Kristiina Hämäläinen
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Haastatteluja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
    • Valtuustotyö
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Haastatteluja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
    • Valtuustotyö
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
Search by typing & pressing enter

YOUR CART

2/7/2019 0 Comments

IKÄÄNTYVIEN HOITO ON KOKONAISUUS, NYT TEKOJA!

Viime päivien keskustelu ikääntyneiden hoidosta on ollut tyrmäävää. Menossa on vaalien värittämä sanansäilä siitä, miten asiat olisivat paremmin jos ne toiset puolueet tai ne toiset kuntapäättäjät eivät olisi tai olisivat tehneet sitä, tätä tai tuota. Kaikki puolueet ovat olleet vuorollaan hallitusvastuussa, tieto asioista on ollut jo vuosia. Tahtoa ratkoa asiaa ei. Esimerkkinä päättämättömyydestä on myös jo yli 20 vuotta työstetty sote-uudistus. Sitä on yritetty tehdä usealla eri hallituskokoonpanolla miljoonien eurojen mentyä valmisteluun. Perussyyt uudistuksen tekemiselle ovat kuitenkin olleet koko ajan samat. Nyt aika tiimalasissa on loppu.


Ikääntyneiden hoidossa on viime päivät puhuttu tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksesta ja yksityisistä toimijoista. Epäkohtiin pitää ehdottomasti puuttua sekä sanktioida ne tiukemmin. Mitoitusta määritellessä pitää kuitenkin huomioida asiakkaiden kunto, hoidon tarve, henkilökunnan osaaminen ja toimitilojen kunto. Patenttiratkaisua ei ole. Mitoituksen kohdilleen laittaminen ei silti riitä, tarkasteluun tulee ottaa koko vanhustenpalvelulaki. Totuus myös on, että korjattavaa on niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Ikääntyneiden hoito on kokonaisuus ja sen on oltava laadukasta, olkoot hoitava taho mikä tai kuka tahansa.


Ikäihmisiä ei hoideta vain tehostetuissa palvelutaloissa vaan myös esimerkiksi terveyskeskuksissa, vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja ennen kaikkea kotihoidossa. Palveluasumisessa on korjattavia epäkohtia, mutta kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat yksin kotona asuvat vanhukset, jotka kuuluisivat palveluasumiseen. Kun ikääntyvä tilaa ambulanssin useita kertoja kuukaudessa ja hänet kuljetetaan useita kertaa sairaalaan yöksi, hänen paikkansa ei ole kotona. Näin ollen sekä kotona ja että palveluasumisessa asuvien ikäihmisten perusterveydenhoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan uusia käsipareja ja rahaa. Ja toimijoita. Nykyinen palveluverkko ei tutkitusti ole maakunnassakaan riittävä. Kokonaisvastuu rahan kaivamisesta on eduskunnalla, jonka pitää ohjata tarvittavat rahat kunnille.


Oleellista ovat myös hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien työolot: johtamista ja esimiestyötä on vahvistettava ja katse pitää saada henkilöstön työhyvinvointiin ja työsuojeluun: haitalliseen kuormitukseen, sisäilmaongelmiin ja työkykyasioihin. Hoitajamitoituksen nostaminen nykyiseen ehdotukseen vaatii 4000 hoitajaa lisää. Alalta kuitenkin eläköityy vuoteen 2030 mennessä yli 175 000 ammattilaista. Kysymys on, miten alan vetovoima taataan?


Kun verrataan bruttokansantuotteen perusteella maamme tilannetta Ruotsiin ja Norjaan, Suomen koko ikääntyneiden vanhuspalvelussa on ainakin miljardin euron vajaus. Päijät-Hämeen vaje seuraavan 10 vuoden aikana on 90 miljoonaa. Onko tässä syytä lopettaa kinastelu? Suomen maan talouden kuntoon laittaminen kestävämmälle pohjalle on merkittävin keino turvata palveluiden tulevaisuus kaikissa ikäryhmissä.

