Hollolassa vietettiin esimerkillistä vaikuttajapäivää kunnanvirastolla tällä viikolla.  Paikalla olivat kaikki Hollolan ysiluokkalaiset opettajineen sekä tapahtuman puuhaajina toimineet kunnan nuorisotyöntekijät. Päivä oli osa nuorisopalveluiden osallisuushanketta, jonka tarkoituksena on innostaa nuoria kiinnostumaan vaikuttamismahdollisuuksistaan sekä kehittää uusia menetelmiä nuorten vaikuttamiseen. Sillä kukapa nuorten mielipiteet paremmin tietää - kuin nuoret itse. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Hollolan yläaste, Hollolan Hirvenhiihtäjät, Hollolan nuorisoseura sekä Hollolan nuorisovaltuusto. Vaikuttajapäivän tavoitteena oli, että nuoret tutustuvat  muun muassa paikalliseen poliittiseen vaikuttamiseen sekä siihen millaista on virkamiehen ja luottamushenkilöstön arki.

Nuoret olivat valmistautuneet päivään yhteiskuntaopin tunnilla tekemällä minialoitteita, joiden toteuttamiskelpoisuutta sitten testattiin kuntajohdolla. Lisäksi nuoret pääsivät myös itse joukolla äänestämään aloitteisiin liittyvistä kysymyksistä eri värisin kortein.  Virastotalolla nuorilla oli mahdollisuus osallistua valtuustosalin tapahtuman lisäksi erilaisiin työpajoihin, joissa voitiin treenata kolmea erilaista mediavaikuttamisen tapaa. Tapahtumassa oli näkyvässä roolissa myös oppilaskunta, jonka puheenjohtajisto veti valtuustosalin ohjelman sekä oli muutenkin mukana organisoimassa päivää.

Olin päivään kutsuttuna luottamustehtävääni liittyen ja pääsin piipahtamaan paikan päällä ruokataukoni puitteissa työpaikkani läheisyyden ansiosta. Tehtäväni oli muutaman minuutin ajan kuvailla sitä, millaista lautakuntatyöskentely on sekä vastata nuorten kysymyksiin. Lisäkseni työstään kertoivat valtuuston puheenjohtaja Matti Siirola, kunnanjohtaja Päivi Rahkonen sekä sivistysjohtaja Matti Ruotsalainen.

Nuorten minialoitteet olivat varsin mainioita ja niistä osa soveltui myös jatkoharkintaan. Tilaisuudessa sivistysjohtaja Ruotsalainen kiitteli moneen kertaan saaneensa lyhyessä ajassa paljon tarpeellista lisätietoa siitä, mitä nuoret kunnalta oikein kaipaavat. Toisaalta hän myös korosti, että sivitystoimessa ollaan tilaisuudessa kuullun palautteen perusteella pohdittu asioita oikean suuntaisesti. Valtuustosalin tilaisuudessa nuoret saivat kuulla sivistysjohtajalta muun muassa, että heidät (7- ja 8- lk) otetaan mukaan uuden koulun suunnitteluun jo alusta alkaen sekä saivat muun muassa informaatiota millainen risteys on luvassa koulun kulmille Prisman rakentuessa. Myös huonokuntoinen Nostavantie sekä epäkuntoiset liikennevalot mopoilijoille mietityttivät nuoria.  Minialoitteinaan nuoret toivoivat  muun muassa välipala-automaattia, kahvilaa sekä monitoimikaukaloa. Monitoimikaukalo onkin jo suunitteilla uuden koulun pihalle kertoili sivistysjohtaja ja tästä moni tuntui olevan mielissään.

Omassa puheenvuorossani kerroin millaisia lautakuntia Hollolasta löytyy, millainen on oman lautakuntani koostumus, mitä se tekee sekä mistä asioista siellä päätetään. Lisäksi kerroin puheenjohtajan roolistani. Kysymyksiä kukaan nuori ei esittänyt, joten puheenjohtajisto pyysi minua kertomaan milloin ja miten olen kiinostunut vaikuttamisesta,  mitä hyvää ja mitä huonoa luottamustehtävän hoitamisessa on sekä miten nuoret mielestäni voivat vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon.

