Ohessa on 30.7.2013 julkaistu pieni selvennyksemme Etlarin otsikointiin omaishoidon tukirahoista Hollolassa. Lisäyksenä juttuun vielä, on perhehoitoa saatavilla myös muillekin kuin vanhuksille. Olelllista on, että pynnöt tulevat Oivaan ajoissa. Näin sijaishoito on helpompaa toteuttaa.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 25.7.2013, että omaishoidon tukirahat loppuvat Hollolassa. Etusivulla mainittiin, että Hollolan kunnan omaishoidon tukeen varatut määrärahat loppuvat ja itse artikkelin sisällössä mainittiin, että ne ”saattavat loppua”. Tämän hetken ajanmukainen tieto on se, että yli 18-vuotiaiden omaishoidon tuen määrärahat riittävät, mutta alle 18-vuotiaiden omaishoidontukeen varatut määrärahat ylittyvät noin 55.000e. Tämä johtuu siitä, että tukien maksamisessa on ollut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna liki 200 prosentin nousu. Alle 18-vuotiaiden tuen kokonaismäärä, jonka valtuusto on omaishoidontuelle myöntänyt Hollolassa tälle vuodelle, on 92.000 euroa. Hollolassa tuen saajia alle 18-vuotiaissa on tällä hetkellä 32 ja yli 18-vuotiaissa 147. Määrärahan ylityksestä johtuen perusturvalautakunta joutuu ottamaan kantaa siihen, miten asian kanssa menetellään. Tämä on kuitenkin normaalia poliittista toimintaa tänä päivänä. Määrärahojen lisäystä varten on jouduttu ja joudutaan jokaisella sektorilla anomaan lisää rahaa kustannusten ylittyessä.

Jutussa mainittiin myös, että tuen myöntämiskriteereitä oli muutettu. Läntisen perusturvapiirin (Oivan jäsenkunnat) yhteinen perusturvalautakunta ”höllensi” omaishoidon tuen kriteereitä niin, että alle 18 -vuotiaiden omaishoidon tuen myöntökriteerit yhdenmukaistettiin yli 18 -vuotiaiden omaishoidon tuen kriteereiden kanssa. Tämä paitsi helpottaa arjen päätösten käsittelyä, tuo se myös omaishoidettaville tasa-arvoisen aseman.

Etelä-Suomen Sanomien jutussa tuotiin myös esille, ettei lakisääteisten vapaapäivien pitoon ole voitu Hollolan kunnassa osoittaa sijaista. Omaishoidon vapaapäivien järjestämiseen kunta tarjoaa monia mahdollisuuksia, jotka ovat lyhytaikaishoito, palveluseteli, vanhusten perhehoito tai sijaishoitajan ottaminen kotiin. Sijaishoitajia on käytetty Hollolassa viime vuonna vapaapäivän hoitamiseen yhteensä 358 vrk eli lähes jokaisena vuoden päivänä. Tällä hetkellä Hollolassa on myös käytössä perhehoitaja, joka on valmis ottamaan luokseen vanhuksen ”päivähoitoon”, jotta omainen pääsee viettämään vapaapäiväänsä. Sen sijaan palveluseteleiden hyödyntäminen omaishoidossa on ollut kauttaaltaan Oivan alueella vielä hyvin vähäistä ja tässä on meillä runsaasti mahdollisuuksia. Viime vuonna kotihoidossa käytettiin lähes 2500 palveluseteliä, mutta määrä on vielä pieni esimerkiksi Jyväskylään verrattuna (budjetoituja varoja n. 8Me).