Juuri nyt yhteiskunnallinen (ja kunnallinen) päätöksenteko tarvitsee asiansa osaavia, puoluerajat ylittävään yhteistyöhön kykeneviä päättäjiä. Ikääntyminen etenee ja ongelmat kasvavat. Meillä on vakava tilanne, joka ei etene jankuttamalla toisten virheistä ja omasta hyvyydestä.

Nyt tekoja!



0 Comments

2/1/2019 0 Comments

DESIMAALEJA VAI HOIVAA?

Viime päivinä on käyty keskustelua ikääntyvien hoidosta ja hoitajien työoloista – vihdoin. On erinomaista, että kaikki puolueet ovat tilanteesta huolissaan.

Vanhustenhuollonpalveluissa on vakava ongelma ja sen haltuunotossa ovat käsillä viimeiset hetket. Ikuisen riitelyn sijaan tarvitaan osaavia ja yhteistyökykyisiä päättäjiä.

Mediassa on puhuttu hoitajamitoituksesta ja siihen liittyvistä desimaaleista. Pitkän linjan ammattilaisena ja iäkkään omaisen hoitajana on pakko sanoa, ettei ikääntyneiden laadukasta hoitotyötä turvata yhdellä kiveen hakatulla desimaaliluvulla.

Yksittäisen desimaaliluvun laskentakaavan ongelma on, ettei se kuvaa esimerkiksi, sitä kuinka paljon ikääntyvät tarvitsevat juuri kyseisessä hoitolaitoksessa apua, mikä on muistisairaiden osuus, onko heillä kiireellisesti hoidettavia sairauksia, onko asiakkaita saattohoidossa. Siitä ei myöskään selviä, millainen osaaminen yksikön hoitotyöntekijöillä on, kuinka moni on sijainen tai onko yksikössä esimiestä, sairaanhoitajaa, tai kuntoutus- tai tukipalveluhenkilöstöä. Tämän vuoksi yksi kiveen hakattu luku ei riitä. Tällöin minimistä tulee helposti maksimi eikä vaihtelevia tilanteita oteta huomioon. Hoitajamitoituksen saaminen lakiin on tärkeää mutta sen tulee kuvata todellisuutta.

Median huomiossa ovat olleet viime aikoina yksityiset toimijat ja aivan syystä. Epäkohtiin on puututtava kovemmilla sanktioilla kuin tällä hetkellä laki antaa myöden. Ikääntyvät ansaitsevat tulla laadukkaasti hoidetuksi riippumatta hoidon toteuttajasta. Yksityiset eivät silti ole aina automaattisesti huonoja ja julkiset hyviä. Ongelmia on molemmissa.

Julkisen toimijan tulee olla vahva perusmuuri, jota yksityiset toimijat, järjestöt ja yhdistykset hallitusti täydentävät. Tähän uusi maakunta- ja soteuudistuksen lainsäädäntö tulee antamaan huomattavasti paremmat lähtökohdat, kuin tilanne nyt on. Tällä hetkellä julkinen sektori ei ole kaikin osin vahvalla pohjalla ja kuntakohtaisia eroja on esimerkiksi palveluiden saatavuudessa. Iso ongelma usein on myös palvelujen kilpailutus- ja hankintaosaaminen.

Nykyinen hallitus on tehnyt hankintalain, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa laadun käyttämisen kilpailutuksen kriteerinä. Silti monissa tapauksissa kilpailutuksen kriteeri on pelkkä hinta tai se on selkeästi laatua suuremmalla painotuksella. Tätä ei voida perustella millään muulla kuin ymmärtämättömyydellä. Kelan lasten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen pieleen mennyt kilpailutus on tästä hyvä esimerkki.