Totesimme yhdestä suusta muiden kuntajohtoa edustavien kanssa, että vaikuttaminen on täysin mahdollista. Hollolassa toimii tällä hetkellä aktiviinen nuorisovaltuusto puheenjohtajanaan Petri Nieminen. Se kokoontuu säännöllisesti ilman kokouspalkkioita ja kokouksissa on kuultavana myös kummivaltuutettuja, joista olen yksi. Lisäksi nuorten yhteydenotto on enemmän kuin toivottavaa niin luottamushenkilöihin kuin virkamiehinkin. Mainitsin, että moni luottamushenkilöistä on jo sosiaalisessa mediassakin. Asiallisesti omalla nimellä tehty kirjoitus sekä mahdollisimman konkreettiseksi tehty ehdotus saa varmasti vastauksensa. Myös yllättävän vähällä käytöllä ollut kuntalaisaloite.fi -sivusto on hyvä reitti vaikuttamiseen. Tosin Hollolan nuorisovaltuuston kotisivuilla on myös aloitekanava. Sivistysjohtaja Ruotsalainen tosin muistutti, että paras tapa vaikuttaa, on puhua ja kertoa ääneen ajatuksensa.

Nuorisovaltuuston eli NuoVan kyselyn selkeähköä tulosta. Kuva: Hollolan nuorisotyöntekijät/Facebook.

Olin hyvin vaikuttunut ensimmäistä kertaa tehdyn päivän kokonaisvaltaisuudesta ja siitä kuinka paljon päivän eteen oli nähty vaivaa. Nuoret opettajineen olivat paneutuneet minialoitteisiinsa sekä niihin oli haettu hyviä perusteluita. Lisäksi koulussa oli selvästi käyty läpi perusperiaatteita vaikuttamisesta. Uskon, että monille päivä toi mukavaa vaihtelua normaalirutiineihin mutta antoi myös paljon konkreettista tietoa päätöksenteosta. Toivottavasti tuloksena oli myös muutama uusi vaikuttamisesta innostunut nuori.

Vaikuttajapäivänä saatiin runsaasti uusia ideoita. Kuva: Hollolan nuorisotyöntekijät/Facebook.

Toisenlaisia karttaharjoituksia: missä on  jotain rikkinäistä, mihin pitäisi tulla penkkejä jne. Kuva: Hollolan nuorisotyöntekijät/Facebook.

Kaikkiaan Hollolassa järjestetty päivä oli mainio. Harmillista on, ettei se kiinostanut paikallismediaa juuri lainkaan. Sen sijaan Lahden nuorisovaltuuston pj Kimi Uosukainen oli saapunut paikalle ja kehui tapahtumaa vuolaasti facebookissa sekä toivoi Lahteen samanmoista. Päivä oli mielestäni hyvä osoitus siitä, miten voidaan yhdistään paitsi konkreettinen oppiminen niin myös osallistaminen sekä vastuuttaminen. Muutamiin minialoitteisiin kuntajohdon vastaus olikin pallon heittäminen takaisin. Jos toivotaan viihtyisyyttä ja penkkejä, niin kertokaa mitä viihtyisyys tarkoittaa ja minne penkkejä pitää lisätä. Ylläolevassa kuvassa niitä tosin onkin muutamia jo merkittyinä. Tämä palonnheitto myös auttaa löytämään politiikan yritimen. Pelkkä tunne tai mielipide ei riitä, vaan pitää löytää myös vastaus kysymykseen miten? Ja mitä? JA nykyään vielä millä rahalla :)

Nuorisoa Hollolan valtuustosalissa. Kuva: Lahden nuorisovaltuuston pj. Kimi Uosukainen.

Huomenna on vuorossa kevätkauden viimeinen valtuusto. Toivottavasti moni nuori ja muu paikalla ollut noudattaisi kutsuani saapua paikalle. Tosin kerroin että valtuusto ei anna kuvaa siitä, kuinka monen vaiheen läpi päätetyt asiat ovat jo kulkeneet ja siitäkin huolimatta niiden polku saattaa päättyä valtuustosaliin.

ps. Alla aiheeseen liittyen Lahden nuorisovaltuuston pj Kimi Uosukainen ja ajankohtaista pohdintaa.

Hollolan valtuusto kokoontuu 28.4.2014 seminaariin käsittelemään eri toimialojen laatimia palveluiden järjestämissuunitelmia vuodelle 2020. Toimialojen tehtävänanto liittyy kunnanhallituksen linjaukseen viime vuoden lopulta. Tehtävänannon mukaan jokaisen toimialan on muodostettava palveluiden järjestämissuunnitelma vuodelle 2020, johon liittyy myös henkilöstömäärän vähentäminen 5 prosentilla.

