Hollolan syksy on startannut  vauhdikkaasti isojen asioiden ympärillä. 

Uusi hyvinvointiasema on etenemässä kovaa vauhtia kohti hankesuunnitelman hyväksymistä tämän kuun lopussa.  Hankkeelle perustetut ohjaus- ja projektiryhmät ovat työstäneet jo viime keväästä yhdessä arkkitehtitoimiston kanssa pohjapiirustuksia ja toimintojen sijoittelua. Aiemmin keväällä oli toiveissa, että samaan yhteyteen olisi saatu sijoitettua myös uusi kunnanvirasto mutta lopulta hyvinvointiaseman koko muodostui niin suureksi, ettei tontille enää mahtunut muita toimintoja. Kunnanviraston ja kokoustilojen osalta siis ratkaisujen hakeminen jatkuu ja myös erilaiset yksityiset vaihtoehdot ovat kartoituksen alla. 

Koska hyvinvointiaseman kustannusarvio on tällä hetkellä noin 17 miljoonaa euroa, tullaan sille tarvitsemaan ministeriön poikkeuslupa. Olemmekin lähdössä kunnan delegaatiolla ensi kuussa tapaamaan ministeri Saarikkoa. Sinänsä luvan saaminen ei ole itsestäänselvyys, sillä ministeriö tyrmäsi hiljan Tampereen hyvinvointikeskuksen anomuksen. Keskeinen peruste oli, ettei sen rakentaminen ole välttämätöntä ennen maakuntauudistuksen tulemista. Hollolassa tilanne on toinen esimerkiksi rakennuksen huonon kunnon vuoksi, joten luvan saaminen on erityisen tärkeää.

Mikäli hyvinvointiaseman hanke etenee aikataulun mukaisesti, päästään maan muokkaustöihin jo ensi syksynä. Nykyinen ns. Ristolan rakennus on tarkoitus purkaa lähikoina. Valmista pitäisi olla syksyllä 2021, jolloin toiminnot vanhalta terveysasemalta siirtyvät uuteen. Toimintaa jatkaa hyvinvointikuntayhtymä. Entiselle terveysaseman tontille rakentuu Attendon toimesta nykyaikainen seniorikeskusalue, joka tarjoaa muun  ikäihmisille muun muassa vuokra-,omistus- ja palveluasumista sekä tiloja yrityksille, jotka tarjoavat heille erilaisia palveluita.  Tämä on ennen kaikkea vastaus ikääntyvän väestön tarpeisiin. On arvioitu, että Hollolassa on yli 75- vuotiaita jopa 60 prosenttia enemmän vuonna 2030 kuin nyt. Kun vielä joukon jatkona olevat, Heinsuon yhtenäiskoulun vieressä olevat,  kerrostalotontit saadaan pian myyntiin tulee kuntakeskuksen takaosa muuttumaan kymmenen vuoden sisällä oleellisella tavalla niin ulkonäöllisesti kuin palvelullisestikin.

Toisena isona asiana syksyyn liittyy perinteisesti talousarvion laadinta, joka on ensi vuonna poikkeuksellisen haastava.  Lähtökohtaisesti erilaiset investointipaineet, verotuloennusteet, valtionosuuksien väheneminen sekä kuntaliitosavustusten loppuminen aiheuttavat paineita. Sopeuttamistarvetta on tällä hetkellä  noin 1-3 miljoonaa euroa. Tilannetta päästään ratkomaan lokakuisessa valtuustoseminaarissa, jossa on tarkoitus myös pohtia etuajassa valmistuvan kehätien käyttöönoton mahdollisuuksia. Aivan pieniä investointeja sekään ei edellytä, sillä alustavien kartoitusten mukaan infran rakentamisessa puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Ensimmäisen puolen vuoden osavuosikatsauksessa harmaita hiuksia tällä hetkellä teettävät valtakunnallisestikin heikot verotuloennusteet. Näin ollen valtion nousukausi ei ainakaan tuloverotuksessa näy. Tosin kunnallisen alan palkkaratkaisu ja siihen liittyvät isot veronpalautukset näkyvät kunnan taloudessa käänteisesti maksuina ja ennakoitua isompina takaisinmaksuina marraskuussa. Esimerkiksi työtulovähennykset sekä lomapalkan leikkaukset ovat aiheuttaneet liian suuria veronkantoja ja siksi niistä on tulossa myös kansalaisille suuria palautuksia.

