Hollolan uusi sote-keskus on huolella valmisteltu satsaus perusterveydenhuoltoon

Hollolan kunta kävi syksyllä 2017 keskustelua PHHYKY:n asiantuntijoiden ja päättäjien kesken siitä, mitä kunnan tulisi tehdä sotekiinteistöjen kanssa. Hollolan kunnan suorassa omistuksessa oli sote-kiinteistöjä 11 osoitteessa, joiden tasearvo ilman tulevaisuuden korjausinvestointeja oli 9,3 milj. euroa. Kunnassa tiedostettiin riski tyhjiksi jäävien tai korjauskelvottomiksi todettavien kiinteistöjen osalta.

Selvityksessä todettiin, että suurin osa sote-kiinteistöistä oli tilojen, sisäilmaongelmien ja tarpeenosalta epäkuranttia. Terveyskeskuksen todettiin olevan laajan peruskorjauksen tarpeessa. Syksyn 2017 selvittelyjen ja riskianalyysin pohjalta kunnassa päädyttiin luopumaan suurimmasta osasta sote-kiinteistöjä.

Terveyskeskuksen osalta päädyttiin uudisrakennukseen, koska peruskorjauksen hinta olisi noussut lähelle uudisrakentamisen tasoa ja varmuutta sisäilmaongelmien poistumisesta ei ollut. Myös tilatehokkuus ja toiminnallisuus puolsivat uudisrakentamista. Eri rahoitusvaihtoehdot punnittiin tarkoin.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä piti tärkeänä säilyttää Hollolassa julkisen palveluntuottajan asema. Uuden sote-keskuksen rakentamispäätökseen liittyi myös kunnan voimakas ikääntyminen ja Hyvinvointikuntayhtymän senioriasumisratkaisuhin kunnalle asettamat odotukset. Vanhan terveysaseman tilalle rakentuukin osana kiinteistöpäätöksiä 100 matalan kynnyksen senioripalveluasuntoa tarjoava seniorikampusalue.

Kiinteistöpäätöksiä tehdessä kunta kuuli useaan otteeseen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän asiantuntijoita. Yhtymän hallitus teki 2.10.2017 päätöksen uudistuvasta maakunnallisesta palveluverkosta, jossa on mainittuna 5-6 laajan tason hyvinvointiasemaa ja jokaisessa kunnassa vähintään yksi perustason hyvinvointikeskus. Hollolan kohdalla kyse oli laajan palvelun asemasta, joka palvelisi myös läntisen toiminta-alueen asukkaita. Ministeriöltä anottiin rakennushankkeelle poikkeuslupa, jonka ministeriö katsoi tarpeelliseksi ja myönsi sen.

Suunnitteluhanke käynnistyi keväällä 2018. Suunnittelutyötä tehtiin yhteistyössä ja rinnan Lahden Nastolan sote-keskuksen valmistelun kanssa teettäen osin myös yhteisiä kilpailutuksia. Hankkeeseen on varattu 2019–2021 talousarviossa yht. 14,5 M€. Tarjousten pohjalta kustannusarvion voidaan olettaa alittuvan.

Toimittaja Uusikallio (ESS 17.11.2019) toteaa kunnan betonoineen kiinteistö päätöksellä sote-palvelunsa. Hollolan kunnalla ei ole järjestämisvastuuta sote-palvelujen osalta, vaan se on siirtynyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle 1.1.2017. Kunta ei siis päätä palvelujen tuottamisesta (kuka tuottaa) tai palveluverkosta (missä tuotetaan). Tämä riski on otettu huomioon riskianalyysissa ja sote-keskuksen suunnittelutyössä muun muassa tilojen muutosmahdollisuuksien osalta. Hyvinvointikuntayhtymän johto ja asiantuntijat ovat olleet kaikissa vaiheissa arvioimassa hankkeen kiireellisyyttä, sijaintia ja palvelujen tilatarpeita.
​
Sote-kustannuksissa korostuu usein epäsuhta karanneiden erikoissairaanhoidon kulujen ja säästöissä rypevän perusterveydenhuollon välillä. Kyse on tunnistetusta ”ikuisuusongelmasta”, jonka syyn tietävät monet mutta silti vain oireita hoidetaan. Uusi Hollolan sote-keskus on harkittu satsaus juurisyyhyn -  perusterveydenhuoltoon, jonka tulee olla niin Suomen kuin maakunnankin kuntalaisten sote-palveluiden vankka kivijalka.