Toimialat ovat tehtävänsä suorittaneet ja seuraavaksi suunnitelmat käsitellään kunkin puolueen valtuustoryhmissä ja myöhemmin valtuuston yhteisseminaarissa em. ajankohtana. Järjestämissuunnitelmat  lautakuntien pureskelun jäljiltä ovat jo nähtävillä Hollolan kunnan nettisivuilla valtuuston esityslistan liitteinä.  Suosittelen lämpimästi jokaisen kuntalaisen tutustuvan niiden sisältöön ja vielä kommentoimaankin niin halutessaan.

Tämän mennessä julkisuudessa on kunnan palveluiden järjestämissuunnitelmia  käsitelty Hollolan säästöjen näkökulmasta muun muassa Etelä-Suomen Sanomien 15.4.2014 julkaisemassa artikkelissa.  Kyse on minusta kuitenkin paljon muustakin.
Kyse on nimittäin Hollolan tulevaisuuden näkymistä. Nyt tehdyt linjaukset vaikuttavat siihen millaisena tulevaisuutemme näyttäytyy ja tätä keskustelua olen Hollolassa jäänyt toisinaan kaipaamaan. 

Nyt käytävässä keskustelussa päätähtäimenä pitää olla se millä keinoin saamme Hollolaan (koko Päijät-Hämeeseen) lisää asukkaita, hyvinvointia, työllisyyttä, tuloja  ja vetovoimaa? Palvelut kun ovat olleet ja tulevat olemaan se tärkein kuntalaisen elämässä vaikuttavista asioista, joita kunta tarjoaa. Osana palveluiden järjestämissuunitelmaa meidän pitää pohtia muun muassa sitä kuka käyttää kunnan palveluita ja miten vuonna 2020?  Miten kunkin toimialan palvelutuotanto muuttuu vuoteen 2020? Riittääkö kunnan oma toiminta kattamaan kaiken ja vastaamaan tarpeeseen järkevällä hinnalla? Kuka hakeutuu asumaan Hollolaan ja miksi vuonna 2020 ja mitkä ovat ne keinot, joilla kunnan toiminta tätä kaikkea tukee? Kuka valitsee yrityksensä sijainniksi Hollolan ja miksi?  Millaisia palveluita Hollolassa pitää vuonna 2020 olla ja keille? Näihin kysymyksiin vastaamalla ratkaisemme tämän kappaleen ensimmäisen kysymyksen, koska  palveluiden järjestämissuunnitelmalla ratkaisemme paitsi palveluiden tulevaisuuden myös sen, millaista työtä Hollolaan tulevaisuudessa syntyy (yksityiset palveluntuottajat).

Perusturvalautakunnassa yhteistoiminnallisena ja ylikunnallisena elimenä palvelusuunnitelman tekeminen oli laajempaa kuin muilla, koska soviteltavina olivat viiden kunnan palveluiden tarpeet. Kuntakentän mahdollisesti muuttuessa kuntajakoselvityksen myötä sekä vallalla oleva soteuudistus tekivät palapelin kokoamisesta kohtuullisen arveluttavan. Kuitenkin lähtöajatuksena soten peruspalveluiden tuottamisessa oli vastata niihin haasteisiin, joita selvästi näköpiirissämme on.  Näistä esimerkkinä mainittakoot, että kotihoidon ja kuntoutuksen osuutta on pakko lisätä ja vuodeosastopaikkoja purkaa. Tämä tarkoittaa kotihoidon resurssien lisäämistä sekä kotisairaala mallin selvittämistä (lääkäripalvelut myös kotiin ja saattohoito mahdolliseksi). Palvelut tulevat myös siirtymään yhä enemmän virtuaaliseen suuntaan ja syrjäseutujen palveluita tullaan täydentämään  mobiiliratkaisuin. Palveluita tullaan myös keskittämään.  Olin erityisen iloinen siitä, että perusturvalautakunta suhtautuu avoimesti eri palvelunjärjestämismuotoihin eikä yksityisiäkään palveluntuottajia julkisen rinnalla tyrmätty. Tähän kysymykseen tosin varmasti tullaan Hollolassa törmäämään eikä ideologiselta keskustelulta vältytä. Jos näin tulee käymään, oletan, että yksityisten palveluiden tuottajien vastustajilla on esitettävinään faktoja siitä miten kaikki soten toiminta järjestetään ja rahoitetaan julkisella sektorilla vuonna 2020.