Kesän aikana puhututtivat niin tuulivoima, kierrätyspuisto, Vähä-Tiilijärven levätilanne kuin koulukyyditkin. Tuulivoiman osayleiskaavan aloitus etenee kohti syyskuun lopun valtuustoa. Kierrätyspuistossa taas on meneillään ympäristön vaikutusten arviointi (ns. YVA), jonka kesto on 1-2 vuotta. Tämän tulosten perusteella päästään lopullisesti päättämään tuleeko kierrätyspuisto Hollolaan vai ei ja mitkä rajaukset ovat. Kunnanhallitus on jo aiemmin pienentänyt selvitettävää aluetta 300 hehtaarista 200:n. Lisäksi valtuusto linjasi ennen kesää, ettei sinne tulla sijoittamaan haisevaa, orgaanista kotitalousjätettä.

Vähä-Tiilijärven levätilanne on huolestuttanut, syystäkin, monia kuntalaisia. Tällä hetkellä järven tilannetta seurataan tarkasti ja samalla mahdollisia syitä selvitetään. Tarkempaa tietoa järven kuntoon saattamisesta saadaan varmasti syksyn aikana. Järvellä on keskeinen merkitys kunnan virkistysalueena, joten kaikki intresseissä on taatusti saada järvi pian terveeksi.

Koulukyytien osalta koettiin kertakaikkisen valitettava tilanne, kun kyytien organisointi ei onnistunut tänä vuonna oikeastaan lainkaan. Tilanne on hiljalleen stabiloitumassa ja hyvinvoinnin palvelualue perkaa syitä ja vikoja huolellisesti syksyn aikana. On selvää, ettei sattunutta voi millään tavalla puolustella ja olen siitä erittäin pahoillani. Toivottavasti vastaavaa ei enää tule tapahtumaan.

Positiivistakin Hollolaan kuuluu. Lisälainaa ei ole tarvinnut ottaa ja lainakanta per asukas on laskenut ja on nyt noin 2 067 euroa asukasta kohden. Työttömyysprosentti on edelleen maakunnan alhaisin ja Lahden ohella Hollola on toinen maakunnan kunnista, joka on ollut tänä vuonna muuttovoittoinen. Myös monia kehitysprojekteja on meneillään ja useat kevään aikana aloitetut, strategiset kehittämiskohteet ovat edenneet myötätuulessa.

Kesällä Hollolassa saatiin nauttia monista hienoista tapahtumista, jotka toivat paljon positiivista kuntakuvaa ja pöhinää. Viime aikoina on paljon kiitelty erityisesti niin Kiikunlähteelle rakennettua näköalatasannetta kuin myös Tiirismaan paranneltua kyltistöä ja uusia laavuja. Tänä syksynä on tarkoitus valmistua vielä kuntakeskuksen suppa -hanke, jossa saadaan käyttöön juoksuportaat sekä esteetön kulku ja polku supan pohjalle. tulevana lauantaina vietetään kuntakeskuksessa ensimmäistä Hollola -iltaa, jossa pitkän pöydän ääressä voimme nauttia yhdessä joko omia eväitä tai paikalle saapuvien street foodin myyjien antimia. Tapahtumassa on erilaista ohjelmaa, kuten kylä kehu -kilpailu sekä historian ensimmäinen Hollolan Holosuun palkitseminen. Tervetuloa siis viettämään yhteisöllistä iltaa!

Vuosi on vaihtunut ja samalla alkaa uuden valtuuston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi.

Kulunut syksy oli jälkikäteen katsoen todella kiireinen ja sisälsi monia kinkkisiä kohtia, joita päivittäin ratkottiin ja uusia suuntia haettiin. Normaalia kunnanjohtamista siis - eikö niin? On havainnollistavaa todeta ja analysoida, millaisia asiakokonaisuuksia saatiinkaan valmistelua tai vietyä yhdessä läpi samalla, kun suunnitelmat tästä vuodesta ovat jo edessä.