STM on asettanut työryhmän, joka laatii kansallisen omaishoidon tuen kehittämisohjelman. Ohjelma on laaja kokonaisuus. Sen avulla yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti kirjavia omaishoidon tuen myöntämiskriteereitä ja parannetaan omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta. Hallituksen budjettiriihessä omaishoidon tukipalveluiden määrärahoja lisättiin 10 miljoonalla eurolla vuosittain. Muun muassa väestön ikääntyessä ja sote -kustannusten karatessa käsistä paine kotihoidon lisäämiseen tulee kasvamaan. Tämän paineen helpottamisessa omaishoitajien osuus on merkittävä. Omaishoidosta maksettava korvaus on vähäinen, mutta se tarjoaa omaishoidettavalle turvallisen ja inhimillisen hoitoympäristön. Lisäksi se on kunnalle monin verroin edullisempaa kuin laitoshoito. Yhden laitosvuorokauden hinta kunnalle on noin 300-400e. THL:n tutkimuksen mukaan omaishoidontuki vähentää kuluja keskimäärin 20.000 euroa henkilöä kohti, joka tekee yhteensä liki kaksi miljardia säästöä kunnille. Näiden, sekä inhimillisten että taloudellisten, seikkojen valossa koemme omaishoidon kehittämisen edelleen tärkeäksi Hollolassa ja koko Läntisen perusturvapiirin alueella.

Kristiina Hämäläinen (Kok.) sairaanhoitaja YAMK

Läntisen perusturvapiirin yhteisen perusturvalautakunnan puheenjohtaja (Hollola)

Mira Tiirikainen (PS.) sairaanhoitaja AMK

Läntisen perusturvapiirin yhteisen perusturvalautakunnan jäsen (Hollola)

Kirjoituksemme on toivottavasti esimerkkinä myös ylipuolueellisesta yhteistyöstä. Puoluetarroilla on kovin vähän merkitystä silloin, kun tehdään yhteistä työtä kuntalaisten eduksi. Olemme Miran kanssa käyneet tutustumassa muutamiin yksityisiin palveluntarjoajiin Oivan alueella ja varmasti tulemme niin jatkossakin tekemään. Lopputulos ratkaisee.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve otti kantaa pari päivää sitten meneillään olevaan soteuudistukseemme toteamalla, että ottamalla mallia Ruotsista vältyttäisiin meilläkin lääkäripulasta.

Paljon puhuttu ja Pälveen esiin nostama Ruotsin malli on monella tavalla edistyksellinen paitsi sen toimivuuden vuoksi, myös asennetasolla. Olen tähän jo aiemminkin ottanut kantaa. Asenne taitaa olla se suurin muutoksen este tässäkin asiassa. Yksityisiä palveluntuottajia pidetään edelleen peikkoina. Osa kritiikistä on toki aiheellista, mutta mukana myös paljon turhia ennakkoluuloja ja tahallistakin väärin ymmärtämistä.

Ruotsin mallissa ei ole eroteltu erikseen yksityistä ja julkista sektoria, vaan tietyillä kriteeristöillä palveluita voi tarjota potilaalle kumpi taho hyvänsä. Asiakkaalla on valinnan vapaus ja kustannus hänelle on sama.

Muutos Ruotsin malliin vaatisi kuitenkin meillä muunkin kuin hallinnollisen rakennemuutoksen. Se edellyttäisi Kelakorvausten poistamisen. Samoin työterveyshuollon roolin pitäisi muuttua takaisin ennaltaehkäiseväksi. Tähän on ottanut kantaa HS:n pääkirjoituksessa Matti Kalliokoski. Hän nimitti nykyistä työterveyshuoltoa työssäkäyvien ohituskaistaksi julkisen sektorin jonossa. Hän on siinä osittain täysin oikeassa. Tämä jos mikä taasen aiheuttaa eriarvoisuutta työssä käyvien ja työttömien kesken, myös kuormittaa työterveyshuoltoa.

Olen aiemminkin herkutellut Ruotsin mallilla ja näen siinä monia hyviä vaikutuksia, jotka on nähtävissä pelkistetysti myös palveluseteleiden käytössä. Terve kilpailu tuottajien välillä on asiakkaan etu. Toki keskusteluun voidaan aina lisätä veroparatiiseissa paistattelevat yksityiset terveydenhuollon tuottajat, mutta entä valinnanvapaus, paremmat sekä toimivammat palvelut?

Lisäksi Ruotsin mallissa huomioitavaa on myös hallinnon yksinkertaisuus. Hallintoon viitaten Ruotsissa maakäräjillä on suora vastuu koko terveydenhuollonjärjestelmästä eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rahoituksesta ja järjestämisestä ylipäätään. Ei monikanavaisia rahoituksia eikä hallintohimmeleitä.