Palaten kirjoitukseni alkuosaan viittasin Etelä-Suomen Sanomissa olleeseen artikkeliin, jossa kerrottiin Hollolan hamuavan ikäihmisille kohdennettuja vuokra-asuntoja kuntakeskukseen osana palveluiden järjestämissuunitelmaa.  Onko se yksin oikea keino, jolla saadaan väkimäärää kasvatettua kuntakeskuksen liepeillä 2000: lla?  Miten puolestaan ratkaisemme ongelman, ettei Hollolassa ole kohtuuhintaisia perhe-asuntoja lainkaan? Tämä vaikuttaa osaltaan perheiden hakeutumiseen Hollolaan, vaikka palvelut ovatkin tällä hetkellä hyvin vertailukelpoiset.

Professori Alf Rehn kirjoitti blogissaan valtion velanotosta otsikolla "ei ne velat, vaan ne valinnat". Rehnin blogissa on jotain samaa kuin mitä tässä haen takaa. Kyse ei ole yksinomaan säästöistä, vaan valinnoista joita me nyt teemme ja näkökulmasta, jonka otamme. Rehn toteaa blogissaan näin:

Professori Alf Rehnin tekstiin viitaten toistan, että palveluiden järjestämissuunnitelmien tekeminen säästöt päätähtäimenä tulee tappamaan kaiken sen rohkeuden, innovaation, luovuuden sekä tulevaisuuden visioinnin, joita meillä pitää olla. Säästönäkökulma ei saa olla johtoajatuksena suunnitelmia luodessa ja hyväksyessä.  Tämä  säästöpaineiden aiheuttama uskalluksen ja innovaatioiden puute näkyy jo nyt kun aloitteeni palveluhaasteesta ei ole ottanut tuulta siipiensä alle.  Palveluiden järjestämissuunnitelma on signaali kuntalaisille siitä millaisena me näemme Hollolan tulevaisuuden ja ennen kaikkea keiden silmin. Tämä on oleellinen seikka selvitettäväksi ensi vuoden eduskuntavaalien mittelössä  Hollolan ja koko Päijät-Hämeen aluetta tarkastellessamme.

Sain tänään olla kutsuttuna panelistina Päijät-Hämeen Yrittäjien "Vain kilpailu jalostaa"- kiertueella Vääksyssä. Samainen kiertue kiertää kaikilla kunnilla ja Hollolassakin se oli taannoin.

Tilaisuuden johtolangaksi oli valittu  palvelusetelit. STM määrittelee palvelusetelit yksinkertaisesti näin: "Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle."  Palvelusetelin myöntää kunta ja asiakas saa sen turvin valita hyväksytyistä palveluntuottajista itselleen parhaan vaihtoehdon ja maksaa siitä aina saman verran. Tämä tukee erityisesti asiakkaan vapaata valintaa. Palveluseteli on hinnaltaan joko aina vakioitu tai tuloriippuvainen.

Tilaisuudessa kuulimme niin Mikkelin kokemuksia kuin paikallisen yrittäjänk, Eija Bouraksen näkökulmia palvelusetelistä. Eija toimii myös kuntapäättäjänä, joten näkökulma asiaan on molemminpuolinen. Lisäksi tilaisuudessa piti Asikkalan kunnan puheenvuoron kunnanjohtaja Juri Nieminen. En voi kuin ihailla sitä tarmoa, joka Jurilla puheessa oli.  Jurilla oli puheessaan selkeä yrittäjämyönteisyys ja tulin vakuuttuneeksi siitä, että ymmärrys yksityisten palvelutuottajien roolin tärkeydestä kunnallisen palvelutuotannon rinnalla on ilmeisen vahva. Tästä kertoo myös se, että yllätyksekseni Asikkalassa on otettu käyttöön ensimmäisenä Suomessa palvelualoite! Eli se samainen, josta tein viime syksynä valtuustoaloitteen mutta joka jäi Hollolassa odottamaan parempia aikoja. Asikkala saa täten merkittävän pilotin roolin ja väylän toimintojen rehelliseen kilpailuttamiseen. Upeaa rohkeutta.

Palvelusetelin käytössä Jyväskylä on Suomessa täysin omaa luokkaansa. Se käyttää budjetistaan tällä hetkellä palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa ja skaala on hyvin laaja perinteisen sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelta. Laskennallinen säästö on Jyväskylässä ollut 2 miljoonaa euroa.

Oivassa palveluseteleiden käyttöönotto on ollut kovin takkuista, mutta erityisesti viime vuoden aikana selkeää piristystä on nähtävissä. Palvelusetelit ovat nyt käytössä paitsi kotihoidossa, omaishoitajien vapaapäivissä, perhehoidossa myös lapsiperheiden palveluissa ja kohta lisäksi kuntoutuksessa. Palveluseteleiden käyttäjämäärät ovat kuitenkin yhä todella vaatimattomia. Tarvitaan lisää informaatiota, ohjausta sekä markkinointia. Palvelusetelillä asiakas voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle.

