epäsuorasti kollegoiden, tuttujen tai täysin tuntemattomien ihmisten kohdalle. Räikeitä esimerkkejä ovat myös solvaavat kommentit, joissa esiinnytään omien lasten kuvien ollessa niin sanottuina profiilikuvina. Täten lapset joutuvat välillisesti kärsimään aikuisten tökeröstä käytöksestä. Nettikiusaaminen on ajan ilmiö, joka lisääntyy koko ajan. Lainsäätäjän tulee olla tässä muutoksessa mukana. Nimimerkkien ja valeprofiilien estäminen käytännössä on vaikeaa, mutta kirjautujan taustojen selvittämiseen tulee olla vahvat oikeudet. Kiusaamisesta pitää tulla rangaistus. Eri sivustojen ylläpitäjien vastuun lisääminen tulee olla yhä enemmän lailla säädettyä. Se vähentäisi merkittävästi väärinkäytöksiä. Tämä vaade koskee myös median ylläpitämiä keskustelupalstoja. Toinen tärkeä ominaisuus on asenne kasvatus niin lasten kuin aikuisienkin kohdalla. Kiusaamista ei saa hyväksyä kouluissa eikä työpaikoilla. Lasten asenteet lähtevät kotoa, joten vanhemmuutta tässäkin asiassa tulee vaatia. Opettajien ja vanhempien yhteinen toiminta on kaiken perusta. Työpaikoilla tiukka nollatoleranssi lähtee johtajasta mutta myös ympäröivistä kollegoista. Kahvihuonekeskusteluissa käytäviin keskusteluihin pitää puuttua ja sen voi jokainen tehdä omalla kohdallaan. Kiusaajan jättäminen yksin on yllättävän tehokas keino osoittaa, ettei itse hyväksy eikä osallistu. Työturvallisuus laki suojaa työntekijää tehokkaasti ja sen tukena pitää olla selkeät toimintaohjeet jokaisella työpaikalla. Olen entistä vakuuttuneempi, että me tarvitsemme jo perusopetukseen lisää vuorovaikutustaitoja sekä keinoja konfliktitilanteiden ratkaisemiseen. Erimielisyyksiä pitää osata selvittää rakentavasti ja suvaitsevaisuuskasvatusta ei koskaan ole liikaa. Yhtä lailla työelämä kaipaa jatkuvaa sovittelukoulutusta ja vahvaa johtamista. Kirjoitus on julkaistu myös Etelä- Suomen Sanomissa 18.3.2015 Eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Tällä kierroksella on lähes mahdotonta ennustaa, mitä äänestäjät hakevat, ja kodittomia ääniä on runsaasti. Puolueilla on upeita listoja: ehdokkaita on laidasta laitaan kovista talousosaajista aina aloitteleviin keltanokkiin. Kaikkia tarvitaan, koska äänestäjienkin kirjo on valtava.