Keskeinen asia on myös vahvempi valvonta. Tällä hetkellä yksityisten toimijoiden toiminta on luvanvaraista, toisin kuin julkiset. Viranomaisilla ei ole tietoa, kuinka monta julkista toimintayksikköä maassa tarkasti ottaen on. Tilanne muuttuisi, mikäli eduskunnassa hyväksyttäisi palveluntuottajalaki, joka tuo samat säännöt lupien, valvonnan ja toimintaedellytysten kohdalla niin yksityisille kuin julkisillekin. Tällä hetkellä myös esimerkiksi kuntayhtymä toimii niin palveluiden tuottajina kuin valvovana viranomaisina ulkoistetuille palveluille. Tilanne on absurdi.

Soteuudistuksessa tärkeintä on nostaa monin eri tavoin asiakas keskiöön. Tällä hetkellä esimerkiksi hoitopaikan valitsee usein joku muu kuin asiakas itse. Uudessa lainsäädännössä valta on asiakkaalla. Tähän liittyy luonnollisesti tarvittaessa asiakasohjauksen tuki. Kun asiakkaalla (tai hänen omaisillaan) on mahdollisuus äänestää palveluissa jaloillaan, alkaa muutosta toiminnassa tapahtua. Sama koskee hoitajia. Jos hoitajien työoloihin ei vihdoin kiinnitetä huomiota, niin päättäjien kuin työnantajienkin tahoilta, he lähtevät.

Soteuudistusta on yritetty tehdä maahamme yli 10 vuotta kuuden eri hallituskokoonpanon turvin. Meidän pitää päästä vihdoin eteenpäin.


0 Comments

8/17/2014 0 Comments

Sari Sairaanhoitaja ja muita lomautettuja

 
"Pelottaa tulla vanhaksi" totesi eräs tuttuni linkattuani facebookiin otsikon hoitajien lomautusten vaikutuksista potilashoitoon. Hetki aikaa tuon lauseen parissa pohtien järisyttää.

Milloin meidän hyvinvointiyhteiskunnastamme on tullut paikka, jossa pelottaa joutua hoidettavaksi tai vanheta?

Sairaaloiden lomautukset ovat olleet lähivuosien kummallinen ilmiö. Niitä tietysti tehdään säästöjen toivossa, ovathan henkilöstömenot se suurin kuluerä. Mutta.

Lopullisen viivan alle jäävät summat ovat olleet poikkeuksetta miljoonien sijasta satoja tuhansia. Nämä ns. näkyvät säästöt eivät myöskään ole koko totuus. Lomautukset tuovat kylkiäisinä myös paljon muuta.

Ne aiheuttavat katkeruutta, epäluottamusta työnantajaa kohtaan, henkilökunnan keskinäistä kahnausta, väsymystä, pelkoja ja pettymystä. Ne aiheuttavat työyhteisöjen pahoinvointia, lähiesimiesten uupumista ja potilaiden huonoa hoidonlaatua.

Toiset toipuvat lomautusprosessista nopeammin, toisilla se voi viedä yllättävänkin pitkään.

Se säästö mikä saadaan aikaan lomauttamalla Sari Sairaanhoitaja, menetetään monin verroin myöhemmin. Työyhteisöjen hyvinvointia, väsyneitä työntekijöitä ja henkilökunnan kiristyneitä välejä paikkaillaan pahimmassa tapauksissa vuosia. Luottamuksen takaisin saaminen voi  olla vaikea tehtävä. Puhumattakaan lomautusten aiheuttamasta imagotappiosta työnantajalle.

Hoitoalan (ja lääketieteen) osaajista käydään jo nyt kovaa kilpailua. Kunhan vuoteen 2025 kaikki kymmenet tuhannet hoitajat ovat jääneet eläkkeelle olemme syvissä ongelmissa. Olen tuonut tätä esille jo aiemmissa blogeissani. Nämä seikat yhdistettynä Euroopan rankimpaan huoltosuhteeseen (ikääntyvään väestöön) saavat aikaan niskavillojen nousua.

