Sote-kiinteistöjen kinkkinen tulevaisuus

n
Hollolan kunnanhallituksen seuraavan kahden vuoden työlista on hyväksytty ja työ on alkanut täydellä teholla. Tulevasta syksystä tulee poikkeuksellisen vilkas ja se sisältää useita isoja, tärkeitä linjauksia tulevaisuuteen.

Merkittävin työ on tietenkin kuntastrategian työstö. Tällä hetkellä sitä valmistelee erikseen valittu poliittinen ohjausryhmä ja muu valtuusto pääsee mukaan työhön viimeistään lokakuun valtuustoseminaarissa. On mielenkiintoista nähdä, millaisia visioita Hollola 2.0 saa aikaiseksi itse kussakin. Nyt kunnilla on oman imagon luomiseen melko vapaat kädet.

Yksi syksyn isoimpia asioita kuntastrategian rinnalla on päätöksenteko sosiaali-ja terveyspalveluiden käytössä olevien kiinteistöjen tulevaisuudesta. Hollolan kunnan suorassa omistuksessa on yhteensä 11 kiinteistöä, joiden tasearvo on liki kaksi miljoonaa euroa. Myös Hollolan kunnan täysin omistamalla Hollolan Palveluasunnot Oy:llä on hallussaan 5067 hum2 tähän tarkoitukseen olevaa kiinteistöä.

Vaikeuden tehtäviin linjauksiin tekee osittain hämärän peitossa oleva sosiaali- ja terveysuudistuksen lainsäädännön todellinen sisältö. Mikäli linjaukset etenevät suunniteltuun tapaan, jäävät sote-kiinteistöt kuntien omistukseen mutta ne vuokrataan maakunnille vuodesta 2019 vuoteen 2021. Maakunta puolestaan vuokraa siirtymäajaksi kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan käytössä olevat tilat. Siirtymäkauden jälkeen maakunta arvioi tilatarpeensa.

Tähän muutostilanteeseen sisältyy Hollolan näkökulmasta runsaasti niin kiinteistöön liittyviä riskejä kuin palveluntuotannollisiakin riskejä. Vuoropuhelu hyvinvointikuntayhtymän kanssa onkin ensisijaisen tärkeää. Arvioiden mukaan Suomessa vapautuvien sote-kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat vuodessa 7-8 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kuntien omistamia, sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia kiinteistöjä on n. 6,8 miljoonaa m2 ja niiden laskennallinen arvo on noin 4,2 mrd. euroa.

Kunnan näkökulmasta on olemassa neljä erillistä etenemisvaihtoehtoa:

1. Kunta odottaa lainsäädännön valmistumista ja etenee valtakunnallisen ratkaisun kautta
2. Kunta ryhtyy etsimään kumppanuuksia
3. Kunta myy osan/kaikki sote-kiinteistöt yksityiselle toimijalle
4. Kunta siirtää kiinteistöt kuntien yhteiseen yhtiöön

Molemmissa vaihtoehtoissa: jäädään odottamaan tai tehdään jotain on kummassakin omat riskinsä. Hollola on valinnut nyt aktiivisen eri etenemisvaihtoehtojen selvittämisen odottamisen sijaan.

Hollolan sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuullinen taho tällä hetkellä hyvinvointikuntayhtymä. Jatkossa se on maakunta uudistuksen edetessä. "Hykyn" toimivallasta hyvä esimerkki on viime keväältä, kun se lakkautti Hollolan vanhainkodin Pyhäniemestä nopealla aikataululla. Nyt vanhainkodin kiinteistö seisoo tyhjänä ja peruskorjausta vaativana.

Tulevassa lainsäädännössä tullaan asettamaan sote-kiinteisöille tietynlaisia tiloihin liittyviä määräyksiä, joka aiheuttaa nimenomaisesti vanhoille kiinteistöille lisähaasteet. Kyetäänkö tiloja muokkaamaan lain edellyttämällä tavalla? Ovatko tilat kilpailukykyisiä? Vastaavatko tilat sitä toimintaa, joka niihin jää? Kiinnostavatko tilat yksityistä toimijaa jos julkinen toimija ei niitä tarvitse? Uudistuksen tavoite on taata, että yksityisellä ja julkisella toimijalla olisivat samat kiinteistöjen tilavaatimukset.

Kuntien sote-kiinteistöriskit kohdistuvat nimenomaan tilojen jäämiselle tyhjäksi sekä kyseisten tilojen alakirjauksesta aiheutuvat kulut. Alaskirjaukset on katettava taseessa. Lisäksi tietenkin kyse on kunnan näkökulmasta palvelujen turvaamisesta.

Ongelman kokonaisuuteen myös tekee se, että päätäntävalta kiinteistöjen käytöstä on kohta, uudistuksen mennessä läpi, hyvinvointikuntayhtymän sijaan maakunnalla. Millainen on maakunnan visio vain kolmen kilometrin päässä keskussairaalarakennuksesta sijaitsevalle, 10 miljoonan remonttitarpeessa olevalle terveyskeskukselle. Hollolan kunnanhallitus on pyytänyt hyvinvointikuntayhtymältä syyskuun loppuun mennessä tietoa, millaiseksi se visioi Hollolan sote-kiinteistöjen käyttöä mutta ennen kaikkea palvelutasoa. Tämän hetken ennakkotietona on ainoastaan visio, ettei Hollolassa ole vuodeosastotoimintaa viiden vuoden kuluessa. Kunnanhallitus on tässä vaiheessa rajannut omien selvitystensä koskevan terveyskeskuksen alueen lisäksi Vesikansan ja Hämeenkosken pitäjän alueen kiinteistöjä. Kunnanvirasto on jätetty pois kokonaisuudesta, vaikka sen käytöstä yli 40 prosenttia kuuluu sote-toimintojen alaiseksi.

Hollolan kannalta ehdoton vahvuus on kunnan sijainti. Läheinen sijainti Lahteen kiinnostaa varmasti myös yksityisiä palveluntuottajia, jos tähän ratkaisuun päädyttäisiin.

Kunnan vaatiman palvelutason ja -valikoiman määrittäminen on ensisijaisen tärkeää ja nämä määrittelevät myös tilatarpeen. Selvää on, että lähipalveluja tarvitaan edelleen eikä palveluntasosta ole halua päättäjillä tinkiä. Toisaalta asiassa piilee myös mahdollisuus saada kuntaan lisää investointeja. Palvelutason karsiminen vaarantaisi ilman muuta lain edellyttämän horisonttaalisen ja vertikaalisen integraation toteutumisen sekä SO ja TE -sektoreiden aidon yhdistämisen.

Mutta millaisia palveluja kuntalaiset tarvitsevat ja keiden tuottamana? Hollolan valtuusto kokoontuu pohtimaan kokonaisuutta jo parin viikon päästä ja lisäksi on tarpeen myös ammattimainen apu. Sote-palveluiden tulevaisuuden tarpeen hahmottaminen, integraatio huomioiden, vaatii niin erityistä osaamista ettei sitä ole suoraan saatavilla omilla resursseilla.

Edessä on näin ollen yksi merkittävimmistä asioista, onhan sote-palvelut Hollolan kruununjalokivi.