Tunnustan olevani sosiaali- ja terveyspoliitikko ammattini ja koulutukseni perusteella. Olen usein saanut kuulla kysymyksen: mitä tarjoat yrittäjille? Yleisesti saatetaan olettaa, ettei yrittäjien asioita voi ajaa kukaan muu kuin toinen yrittäjä. Luulo on väärä. Yrittäjien arkea voi ymmärtää vain toinen yrittäjä, mutta heidän asioitaan sekä maan/maakunnan kokonaisetua voi ajaa jokainen, joka ymmärtää markkinatalouden perusmekanismin. Myös maamme nykytilanteen tunnistamisesta on runsaasti apua. Presidentti Niinistö totesi Sairaanhoitajapäivillä pitämässä puheessaan, että sairaanhoitajien asiantuntemusta tarvitaan SOTE-uudistuksessa. Presidentti totesi myös seuraavasti: ..."sairaanhoitajat elävät keskellä suomalaista arkea. Terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi he törmäävät työssään niin tavallisen ihmisen elämän muutoksiin kuin ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen. - Teille kertyy myös valtava määrä tietoa siitä, mitä ihmiselle kuuluu ja miten Suomi voi. Olisikin tärkeää, että tietonne tulisi hyödynnetyksi ja sitä voitaisiin tehokkaasti vaihtaa muiden viranomaisten kesken potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi." Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan budjetti on reilut 12 miljardia. Kun summassa huomioidaan esim. lääkekustannukset, kokonaissumma on noin 24 miljardia. STM:n hallinnon alan budjetti on selvänä kakkosena kokonaisbudjetiltaan heti valtiovarainministeriön jälkeen. Valtiomme velka on tällä hetkellä liki 100 miljardia. Luvut auttavat hahmottamaan paitsi valtiomme kokonaisuuden, myös ymmärryksen siitä, kuinka suurta osaa SOTE-menot edustavat. Palvelurakenneuudistuksessa tarvitaan ammattilaisen näkemystä. SOTE-menot edustavat kuntien budjeteista 60 prosenttia! Summa on melkoinen ja sen hallinta vaikuttaa mitä suurimmassa määrin kuntien ja maamme hyvinvointiin. Viime vuonna kuntiemme sosiaali- ja terveymenot kasvoivat yli kuusi prosenttia. Summa peilaa väestömme harmaantumista. Väestön ikääntyminen on lähes koko maailmaa koskeva suuri muutos, mutta Suomessa se on Euroopan "raskain". Väestön ikääntyessä myös palveluntarve kasvaa ja paine SOTE:n palvelurakenteen kehittämiseen on selkeä. Kantokykymme ja nykyinen, julkiseen sektoriin nojaava palveluntuotanto ei kykene hoitamaan kokonaisuutta. Kukkahattutädit kunnissa ja valtakunnassa ovat isossa vastuussa. Suomen kannalta on tärkeää, että saamme eduskuntaan pelkäämättömiä uudistajia ja taitavia talouden ja verotuksen ymmärtäjiä. Uskallan kuitenkin puolustaa myös kaltaisiani kukkahattutätejä. Realiteettien ymmärryksessämme ei ole mitään vikaa - itse asiassa työskentelemme mitä tärkeimpien asioiden parissa. Onnistuessaan SOTE-uudistus ratkaisee monta talouden kestokyvyn ongelmaa niin valtakunnallisesti kuin kunnallisestikin. Epäonnistuessaan seuraukset ovat kestämättömät niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Ota siis riski ja äänestä kukkahattutätejä! Kävin tällä viikolla tutustumassa Lahdessa hiljan avattuun Yrityskylään. Yrityskylä on huikea suomalainen konsepti. Sen ideana on tarjota kuudesluokkalaisille oma yhteiskunta yhden päivän ajaksi. Ideassa yhdistetään yrittäjyyteen, työelämään ja yhteiskuntaan liittyvät opintokokonaisuudet. Lahden yrityskylästä löytyy niin suuria suomalaisia ketjuja (Kesko, Hämeenmaa), paikallisia toimijoita (Vääksyn lääkäriasema, Helokivi, Lahden tilitoimisto, Stala..) kuin kaupungin edustajia (Lahden kaupunki) ja meno oli todella mahtavaa. Ideana on, että kuudesluokkalaiset viettävät kylässä yhden päivän. Jokaisella on oma käsikirjoitettu roolinsa. Käsikirjoitusta muokataan aina paikkakuntakohtaisesti sen mukaan millaisia yrityksiä mukana on. Yrityskylä on pienoiskaupunki. Opiskelijat toimivat yhden päivän ajan niin yrittäjinä kuin virkamiehinäkin. Lapset oppivat miten maksetaan laskuja, miten verotus toimii, miten kierrätetään oikein ja millaista on hyvä yhteishenki. Monet kylässä toteutettavat asiat opetetaan nykyisen opintosuunnitelman mukaan vasta yhdeksännellä luokalla, mutta