Hyvät työnantajat ja toimiva johtaminen vetävät puoleensa huippuosaajia.  He taas tuovat   mukanaan muita huippuosaajia. Hoitajien kohdalla kun palkkaporkkana on ainakin vielä kohtuullisen absurdi ajatus, lähtee sitouttaminen muista asioista.

Hyvä organisaatio houkuttelee puoleensa myös potilaita, joilla on mahdollisuus hoitopaikkansa valita. Vapaan liikkuvuuden mahdollistamana suosiota saa paikka,  jossa hoito on laadukasta, tehokasta ja osaavaa. Luonnollisesti nämä kaksi elementtiä kulkevat symbioosissa (osaajat - huippuorganisaatio - potilaiden valinta).
 
Lomautuksien järjestäminen ilman arjen työn kärsimistä on mahdotonta ja yleinen ajatus onkin, mitä voidaan jättää tekemättä. Ei nosteta vanhuksia niin usein istumaan? Ei suihkuteta potilaita niin usein? EI vaihdeta vaippoja liian tiheään?

Vastaus lienee, ettei juuri mitään voi jättää tekemättä. 

Vanhus tarvitsee edelleen vaippoja, lääkkeitä, kuntoutusta ja peseytymistä. Potilas tarvitsee yhä leikkauksensa, ruokansa, juomansa ja kannustusta parantumiseensa.

Tuntuu jotenkin edelleen epäuskottavalta, ettei mitään muuta vaihtoehtoa ole. Onko kaikki turhat työryhmät lakkautettu tai yhdistetty? Onko organisaatiorakennetta kevennetty ja turhaa karsittu? Onko henkilökunnan omia säästövinkkejä kuunneltu ja otettu riittävän vakavasti? ...Ja niin edelleen.

Rakennemuutoksia vaaditaan nyt jokaisessa puoluevärissä, kun palvelurakenneuudistusta pihtisynnytetään.  Jos niitä ei kyetä tekemään paikallistasolla, niin miten pitäisi uskoa että niitä kyetään tekemään valtakunnankaan politiikassa?


ps. Virkistävänä poikkeuksena tässä tarinassa on Vaasan keskussairaala, jonka johto valitsi pysyvän ja pitkäjänteisen tavan toteuttaa säästöjä. Pysyvät rakennemuutokset. Vaasassa on selvästi ymmärretty, että potilaiden vapaus valita hoitopaikkansa ja resurssien juustohöyläys eivät saa aikaan kovinkaan houkuttelevaa kokonaisuutta.


0 Comments

7/27/2014 0 Comments

Keskustelu jatkukoon, teot alkakoon

Kirjoitin Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastolle 17.7.2014 julkisen sektorin paisumisesta. Samasta aiheesta löytyy aiempi kirjoitukseni täältä blogistani. Kannanottooni vastasi ensin psykiatri Jyrki Joensuu kirjoittamalla omakohtaisista kokemuksistaan lääkärikeskuksen toiminnan vaatiman byrokratian pyörityksestä. Se sai ansaitusti runsaasti huomiota myös sosiaalisessa mediassa. Tänään aiheeseen otti edelleen kantaa kollega Riitta Lalla.  On hienoa, että aihe herättää monenlaisia ajatuksia ja laajaa keskustelua.

Uskoni alueemme kykyyn tehdä rohkeita muutoksia horjuu edelleen. Meillä on aivan liian paljon  kyräilyä, rohkeuden puutetta ja keskinäistä kilpailua sen sijaan, että kantaisimme yhdessä aitoa huolta alueemme elinvoimasta. Valtakunnantasolla ongelma on tietysti suurempi. Erityisesti kun nykyinen palvelurakenneuudistuksen pohjaesitys ei lupaa valoisaa tulevaisuutta yksityisen sektorin toimijoille saati aidolle valinnanvapaudelle ja täten julkisen sektorin pienennykselle.

NHG teki yli vuosi sitten kattavan selvityksen alueemme sosiaali- ja terveyspalveluista ja antoi meille aikaa vuoden. Vuodessa olisi saatava aikaan ripeitä muutoksia tai kustannuskäppi repeäisi käsiin. Into alussa tuntui olevan kova, mutta ilmeisesti venähtänyt soteuudistus tai rohkeuden puute latisti tunnelman. Aiheen ympärille palkattiin projektipäällikkö ja ohjausryhmä, mutta ainakaan toistaiseksi siltä saralta ei merkittäviä avauksia ole nähty. 

Olen usein käyttänyt esimerkkinä Oivan rakennemuutosta. Siinä on lakkautettu niin johtokunta ja yksilöjaosto (yhdistetty lautakunnan työhön)  kuin sosiaali- ja terveysjohtajan sekä sosiaalijohtajan viratkin. Viidellä kunnalla on yhteinen lautakunta ja yhteiset johtajat. Tämä on minusta esimerkin arvioista, vaikka systeemi ei kustannustehokas vielä täysin olekkaan.

Yllä mainitussa NHG:n raportissa sivulla 14 todetaan seuraavaa:

....."Viimeisimmän kahden vuoden kehitys on ollut huolestuttava koko Päijät-Hämeessä (Kuva ...): kokonaiskustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kuntien maksukyky verotulojen ja valtionosuuksien kasvulla mitattuna. Ero maksukyvyn ja kokonaiskustannusten välillä oli jo yli 36 miljoonaa euroa vuonna 2012. Mikäli vuonna 2013 pysytään talousarviossa, kapenee ero hieman. Tämän jälkeen kustannusten on ennustettu kasvavan pitkän aikavälin keskiarvon mukaisesti n. 5 % vuodessa ja vuonna 2015 ero olisi n. 47 miljoonaa euroa. Maksukyvyn arvio vuosille 2012-2015 perustuu Tilastokeskuksen tekemälle valtakunnan tason ennusteelle....."

Meillä on siis edelleen pienellä alueella aivan liian monta päällekkäistä himmeliä ja organisaatiota niin sotessa kuin muuallakin julkisella sektorilla. Lisäksi meitä rasittaa ainakin 230 miljoonan euron investointipommi. Paitsi, että väkeä on erinäisissä organisaatioportaissa, on sitä muuallakin.  Meitä päättäjiä on alueellamme enemmän kuin kansanedustajia eduskunnassa.  Ja yleensä juuri kansanedustajien määrää kritisoidaan. Hassua, eikö?

Aamulehti teki viime keväänä selvityksen Tampereen alueen julkisen sektorin koneistosta. Kuvaus selvityksestä näkyy alla (kuva lainattu Harri Jaskarin sivuilta). Portaita eri organisaatiotasoilla on ainakin 6, jossain tapauksissa jopa enemmän. Meillä päästään samaan porrasmäärään Päijät-Hämeessä hyvin helposti.  Olisikin mielenkiintoista nähdä vastaava selvitys myös meidän paikallismediassamme.

Picture
 Eräs edesmennyt valtuustokollega oli ehdottanut tietyn viiteryhmän lähettämistä autiolle saarelle viikoksi. Ne kenen puhelin ei soi viikon aikana irtisanottaisiin. Tapa sekin, mutta kuvattu tilanne tuskin toteutuu. Me olemme tehneet järjestelmämme sellaiseksi, että se on riippuvainen himmelistään ja luurit soivat kaikilla tasoilla. Koska eihän niistä voi karsia, eihän?

0 Comments

8/20/2012 0 Comments

Vetovoimaiset kunnat lääkkeeksi hoitajapulaan?

 Kirjoittelin viikonloppuna Etlarin lukijansanaan, mutta koska seula on tiukka (or what ever) niin tässä muutamia ajatuksia hoitajapulaan ja miten se liittyy kunnallispolitiikkaan.

Tehy on tenyt varsin hyviä kannanottoja hoitajapulan puolesta. Vedonnut päättäjiin ymmärtämään oma vastuunsa kokonaisuudessa. Toivottavasti ne äänet kuullaan, eikä vain ohiteta feissarin uutisvirrassa ja lehtien palstoilla.

