Mielenterveyteen liittyvät huolet ovat yleisiä arjessa. Niistä puhuminen koetaan kuitenkin edelleen vaikeaksi ja politiikassa ne ovat harvoin vaaliteemojen kärjessä. Kuitenkin 50,6 prosenttia työkyvyttömyys eläkkeistä on mielenterveysperusteisia. OECD-raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain noin yksitoista miljardia euroa.

Päijät-Hämeessä lapsilla ja nuorilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden ongelmia. Myös ylisukupolvinen syrjäytyminen on leimallista maakunnallemme. Mielenterveydellisistä ongelmista kärsivät myös monet työikäiset mutta enenevissä määrin ikäihmiset. Vähintään joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen.

Seuraavalle hallituskaudelle tarvitaan mielenterveys- ja päihdepoliittiset painopisteet, toimeenpanon keinot, välineet sekä seuranta. Mielenterveys- ja päihdepolitiikan asema tulee rinnastaa esimerkiksi tasa-arvotyön- ja politiikan tasolle. Niin laajasta ja poikkihallinnollisesta asiasta on kyse. Myös itsemurhien ehkäisyohjelmaa on pitkään ehdotettu Suomeen. Itsemurhiin kuolleiden määrä on kasvanut kahtena vuonna peräkkäin. Useat ovat kertoneet myös korjattavista asioista koskien Kelan kustantamaa psykoterapiaa ja koko sekä psykoterapiaprosessia.

Myös maakunnallisia toimia tarvitaan. Perustason palveluissa on suurta vajetta palveluverkossa kuin resursseissakin. Hoitopalvelut ovat pääosin kuormitettu jo diagnosoiduista asiakkaista. Tarvitaan myös eri tahojen koordinointia, matalan kynnyksen keskusteluapua ja vertaisryhmiä, oikea-aikaista kriisi- ja terapia-apua ja koulutusta mielenterveysongelmien tunnistamiseen. Palveluketjujen saumattomuus ja palvelunohjaus ovat tärkeitä tavoitteita. Omaisten tukeminen on tärkeä osa kokonaisuutta, sillä myös heillä on korostunut riski sairastua itse.

Tämä kaikki tarvitsee toteutuakseen luonnollisesti rahaa. Tilanne yleisesti koko soten rahoituksen kanssa on haastava, sillä kuntien taloudellinen pohja valtakunnan tason päätöksiä odotellessa on romahtanut. Kuntien lakiin kirjatut tasapainokriteerit ovat samalla todella tiukkoja. Seuraavan hallituksen ratkaistessa sotea, tulee ehdottomasti pohtia suoraa rahoitusinstrumenttia palveluiden järjestäjille ja luoda siihen myös kannusteet.

Kyse on inhimillisten palveluiden turvaamisesta leveillä harteilla.

Päijät-Hämeen maakunnassa muutaman vuoden ajan yhteistyössä tehty sote-uudistuksen valmistelu on tältä erää pysähtynyt. Vaikka valtakunnallinen uudistus jälleen kaatuikin, ei sote-uudistuksen tarve ole kadonnut. Samat ongelmat, joita on jo vuosia yritetty ratkoa eri malleilla, ovat edelleen olemassa. Kenties entistä konkreettisempina ja hankalampina kuin aiemmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa, laadussa ja yhdenvertaisuudessa on monia ongelmia ja alueellisia eroja kautta maan. Erityisesti ongelmat koskevat perustason palveluja. Selvää on, että painopistettä on siirrettävä vahvemmin ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin.

Maakunnallisesti sote-uudistuksen valmistelutyön keskeiset opit ovat selvät. Tarvitsemme pian muutosta ohjaavaa lainsäädäntöä ja juridisen päätösvallan omaavan poliittisen tahon tekemään päätöksiä valmisteluprosessin jatkosta. Lisäksi tarvitaan taloudellisia resursseja ja ohjausta valmistelulle ja vuoropuhelulle kuntien kanssa. Jo nyt valmistelussa kertynyt tietotaito ja osaaminen eivät onneksi mene hukkaan, vaan ovat käytettävissä myös tulevaisuudessa.

Katseet kääntyvätkin nyt seuraavalle vaalikaudelle. Millaisista asetelmista sotea lähdetään viemään eteenpäin uuden eduskunnan voimin? Edellisillä kierroksilla uudistus on kompastunut hallintomallilähtöisyyteen, perustuslakiin ja epärealistisiin aikatauluihin.  
Olemme Päijät-Hämeessä hyvin tietoisia palvelujen integraation välttämättömyyden sekä digitalisaation ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksista. Valmistelu tarvitsee valtion rahoitusta jatkossakin, jotta kehitystyötä voidaan jatkaa keskeytyksettä myös seuraavien sote-uudistusta ohjaavien linjausten tullessa. Vuoropuhelu ja verkostoyhteistyö kuntien, maakuntien, ministeriöiden valmistelijoiden ja poliittisen johdon kanssa on välttämätöntä.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari (sd)
Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok)