Eivät julmistelut maailmasta lopu

Ensimmäisen valtuustovuoden jäätyä taakse, on hyvä käydä tilinpäätöstä tehdyistä ja tekemättömistä töistä. Olen huomattavasti paljon parempi löytämään tekemättömiä hommia kuin aikaansaannoksiamme mutta yritän kovasti parantaa tapojani. Erillistä listausta tapahtumista ei tarvitse silti tehdä. Niin hyvän blogin kunnanjohtajamme kirjoitti myös kesäloman alkaessa.

Levänneenä ajatus luonnollisesti kulkee huomattavasti paremmin. On aikaa lukea rästiin jääneitä kirjoja ja julkaisuja. Omakohtaisesti huomaan levon avautuvana kirjoituskanavana. Kiireessä ja stressissä ei blogia synny.

Otsikossa lukevan toteamuksen bongasin tällä viikolla yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutilan kirjoituksesta. Hän käyttää puheenvuoron politiikan kohtuudesta, kohtuuttomuudesta, ehdottomuuksista ja toisaalta myös suvaitsevaisuudesta, kohtaamisesta - ja julmistelusta. Julmistelut eivät maailmasta lopu, hän toteaa ja viittaa politikkojen yhteistyökykyyn. ”Voimia säästää kyky nähdä tilanteet, joissa kuiskaus kuuluu paremmin kuin huuto”. Tämä lause puhutteli minua erityisesti.

Politiikka aiheuttaa kuohuntoja ja verenpaineen nousuja. Someraivoja. Näppispalstan pitkiä rivejä. Toisaalta se on myös innostusta ja aitoa yhteistyötö.

On jokaisen oma päätös mihin tarmonsa käyttää: asioiden sotkemiseen vai ratkaisujen etsimiseen. Päättäjien toimintatavat joko lisäävät demokratian kiinnostavuutta tai vähentävät sitä. Se on päätöksenteon maine ja julkisuuskuva. Kenties luottamuksenkin rakennuspala. Tällä hetkellä monella lienee esimerkiksi eduskuntatyöstä melko sekava kuva. Minä kuulun heihin. Eikö siellä enää osata sopia ja hakea konsensusta?

On jotenkin kornia ajatella, että edessä siintävien vaalien vuoksi miljardien eurojen uudistukset seisovat tai kaatuvat. Ei kai se niin voi olla? Eihän?

On toki asioita, kuten Jutilaki toteaa, jotka vaativat ehdottomuutta. Niistä ei voi neuvotella, ne on tehtävä. Mutta on myös asioita, joissa tarvitaan diplomatiaa. Muuten heikoimmat kärsivät.

Presidentti Ahtisaari on rauhanneuvottelijana puhunut aiheesta usein. "Ne asiat, jotka ihminen on sotkenut, saa hän myös selvitettyä". Hän jatkaa: ”Rauha on tahdon asia, sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat seurausta ihmisten toimista. Sodat edistävät aina jonkin osapuolen etuja. Siksi niillä joilla on valtaa, on myös mahdollisuuksia lopettaa sodat.

Mielikuva politiikasta riitelykenttänä ja jatkuvana toisten mollaamisena nokkelien kielikuvien avustuksella, on väärin niitä hiljaisia puurtajia kohtaan, joita eittämättä on jokaisessa valtuustossa, maakunnassa ja eduskunnassa. Se on myös väärin niitä tahoja kohtaan, joissa on oivallettu yli puoluerajat ylittyvän yhteistyön merkitys. Hollola on yksi niistä paikoista. Joskus asioista väännetään tiukastikin mutta kun demokratia on puhunut, siirrytään elämässä eteenpäin.

Kaunoissa eläminen on menneen elämän haamuja. Kostot eivät luonnollisesti kuulu tämän päivän sivistyneeseen päätöksentekokulttuuriin.

Yhteistyö on ollut ja tulee olemaan aina vaalimisen arvioista. On tärkeää, että kaikkien mielipiteitä kuunnellaan ilman, että mutkia laitetaan liian suoriksi. Sellainen antaisi vaikeista haasteistamme väärän kuvan. Jutila totesi, ettei demokratiaa voi kehittää, jos poissuljetaan ne, jotka eivät ymmärrä. Lisäisin listaan vielä ne, joiden kanssa olet eri mieltä. Aika paljon jäisi asioita kuulematta, jos näin tapahtuisi.

Ei kenenkään mielipidettä tarvitse väkisin kääntää. On enemmän kuin ok, että jokainen ajattelee asioista omalla tavallaan. Perusteista sen sijaan on tärkeää käydä debattia. Päätösten perusteleminen on yksi päättäjän tärkeimmistä taidoista.

Olen kuullut joidenkin toteavan politiikan olevan peliä. Se luo jollain tavalla tärkeiden asioiden hoitamiselle synkän varjon. Myönnän etten itse pidä tuosta lausahduksesta. Siinä kalskahtaa sävynä jokin vanhanaikaisuus.

Parhaimmillaan politiikka on Oivaltamista. Ratkaisujen löytymistä. Kohtaamisia. Se ei ole voittoja ja tappioita vaan ihmisten arjen helpottamista. Toisinaan jaksaminen vaatii, että oikein pysähtyy pohtimaan mitä on jo hyvin, mitä on jo saatu aikaiseksi. Tähän aihioon on ainakin meillä paljon ranskalaisia viivoja tarjolla, mutta jokainen täyttäkööt ne itse. Löydätkö sinä omasi?

Näillä kommenteilla toivottelen Sinulle lämmintä heinäkuun alkua.