Kunnallispolitiikassa on varsinainen haasteiden ähky. Yhtenä lusikkana soppaan on lisättävä kunnallisten työntekijöiden kiihtyvä eläköityminen. Hoitajapula sinänsä johtuu paitsi samasta syystä, myös monesta muusta. Tällä hetkellä ovat voimissaan työntekijän markkinat. Hyville ja taitaville osaajille löytyy ottajia lähes mistä vaan. Uudet hoitajat valmistuvat unelmatilanteeseen. Heillä on vara kilpailuttaa työnantajia.

Kunnallisessa työssä leipä ei ole runsas, mutta päättymätön se näyttäisi oleva. Ainakin hoitoalalla. Toinen suuri ongelma tulee kohtamaan opetusalaa. Sieltä eläkkeelle on siirtymässä niin ikään vuoteen 2025 menessä lähes 25% koko alan työvoimasta. Erityisesti pula koskettaa ammatillisia oppilaitoksia. Siinä tullaan aikanaan kohtamaan omia ongelmia, kun nuorisotakuu tulee aiheuttamaan painetta sisäänottojen lisäämiseen.

Erityisesti vuosien 2013-2017 välillä eläköityminen on kiihtyvää, toteaa Tehy. Tämä tulee väkisin koskettamaan kuntapäättäjiä, joiden vastuulla osa työhyvinvoinnin kehittämisestä ja organisaatioon sitouttamisesta tulee väkisinkin olemaan. Ainakin, jos he ovat kiinostuneita siitä, miten perustoiminnot turvataan. Osaamispääoma on ainoa keino kunnalle pärjätä kilpailussa ja palveluiden laadukkaassa tuottamisessa.

Miten hoitajapulaan voidaan vaikuttaa? Viimeisten omaa opinnäytetyötäni liittyen opettajien organisaatioon sitouttamisen vahvistamiseen Koulutuskeskus Salpauksessa. Projekti on ollut monella tavalla mielenkiintoinen ja sen lopputuloksena on syntynyt hyvin yksinkertainen mutta tehokas toimintamalli. Edistyksellistä toimintaa Salpaukselta. Ymmärtää, että määrätietoinen sitouttamiseen pyrkiminen on elinehto.

Tehy toteaa, että vahvat peruskunnat ovat samalla myös vetovoimaisia. Niillä on hyvä maine, joka osaltaan edistää rekrytoitumista. Hyvin organistoitu työ, oikeudenmukainen ja osaava johtaminen sekä arvostava ja rehellinen työyhteisö ovat ne pelimerkit, joilla ihmiset saadaan pysymään työpaikoissaan. Hoitoalalla erityisesti harva loppujen lopuksi pelkän palkan perässä kulkee. Olosuhteet ja kohtelu ratkaisevat. Uskallan näin väittää paitsi omasta kokemuksestani myös oman tutkimukseni lisäksi useista tieteellisistä tutkimuksista, joita sitouttamisen osa-alueella on tehty.

Enää tarvitaan, että mahdollisimman moni ymmärtäisi viestin. Tai ainakin ne päättäjät, jotka ovat tekemisissä kunnan työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttamissa toimielimissä.


0 Comments
<<Previous

    RSS Feed

    Aiheet

    All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysraha Aluekehitysrahat Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo Avohakkuu C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokooms Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2021 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Metsänhoito Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työttömyys Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä

    Ajankohdat

    December 2020
    November 2020
    September 2020
    August 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    November 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    July 2018
    June 2018
    April 2018
    February 2018
    January 2018
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    November 2016
    October 2016
    June 2016
    April 2016
    January 2016
    November 2015
    September 2015
    August 2015
    June 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    December 2013
    November 2013
    October 2013
    September 2013
    August 2013
    July 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    September 2012
    August 2012
    July 2012
    June 2012
    September 2011

Proudly powered by Weebly