Parhaillaan palvelusetelillä voidaan tukea kunnan omaa palvelutuotantoa erityisesti niissä kohdissa, joita kunta itse ei kykene täysin tai kokonaan tuottamaan. Tästä esimerkkinä voisi mainita iltapäiväkerhot, joissa palveluseteli olisi Hollolassa paikallaan. Tämän lisäksi tiedän, että palvelusetelin mahdollisuutta on päivähoidossa selvitetty.

Mikkelin esimerkistä mieleeni jäi erikoislääkäri -ja erityisasiantuntijan palvelut. Oivassa on kova puute psykologeista sekä puheterapeuteista, näissä palveluseteli auttaisi purkamaan ruuhkaa. Myös erikoislääkärillä kertaluonteiseen käyntiin  riittäisi tarvetta eikä tarvitsisi käyttää kallista sekä usein tukkoista erikoissairaanhoitoa. Lisäksi Asikkalan tilaisuudessa tarjottiin palveluseteliä tueksi Oivan kodinhoitoon, vaikkapa avuksi ruuhkaisiin aamuihin.  Eniten itseäni kiinnosti vaihtoehto, jossa hoitajien sijaistarve paikattaisiinkin palvelusetelillä. Tällöin saatettaisi päästä eroon kokonaan jatkuvasta sijaisrumbasta.

Palveluseteli, kuten myös palvelualoite törmää usein poliittisessa päätöksenteossa kahteen pääkantoon, jotka ovat ideologiset erot puolueiden välillä sekä virkamiehien epäluuloisuus toiminnan kannattavuudesta tai pelko sen työläydestä. Totuus kuitenkin on, että Suomen julkinen sektori on paisunut kuin pullataikina ja sen osuus BKT:stä on jo lähempänä 60 prosenttia. Tämä tie ei missään tapauksessa ole kestävä. Samalla kun seurataan työpaikkojen muodostumista on julkisella sektorilla lähtenyt eniten työpaikkoja, kun taas niitä on muodostunut eniten yksityiselle sektorille. Se kertoo osaltaan omaa tarinaansa.

Olen erittäin iloinen siitä, että nykyinen sosiaali- ja terveysministerimme Paula Risikko on hyvin vahvasti tuonut palvelusetelin tärkeyttä esiin. Sen rooli tulee korostumaan jos ja kun alamme Suomessa kulkemaan soteuudistuksen jäljiltä kohti mallia, jossa yksityiset palveluntuottajat ovat samalla viivalla julkisten toimijoiden kanssa - asiakas valitsee ja hinta on sama. Näin päästään myös Päijät-Hämeen Yrittäjien teemaan - Vain kilpailu jalostaa. Kilpailu karsii pois tehottomia toimintoja ja pakottaa tuottamaan yhä laadukkaammin.

Ministeri Risikko on niin ikään kertonut, että on hyvin tärkeää erottaa järjestäminen ja tuottaminen yhä vahvemmin toisistaan.  Nämä kaksi tuppaavat menemään liikaa sekaisin ja päällekäin.  Palveluiden tuottamisen tulee olla yhä vahvemmin segmentoitunutta, jolloin keskitytään siihen, että kysyntä luo tarjontaa ja tarjonta on tällöin kysynnän kaltaista.  Tuotetaan sitä mitä tarvitaan.  Paul Lillrank kirjoitti havainnollisesti Päijät-Hämeen yrittäjien sivuilla esimerkin :

Tämä tarkoittanee sitä, että tarvitaan monenlaisia muotoja palvelun tuotantoon. Täten päästään välttämään myös nykyinen sudenkuoppa, jossa erikoissairaanhoitotasoista päivystystä  käytetään sellaisiin vaivoihin, jotka eivät missään tapauksessa ole kiireellistä hoitoa vaativia.

Asikkalan tilaisuus oli siis hyvin inspiroiva. Paneelissa, johon osallistuin käytettiin monipuolisia puheenvuoroja ja keskustelu oli vilkasta. Asikkalassa on tämän asian tiimoilta hyvää pöhinää!