 Se mikä tekee soteuudistuksesta ja sen onnistumisesta Suomessa niin valtavan tärkeän onnistuakseen monen muun asian rinnalla, on ensi vuoden alusta voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivi. Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenvaltiossa. Direktiivi hyväksyttiin EU:n neuvostossa 28.2.2011, ja se tuli voimaan 24.4.2011. Jäsenmailla on 30 kuukautta aikaa siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Se edellyttää Suomessakin lakimuutoksia. Voimaan se nimittäin tulee ensi vuoden alusta.

 Mitä tämä direktiivi suomeksi tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että jokaisella EU:n kansalaisella on oikeus hakea terveydenhuollon palveluita missä tahansa EU/Eta-valtiossa sekä Sveitsissä. Lisäksi äkillisissä sairastumisissa ulkomailla hoito korvataan samalla tavalla kuin Suomessakin tapahtuva hoito potilaalle korvataan. Direktiivissä on tosin sisällä mahdollisuus, että valtio voi velvoittaa potilaan hakemaan hoidollen lupa kiireettömissä tapauksissa tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Mitä tämä käytännössä aiheuttaa? Se aiheuttaa sen, että terveydenhuoltojärjestelmämme on oltava niin hyvä, että ulosvuodoilta säästytään. STM:n sivuilla mainitaan tällä hetkellä, että .."lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa ehdotetaan korvausmallia, jossa ulkomailla saatu hoito rinnastettaisiin Suomessa pääsääntöisesti yksityiseen terveydenhuoltoon. Jos potilas matkustaisi ulkomaille hakemaan hoitoa, hoidon kustannuksista maksettaisiin potilaalle niin kutsuttu Kela-korvaus samalla tavoin kuin Suomessa yksityisen terveydenhuollon käytöstä. Jos potilas kuitenkin sairastuisi ulkomailla yllättäen ja tarvitsisi kiireellistä hoitoa, hänen maksettavakseen jäisi useimmiten vain julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaava osuus kustannuksista...." Kyse ei siis ole ihan mistä tahansa asiasta, vaan vakavasti otettavasta haasteesta valtakunnan tasolla sekä positiivisessa, että negatiivisessa mielessä. Toki on myös mahdollista, että myös Suomeen hakeutuu muista maista potilaita. STM toteaa, että "ulkomailta Suomeen tulevan potilaan on päästävä kunnalliseen terveydenhuoltoon samassa ajassa ja samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaiden. Potilas maksaa itse hoidon todelliset kustannukset ja hakee niihin jälkikäteen korvausta kotimaastaan ".

Valinnanvapaus ei tule koskemaan vain EU:n sisäistä liikettä, vaan ensi vuonna valinnanvapaus koskee myös kuntarajoja tietyin ehdoin. Tällöin potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa mistä tahansa terveysasemasta tai sairaanhoidon yksiköstä. Se tuo haasteen myös Päijät-Hämeeseen sekä jokaiselle tuottajalle niin kauan kuin meillä alueellisesti on olemassa erillinen systeemimme. Siksi yksi yhteinen sotealue olisi enemmän kuin järkevä ratkaisu. Tällöin haasteeseen voitaisiin vastata yhdessä.

Mitä nämä kaikki osin erillisetkin muutokset tuovat tullessaan, ovat arvailujen varassa.

On kuitenkin varmaa, että sotea uudistaessa on syytä miettiä hyvin pitkälle kaikki haasteet, joita tiedossa on. Meillä ei ole varaa epäonnistua valtakunnallisesti eikä alueellisesti.

Valinnanvapaus ei ole missään tapauksessa aliarvioitava. Muistan aikoinaan, kun asiakkaille tuli valinnavapaus teleoperaattoriden taholta oman puhelinnumeron säilyttämisestä, vaikka operaattori vaihtuisi. Siihen suhtauduttiin kovin vähättelevästi - ja mitä tapahtui? Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että operaattoriksi valitaan se,  kuka palvelun tarjoaa edullisemmin ja laadukkaammin....

Lähteenä käytettyjä linkkejä:

Lue Pälveen kannanotto: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riliiton%20p%C3%A4lve-4287

Hesarin pääkirjoitus aiheesta: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1353081856702?jako=dea9eb5599db4d8da2d8a7be84359d37

EU:n potilasdirektiivi: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42734&name=DLFE-15566.pdf