Hollolan Tilapalvelut Oy startattiin edellisen valtuuston yhteisellä päätöksellä ja yhtiön toiminta on päässyt uuden toimitusjohtajan vetämänä hyvään vauhtiin. Yhtiön tavoitteena on kunnan omistamien kiinteistöjen elinkaaren vahvistaminen ja toisaalta niiden strateginen kehittäminen. Tällekin vuodelle riittää puuhaa esimerkiksi kiinteistöjen salkutuksen tiimoilta. Yhtiön toimitusjohtaja Reijo Reponen vetää myös uuden sote-keskuksemme projektiryhmää.

Hyvinvointikuntayhtymän muodostamisessa Hollolalla oli aikanaan aktiivinen rooli ja vaalien jälkeen saimme hallitukseen peräti kaksi paikkaa. Hykyn talousluvut tuottivat vuoden aikana paljon päänvaivaa kuntatalouden näkökulmasta ennusteiden vaihdeltua usein. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, että mennyt vuosi sujuu loppuunsa talouden suhteen ennakkotietojen mukaan ja keskusteluyhteyttäkin mm. talousasioissa on kehitetty jatkuvasti.

Hykyllä ol merkittävä rooli myös viime syksyisten sote-kiinteistöjen myynnissä ja yhteistyö oli hyvin tiivistä. Ratkaisuja tehtiin kartoittamalla Hykyn ajatuksia tulevaisuuden palveluverkosta ja palveluntarjonnasta. Koska palveluiden järjestämisvelvoite on siirretty Hollolan kunnalta Hykylle, vastaa Hyky palveluista ja kunta kiinteistöistä. Kunta ei siis voi myydä palveluita, koska sen rooli maakunnassa on tilaaja.

Hollola teki maakunnan etunenässä kiinteistöratkaisuja, jotka olivat hyvin haastavia jo yksin juridisine näkökulmineen. Kiinteistöratkaisuilla ei ollut juurikaan tekemistä tulevan sote-uudistuksen kanssa, vaan ne liittyivät maakunnan palveluverkostoon ja kunnan kiinteistöriskien hallintaan. Hyvä esimerkki kunnan muuttuneesta roolista suheessa palveluihin ja toisaalta kiiteistöriskeistä on Hykyn päätösellä viime keväänä tyhjentynyt Pyhäniemen vanhainkoti, joka seisoo edelleen vailla käyttäjiä. Yksityisetkään tahot eivät ole siitä olleet kiinostuneita tulevan lainsäädännön aiheuttamien tilavaateiden vuoksi.

Alkaneena vuotena tiivis yhteistyö tulee jatkumaan edelleen talouden tasapainon mutta erityisesti laajan tason sote-keskuksen suunnittelussa, jonne Hyky on ilmoittanut tulevansa vuokralle sen valmistuessa vuonna 2021.

Kuntastrategia työ aloitettiin Hollolassa hyvissä ajoin jo viime keväänä suosituksi osoittautuneella kuntalaiskyselyllä sekä avoimilla työpajoilla. Strategian työstöä jatkettiin syksyllä ja sen on tarkoitus olla valmis alkuvuonna 2018 ja tulla hyväksytyksi huhtikuussa. Kunnianhimoisena visiona on olla paras kunta!

Edistyksellistä ajattelua on nähtävillä monissa kunnan toiminnoissa. Yksi niistä on kunnan tulevaisuuden rooliin tähtäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden vastuualueen perustaminen osaksi konsernipalveluita. Vastuualueen tavoitteena on vastata kunnan tulevaisuuden tehtävään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (ns. HyTe) maakuntauudistuksen myötä. Kunnassa aloittikin ao. vastuualueen vetäjänä viime vuonna oma hyvinvointikoordinaattori ja myös entinen sivistystoimi muutettiin hyvinvoinnin palvelualueeksi.