yrityskylän esimierkki osoittaa, etteivät yhteiskunnalliset asiat ole vaikeita omaksua varhaisemmassakaan vaihessa. Yrityskylä kuvailee päivää seuraavasti: "Yrityskylässä on oma pienoiskansantaloutensa, jota simuloidaan tietokonepelin avulla. Päivän aikana oppilaat ostavat ja myyvät tuotteita sekä palveluita. Osa Yrityskylän yrityksistä myy palveluita toisille yrityksille ja osa kuluttajille. Oppilaat toimivat Yrityskylässä niin työntekijöinä ja asiakaspalvelijoina kuin kuluttajinakin. Yrityskylän yrityksissä on tietokoneet, joiden kautta oppilaat hoitavat yrityksen taloutta. Kaikki tapahtumat, niin myynnit, ostot kuin palkanmaksutkin, päivittyvät reaaliaikaisesti Yrityskylän pankkijärjestelmään. Oppilaat saavat Yrityskylässä oman pankkikortin ja tilin, jonne maksetaan palkka. Palkka on Yrityskylän pankkijärjestelmän virtuaalista rahaa, jota voi käyttää vain Yrityskylässä. Palkalla oppilaat voivat ostaa Yrityskylän yrityksissä myytäviä tuotteita ja palveluita." Innovaationa yrityskylä on kerrassaan loistava! Yrityskylän rahoittajina ovat Yksityisyrittäjäin Säätiö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Tarina on alkanut vuonna 2009. Päijät-Hämeen ensimmäinen kylä toimii tällä hetkellä Lahdessa osana valtakunnallista kiertuetta aina toukokuulle saakka. Innovaatio palkittiin vuonna 2014 globaalin World Innovation Summit for Education -kilpailun voittajaksi. Sain vaihtaa muutaman sanan opettajien kanssa, joilla on päivässä ainostaan seuraajan rooli. He kertoivat, että Yrityskylässä vietettävään päivään valmentavilla tunneilla (kymmenen oppituntia) ei esiintynyt minkäänlaisia käytöshäiriöitä. Aihe koettiin innostavaksi. Sama näkyi ja kuului myös käytännössä. Oppilaat olivat innoissaan omista rooleistaan, johon liittyy paitsi käytännön työpäivän suorittamista myös esiintymisen opettelua. Sain kuulla aamulla kaupunginjohtajan puheen lisäksi jokaisen paikalla olevan yrityksen tai muun tahon esittelyn. Pääsin ostamaan metsää (viisi hehtaaria kuusipalstaa), asioimaan maailmanpankin avustuksella kahvilassa, mittauttamaan verenpaineeni, seuraamaan valtuuston kokouksen valmistelua sekä todistamaan monia arkisia toimintoja. Yhteiskuntaan integroituminen sekä tärkeiden perusvalmiuksien oppiminen on äärimmäisen tärkeää. Elämme jatkuvasti muutuvassa maailmassa, jossa osaaminen kielitaidosta lähtien on alati muuttuvien voimien edessä. Mitä enemmän lapset ja nuoret ymmärtävät ympärillä toimivasta yhteiskunnasta sekä omaavat valmiuksia, joilla maailmalla pärjätään, sen paremmassa asemassa olemme. Yrityskylän ajatuksessa minua viehättää toisaalta yrittäjyyden ja toisaalta työntekijän roolin rinnakkaisuus yhteiskunnan toiminnassa. Yhtä lailla kun tarvitsemme lisää yrittäjyyttä, tarvitsemme myös motivoituneita työntekijöitä. Siten pidämme Suomen pyörät pyörimässä. Yrityskylä on hyvä esimerkki suomalaisesta koulutusosaamisesta, joka on ehdottomasti paitsi oman kilpailukykymme tärkeä väline, myös vientituote. Suomalaisella koulutusosaamisella on olemassa valtavat globaalit markkinat lähes kaikilla aloilla. Koulutusviennin edistämistavoitteita alettiin linjata vuonna 2010, jolloin tehtiin koulutusviennin edistämistä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös. Syksyllä 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) selvitysryhmä laati toimenpideohjelman koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. Meidän tulee poistaa koulutusvientiin liittyvät lainsäädännölliset esteet yhdessä asiantuntijoiden kanssa. On turhauttavaa, että haaskaamme osaamistamme byrokratian vuoksi. Koulutusviennin rinnalla on mahdollisuus saada houkuteltua tulevaisuuden osaajia Suomeen. Me tarvitsemme tulevaisuudessa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Haastan kaikki tutustumaan Yrityskylän konseptiin, vaikkapa käymällä Lahden kylässä! Yrityskylän Lahden ohjaustyöstä vastaavat koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat. Käymällä paikan päällä ymmärrätte, kuinka hienoja mahdollisuuksia meillä on olemassa. Kuvat: Itse otettuja. 