  Hollolan ja Hämeenkosken Kokoomukset käsittelivät yhteisessä kevätkokouksessaan aloitteestani sitä, miten voisimme jatkossakin varmistaa ampuma-ase harrastuksen säilymisen Hollolassa. Yhdistykset ottivatkin virallisesti kantaa sen puolesta, että ampuma-aseharrastukselle jatkossakin olisi tärkeää löytää korvaava alue sopivalta kohdalta, jossa se ei häiritsisi asutusta. Tässä osana blogiani on myös yhdistyksien virallinen kanta ilmaistuna ja hieman avauttuna.

Kannan huolta siitä, että jatkossaki satapäinen ampuma-aseharrastajajoukko (johon kuuluu myös metsästäjiä) saisivat turvattua harjoitusolosuhteensa sekä myös mahdollisuuden järjestää esimerkiksi kansainvälisentason kisoja täällä Päijät-Hämeessä. Kuten kaikki tiedämme, on puolustusvoimat siirtymässä pois Hollolasta Hälvälän alueelta lähivuosina liittyen osaltaan todella harmilliseen Hennalan varuskunnan lakkauttamiseen (tätä muuten pidän poliittisen lobbauksen täydellisenä epäonnistumisena). 

Puolustusvoimien toimintojen siirtyminen pois Lahdesta aiheuttaa muutoksia myös Hollolassa sijaitsevalle Hälvälän ampumarata-alueelle. Nykyisessä tilanteessa puolustusvoimien toiminta Hälvälässä on tukenut merkittävästi Lahden ampumaseura ry:n toimintaa. Kun puolustusvoimien radat lakkautetaan, poistuu alueelta merkittävä osa nykyisten ratojen rakennuksista ja laitteistoista sekä alueen valvonta, jotka ovat palvelleet myös ampumaseuran tarpeita. Puolustusvoimien vuokrasopimus alueella päättyy vuonna 2024.

Hollolan kunnan intressinä on saada nykyinen ampumarata-alue ja sen lähiympäristö muuhun käyttöön, jolloin alueella ei voida harjoittaa ampumatoimintaa nykyisessä laajuudessa.  VIelä tosin on epäselvää millaiseeen käyttöön puolustusvoimilta vapautuva maa soveltuu ja kuinka paljon esimerkiksi maan puhdistaminen puolustusvoimien jäljiltä maksaa?  Sinänsä vapautuva maa tarjoaisi vastauksen TIilikankaan huutavaan tonttipulaan. Tiilikangas on hyvin suosittua asuinaluetta, jossa kuitenkin tonttien saatavuus on lähes käytännön mahdottomuus.

Hollolan ja Hämeenkosken Kokoomusyhdistykset esittävätkin, että  Hollolan kunta selvittää mahdollisuudet sijoittaa ampumaratatoiminnot tulevaisuudessa Nostavan logistiikka-alueelle.

Eri ampumalajien keskittäminen samalle alueelle on perusteltua, sillä

-          ampumamelun keskittäminen yhdelle alueelle on järkevää
-          ampumarata-alueen tiestö, rakennukset ja toiminnot (toimistot, kahvila, pukuhuoneet, wc-tilat) palvelevat koko                 aluetta
-          tarvittavat suojaustoimenpiteet (melu, maaperä, pohjavesi) voidaan toteuttaa keskitetysti

Hollolan ja Hämeenkosken Kokoomuksen yhdistykset tulevat seuraamaan maakuntakaavan valmistelua ja ottavat kantaa asiaan kaavan tulessa seuraavalle lausuntokierrokselle todennäköisesti ensi syksynä. Olen luvannut olla tässä toimessa aktiivisesti mukana. Mikäli Nostava osoittautuu hankalaksi tai epäsopivaksi alueeksi, voidaan pohtia myös muita vaihtoehtoja.  

Samalla toivon, että tarkasteltaisi myös miten moottoriurheilun mahdollisuuksia voitaisiin ehdistää. Tällä hetkellä esimerkiksi Kukonkoivun motocross- rata elää varsin pätkittäisissä vaiheissa ympäristölupien ollessa yhä tiukemmassa pohjavesialueella. Katsonkin yhdessä Hollolan ja Hämeenkosken Kokoomusten kanssa, ettö Nostavalle olisi mahdollista rakentaa vaikka täysin uudenlainen tapahtumakeskus sekä ampuma-aseharrastamiselle että moottoriurheilulle, joka lisäisi Hollolan (ja koko maakunnan) vetovoimaa ja tunnettavuutta. En katso Nostavan tulevaisuutta logistiikka-alueena tai -keskuksena (jollaista roolia sille on vuosia kaavailtu) kovinkaan realistisena.