Hyvinvointikoordinaattori vastaa mm. hyvinvointikertomuksen muodostamisesta ja yhdistyksien sekä järjestöjen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Hän toimii myös vanhus- ja vammaisneuvoston esittelijänä.
Kunnan HyTe -toiminta on saanut paljon kiitosta osakseen. Viime vuotisen tutkimuksen mukaan Hollolassa asuukin maakunnan terveimmät asukkaat!

Konsernipalveluihin palkattiin myös tiedottaja, joka on tuonut mukanaan paljon tehokkaampaa ja monisyisempää tiedottamista erityisesti kunnan some-kanavissa. Myös useat viranhaltijat ja päättäjät ovat aktivoituneet somessa ja uusia bloggareitakin syntyi. Blogeja pääsee lukemaan kunnan nettisivujen etusivulta.

Ykköspuheenjohtajat ja kunnanjohtaja käynnistivät syksyllä median aamukahvit, joissa kerrotaan ajankohtaista valmisteilla olevista asioista. Median kiinnostus toimintaa kohtaan oli innostavaa. Toiminta jatkuu edelleen. Lisäksi järjestettiin ensimmäisen kerran ns. kirjastokahvit, joka oli kaikille avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista asioista. Paikalle tuli noin 80 kuntalaista! Käytäntöä tullaan jatkamaan myös tänä vuonna.

Hyvinvoinnin palvelualueiden syksyn merkittävin asia on ollut kahden uuden elinkaarikoulun toiminnan käynnistäminen ja vakinaistaminen. Koulut ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ympäri maakuntaa ja myös valtakunnallisesti. Ja mikä tärkeintä, myös oppilaat ovat viihtyneet. Heinsuon yhtenäiskoulu toi mukanaan myös liikuntapanotteiset luokat Hollolaan.

Ministeri Grahn-Laasonen antoi Heinsuon koulun vihkiäispuheessaan tunnustusta Hollolan panostuksille uusiin kouluihin. Lisäksi alle 18-vuotiaiden maksuttomat liikuntavuorot eivät olleet jääneet ministeriltä huomioitta. Hyvinvoinnin palvelualueella kiitosta keräsivät myös nuorisotoimen prosessit ja yhteisölliset kirjastokahvilat, erityisesti Vesikansassa. Pääkirjaston kehittäminen jatkuu tänä vuonna esimerkiksi ohjelmalavan tulon myötä.

Hollolan sivitystoimi (nykyinen hyvinvoinnin palvelualue) on onnistunut osaltaan kehitystyössä hyvin. Vaikka toimiala on käytännössä säästänyt viimeiset 10 vuotta osana kunnan talouden tiukkaa linjaa, on kehitystyötä silti kyetty koko ajan tekemään.

Entinen tekninen toimi, nykyiseltä nimeltään elinvoiman palvelualue, nousee tänä vuonna merkittävään asemaan. Suuria odotuksia on ladattu uusille yritysalueille tulevan ohitien risteymään. Uusi matkakeidas valmistuu alueelle vapuksi ja Neste on jo aloittanut bensiinin jakelun Hopeakallion alueella. Viimeisessä kunnanhallituksessa viime vuonna saimme iloksemme hyväksyä kaksi uutta tonttivarausta Paassillan alueelle. Minulla ei ole epäilystäkään, ettei alueen tonteilla tule olemaan kysyntää. Kuntatalouden peruslogiikan muuttuessa maakuntauudistuksen myötä (kunnallisveron laskiessa kahdeksaan prosenttiin) nousee elinkeinoelämän merkitys, vaikka hyvinvoinnin palvelualue tuleekin edustamaan kunnan budjetissa kuningasosaa.

Kunnan intressinä on paitsi työpaikkojen luominen myös uusien asukkaiden houkuttelu kuntaan. Tässä tehtävässä uskon vahvasti Hollolan uusien koulujen, toimivan infran ja palveluiden, hyvien logististen yhteyksien sekä kiitellyn luonnon olevan merkityksellisessä asemassa. Hollolan hienokuntoiset ladut ovat niittäneet kiitosta viime aikoina ja Kiikunlähde oli Instragram -kuvapalvelussa viidenneksi kuvatuin kohde. Yhteisöveron merkittävyys kiinteistöveron ohella jatkossa nousee ja yhteisöveroahan valtio tulouttaa takaisin vain sen mukaisesti, kun yrityksen työntekijät asuvat kunnassa. Motivaatiota on siis monesta syystä.