Kokoomus julkisti hiljan strategisen hallitusohjelman. Sitä on ilo esitellä ja siitä on helppo puhua. En ole omissa teemoissani lähtenyt hakemaan samankaltaisuutta puolueen ohjelman kanssa, koska siihen sitoudun ilman muuta. Sen vuoksi suosittelen, että käyt lukemassa myös Kokoomuksen ohjelman, jossa otetaan kantaa esimerkiksi työn verotukseen, ympäristöasioihin ja hyvinvointiin. Lisäksi toivon, että käyt tutustumassa tuoreeseen normipaperiin, jossa esitellään kaikki puolueemme mielestä turhat ja purettavat normit. Sitoudun luonnollisesti myös niihin. Löydät ne tästä linkistä. Tahdon vaaliteemoissani tuoda esiin niitä erityisasioita, joiden puolesta haluan tehdä töitä eduskunnassa. Kokoomuksen ohjelmassa on viisi tärkeää teemaa. Näiden lisäksi jokaisella ehdokkalla on omat painopisteensä omien vahvuuksiensa mukaan. Minulla teemoja on yhteensä kolme, joista ensimmäinen oli HYVÄ TYÖELÄMÄ. Toinen teemani on KESTÄVÄ SOSIAALI- JA TERVEYSHUOLTO. Miksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon pitää panostaa? Kysyttäessä ihmisiltä, mikä heille on elämässä tärkeintä, vastauksena ovat aina kaksi sanaa: terveys ja perhe. Terveys on henkilökohtaisesti tärkeää meille jokaiselle, mutta se on merkittävä tekijä myös koko yhteiskunnalle. Mitä terveempi kansamme on, sen parempaa lapsuutta, nuoruutta, työelämää ja ikääntymistä meillä on. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenot olivat vuonna 2013 19,6 miljardia euroa. Menoista noin 30 prosenttia katetaan valtion budjetista ja loput kuntien verotuotoilla. Jos sote-kokonaismenoja verrataan maamme velkaan (kohta 100 mrd.) saamme käsityksen, kuinka suurten haasteiden edessä yhteiskuntamme kantokyky on. Tähän liittyy oleellisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Väestön ikääntyminen on Suomessa Euroopan voimakkainta. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on koko ajan vähemmän työikäisiä tuottamassa palveluihin tarvittavia verotuloja. Vuonna 2013 Suomessa oli jo 137 ei-työssäkäyvää jokaista sataa työssäkäyvää kohden ja suhde kasvaa koko ajan. Epäsuhta on myös palvelujen käytössä: kymmenen prosenttia väestöstä aiheuttaa 74 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, sosiaalipuolella lähes sata prosenttia. Luvut kertovat siitä, että meidän on keskityttävä hoitamaan yksilöitä heidän tarpeidensa mukaisesti. Nykyään valtio määrittelee palvelut, joita asiakas voi saada ja tämä johtaa toistuvasti siihen, ettei apua ole tarjolla riittävästi tai tehokkaasti silloin, kun sitä tarvitaan. Me suomalaiset olemme edelleen eriarvoisessa asemassa sote-palveluiden edessä. Kuntakohtaiset erot ovat suuria niin kustannusten kuin palvelutasojenkin osalta. Eriarvoisuutta luo myös sosiaalinen asema. Työssäkäyvillä on mahdollisuus niin julkiseen, yksityiseen kuin työterveyshuoltoonkin. Työttömillä, varattomilla tai eläkeläisillä on usein mahdollisuus vain vaihtelevan tasoiseen julkiseen sektoriin. Tämä eriarvoistuminen on siirtänyt toiminnan painopistettä liikaa erikoistason palveluihin, vaikka perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten pitäisi olla palvelujemme kulmakivi. Kestäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsemiseksi on olemassa keinoja, joista seuraavat ovat minulle tärkeimmät: 1. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimat on yhdistettävä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ennusteen mukaan terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitomenot kasvavat vuoden 2012 kahdeksasta prosentista lähes 12 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2060 mennessä. Kasvusta 60 prosenttia aiheutuu pitkäaikaishoidosta ja 40 prosenttia terveydenhuollosta. Summat ovat hurjia. Julkisten sote-menojen jatkuva kasvu kertoo paitsi ikääntyvästä väestöstä myös julkisen terveydenhuollon kyvyttömyydestä hallita kustannuksia. Monessa kunnassa julkisten sote-palveluiden avoin hinnoittelu (hinta/suorite) on edelleen alkutekijöissään, jolloin hintojen vertaaminen yksityiseen sektoriin on lähes mahdotonta. Yksityisellä sektorilla kaikki palveluprosessit ovat tehokkaasti miettittyjä, kustannuksia aiheuttavat tekijät tarkasti hallinnassa ja hallintorakenne kevennettyä. Potilaan tyytyväisyys on menestymisen peruste, sen vuoksi toiminnan on oltava laadukasta. Julkisella sektorilla vallitseva kilpailun puute ei kannusta laatuun, kustannussäästöihin tai tehokkuuteen. Lisäksi palveluiden nykyinen rahoitusmalli osittain jopa suosii tuhlaamista. Länsi-Euroopassa ja muualla pohjoismaissa on useita hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yksityiset toimijat on otettu mukaan tukemaan julkisen sektorin toimintaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sote-sektorin yksityistämistä. Terveyskeskusten ja julkisen perusterveydenhuollon on oltava jatkossakin toiminnan kivijalka. Yksityisiä toimijoita tarvitaan tasaamaan lisääntyvää asiakasvirtaa ja tuomaan alalle tervettä kilpailua. Tämä koituu lopulta asiakkaiden eduksi parempina palveluina ja kustannussäästöinä. Palveluiden laajempi tarjonta antaa vallan asiakkaille itselleen. Asiakas saa valita itselleen parhaiten sopivan palvelun ja yhteinen raha kulkee asiakkaan perässä parhaimmalle tuottajalle. Yhtenäiset kriteerit tuovat turvaa ja tasavertaisuutta. Terve kilpailu mahdollistaa myös uusien toimintamuotojen syntymisen. Kannatan ihmisten valinnanvapauden lisäämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Se mahdollistuu avaamalla palveluiden tuottaminen sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Palveluja pitää tuottaa ja tarjota ihmisten todellisten tarpeiden mukaan, ei sen mukaan miten valtio on ihmisten tarpeet määritellyt. 2. Kansanterveydelliset sairaudet on saatava tehokkaasti hallintaan Liikkumattomuuden on arvioitu aiheuttavan teollisuusmaissa 1,5-3,8 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista. Suomessa voidaan siis liikkumattomuuden aiheuttamiksi menoiksi arvioida vuositasolla ainakin 250 miljoonan euron suorat kulut (1,5 prosenttia kokonaismenoista). Kulut ovat näin ollen samalla tasolla kuin tupakoinnin vuosittain aiheuttamat kustannukset. Yksin 2-tyypin diabetes aiheuttaa noin 15 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Tällä hetkellä sairastuneita on noin 500 000 ja määrän on ennustettu jopa tuplaantuvan seuraavan 10-15 vuoden aikana. Kansanedustajat Leena Harkimo ja Outi Mäkelä nostivat viime vuonna keskusteluun huolensa varusmiesten kunnosta. Huoli perustui UKK-instituutin tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia varusmiehistä joutui käymään terveysasemalla tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia. THL:n mukaan yli puolet aikuisista on ylipainoisia. Lasten ja nuorten ylipainon lisääntyminen on myös koettu huolestuttavana. Suomalaisten kansanterveydellinen taakka on suuri. Se aiheuttaa runsaasti kustannuksia useina hoitojaksoina, hoitotarvikkeina, sairauslomina ja ennenaikaisena eläköitymisenä. Kansanterveyteen vaikuttaminen kannattaa paitsi inhimillisistä, myös kansantaudellisista syistä. Sote-palveluiden painopistettä on siirrettävä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan sairauksien hoitamisen sijaan. Ihmisten omaa vastuuta terveytensä hoidosta vahvistetaan antamalla lisää terveysvalistusta jo lapsuudesta lähtien. Ehdotin myös aiemmassa blogissani liikuntapalveluiden liittämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Uudet teknologiat vahvistavat ihmisten kykyä seurata omaa terveyttään ja hoitaa sairauttaan yhä tehokkaammin kotoa käsin. Teknologian hyödyntäminen onkin yksi suurimmista tulevaisuuden mahdollisuuksistamme. Lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi on syytä pohtia, miten voisimme tukea esimerkiksi koulujen harrastetoimintaa ja liikunnallisuutta. Oleellinen asia terveydenhoidossa on myös terveellinen ruoka. Tällä hetkellä terveellinen vaihtoehto maksaa usein enemmän kuin epäterveellinen. Ruoan verotusta ei täten tule kiristää. 3. SOTE-uudistus on tehtävä Kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää myös SOTE-uudistuksen maaliin viemistä seuraavalla hallituskaudella. Tällä hetkellä meillä on käsissämme ehdotus, joka on edennyt pidemmälle kuin koskaan. Sosiaali- ja terveydenhuolto vie suuren osan valtiomme ja kuntiemme budjeteista. Sen vuoksi SOTE-uudistuksen pitää olla kustannustehokas. Tilaaja ja tuottaja on erotettava toisistaan mahdollisimman selkeästi. Tuotantovastuualueiden pitää olla tarpeeksi laajoja. Yksityinen sektori on nostettava julkisen sektorin rinnalle tukemaan asiakkaiden laadukkaita palveluita, kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta. Mallia voimme ottaa useista länsieurooppalaisista ja pohjoismaista, ja poimia eri malleista parhaat käytännöt. Hintojen julkisuuden ja täten vertailukelpoisuuden on oltava julkisella sektorilla itsestään selvää. Se pakottaa myös kunnat pohtimaan omien palveluidensa koostumusta ja kustannusvaikutuksia. Palvelujen rahoitusjärjestelmän on tuettava laadukasta toimintaa eikä se saa kannustaa tuhlaamiseen. Rahoituksen ohjautumisen on oltava mahdollisimman yksikanavaista. SOTE-uudistuksen tekeminen on tärkeää myös tulevaisuuden osaajapulan ratkaisemiseksi. Vetovoimaisimmat ja kilpailukykyisimmät organisaatiot saavat jatkossa osaajat itselleen. Hyvä työyhteisö onkin monen organisaation valtti ja panostuksia työoloihin on kannustettava kaikin tavoin. Isommat tuotanto-organisaatiot mahdollistavat usein myös monipuolisempia ja kannustavampia uramahdollisuuksia. Haluan edistää kansanedustajana kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä. 
|
Aiheet
All
Ajankohdat
July 2018
|
RSS Feed