Elinkeinoelämän intresseihin liittyy myös viime aikoina etenkin sosiaalisessa mediassa vahvasti esiin noussut kierrätyspuisto -hanke, joka aiheena starttaa valtuuston poliittisen kevään. Kierrätyspuisto -hanke on saanut alkunsa Päijät-Hämeen maakuntaliiton kautta, kun tulevaisuuden lisääntyvä tarve asettaa uusia vaatimuksia kierrätystoiminnan tehostamiselle. Kierrätyspuisto -nimike tulee kierrätettävän jätteen ympärille muodostuvan yritystoiminnan kuvaamisesta.

Tällä hetkellä hankkeen esiselvitys on valmistunut ja sen perusteella maakunnassa nousi alustavien selvityksien mukaan kahdeksi parhaimmaksi sijoituskunnaksi nousivat Orimattila ja Hollola. Kunnan myönteinen kanta on käytännössä tarkoittanut myönteistä suhtautumista esiselvitykseen mutta päätöksiä asiasta ei olla tehty.

Nyt hanke siirtyy maakuntaliitolta Hollolan osalta kunnan valmistelu- ja tiedotusvastuulle. Valtuustoseminaarissa kuun lopulla valtuutetuille esitellään hankkeen esiselvitystä ensimmäisen kerran ja samalla on tarkoitus pohtia jatkoselvitetäänkö kierrätyspuiston sijoittumista Hollolaan vai ei.

Jos jatkoselvityksiin lähdetään, on seuraavana edessä esimerkiksi YVA-menettely (ympäristövaikutusten arviointi). Lopulliseen päätöksentekoon näin ollen päädytään noin kahden vuoden päästä. Alue olisi valmis 2020-luvun lopulla. Mitään päätöksiä alueen tulemisesta Hollolaan saati sen sijoituspaikasta ei siis ole vielä tehty. Pidän hankkeen huolellista selvittämistä laadukkaan päätöksenteon peruselementtinä oli päätös kumpaan suuntaan tahansa.

Kunnan intressit kierrätyspuistoon liittyvät vahvasti elinkeinopoliittisiin näkökulmiin. Alue tuo kuntaan aluksi noin 80 työpaikkaa ja merkittävät vuositulot. Tulevaisuuden mahdollisuudet ns. vihreän kasvun (kiertotalous ja materiaalivirtojen hyödyntäminen) ovat mm. Sitran megatrendien ja valtioneuvoston asetuksen kaavoitettavista alueista mukaan isot. Orimattilasta Riihimäelle "menetetty" Ekokem kertoo omaa tarinaansa alan mahdollisuuksista. Toki hankkeella on myös haittapuolensa, joiden perusteellinen selvittely on perusedellytys ja moniin avoinna oleviin kysymyksiin saadaan vastaus vasta jatkoselvittelyvaiheessa.

Kehitettävää on jatkossa myös hankkeeseen liittyvässä tiedottamisessa. Vaikka syksyisiä kuulemisia ja kierrätyspuistoon liittyvää kyselyä mainostettiinkin myös kunnan somessa ja maakuntalehdessä, viesti ei tavoittanut riittävän tehokkaasti.

Kierrätyspuiston ohella valtuusto keskustelee tammikuussa muun muassa tuulivoimaan liittyvistä näkemyksistä.

Seudulliseen elinkeinoyhteistyöhön pureudutaan niin ikään vuoden aluksi, kun maakunnan ykköspäättäjät kokoontuvat pohtimaan, miten elinkeinotoimi olisi mielekästä tulevaisuudessa järjestää. Tilaisuus on osaltaan vastaus Hollolan pyyntöihin yhteiseen keskusteluun. Hollola nosti kehittämisen keskiöön viime kesänä irtisanomalla Lahti Regionin automaattisen nelivuotissopimuksen. Irtisanomisen perussyyt olivat juurikin muuttuvalla kuntakentällä ja tulevaisuuden tarpeiden tarkemmalla pohdinnalla.

En koe mitenkään mielekkääksi, että edes pyrimme siihen, että kaikilla kunnilla on käytössään samanlaiset sabluunat tai että toisinajattelu olisi väärin. Päinvastoin. Mitä enemmän kiritämme toinen toisiamme visioimaan ja keksimään uutta, sen monimuotoisen maakunnan saamme muodostettua - ja sen useampaa tulevaisuuden yritystä ja asukasta se kiinnostaa. Jokaisella kunnalla ja kuntalaisella on ideoita toimintojen parantamiseksi ja mitä rohkeammin niitä tuodaan esiin ja kokeillaan, sen paremmin saamme muutoksen sarvista kiinni. Maailma muuttuu ympärillämme hengästyttävää vauhtia ja rohkeat pysyvät kirissä mukana.

Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen oli hyvin leimallinen kehittämistyö syksyllä ja se jatkuu tänäkin vuonna. Osallisuutta lisättiin muun muassa aktiivisten neuvostojen lisäksi lapsiparlamentti -toiminnalla (pienien koululaisten kuuleminen ja vaikuttaminen), Martta -maaseutukoodinaattorin työpanoksella sekä edellä mainitsemillani kahviloilla. Aktivointia pyrittiin lisäämään myös kuntakeskukseen tulleella toimintapuistolla ja skeittiparkilla, uusilla penkeillä ja valaistuksilla. Kehittämistyö jatkuu tänäkin vuonna ja uusia ideoita niiden toteuttamiseen tarvitaan aina.

Tulevana vuonna Hollola nousee framille erityisesti urheilutapahtumien myötä. Jukolan kisat tuovat Hollolaan hetkeksi kaupunkimaisen tunnelman, kun kunnan väkimäärä triplaantuu hetkeksi. 20.000 kilpailijaa ja sama mokoma huoltojoukkona saa erityisesti Hälvälän metsiin sutinaa. Lisäksi kesällä kirkolla ajetaan Iron Man- kisan pyöräilyosuus.

Summa summarum, paljon on tapahtunut ja paljon tulee tapahtumaan. Moni tärkeä tapahtuma jäi vielä mainitsematta, kuten Prisma -keskuksen avautuminen, aktivoitunut Koski Seura, Hollo ja Martta -festivaalin saama Päijät-Häme -mitali, Seniorikampuksen rakentamispäätös aikanaan vanhan terveyskeskuksen tontille, omistajapolitiikan terävöityminen ja monet muut asiat.

Erityisen iloinen ole siitä, että vaalien jälkeen kaikki puolueet tulevat olemaan kunnanhallituksen pöydän ympärillä kuluvalla valtuustokaudella. Vallilupaukseni mukaisesti olen pyrkinyt edistämään Hollolassa puolueiden välistä avointa yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä luonut kontakteja kuntalaisiin ja kunnan rajojen ulkopuolelle. Tämä työ jatkuu edelleen. Hollolassa on perinteisesti kyetty vaalimaan keskusteluyhteyttä myös ja etenkin tärkeissä asioissa. Tämä on jokaisen polittisen ryhmän vastuulla jatkossakin.

Hollola on maakunnan toiseksi suurin ja sen vuoksi myös halukas olemaan rohkea suunnannäyttäjä. Edellytykset ovat mitä mainioimmat. Näen Hollolan myös vahvana vaikuttajana maakunnallisessa valmistelutyössä, johon itse pääsen osallistumaan maakuntahallituksen varapuheenjohtajan roolissa. Työ on ollut jo tähän asti mielenkiintoista. Päättäjän työ on myös jatkuvaa edunvalvontaa niin suhteessa omaan kuntaan kuin maakuntaakin.

Seuraava viikko on vielä poliittisesti hiljainen mutta siitä eteenpäin vauhti taas kiihtyy. Vuoden 2017 tilinpäätöksen viimeisiä lukuja odotellaan ja tällä hetkellä ne näyttävät toteutuvan varsin positiivisesti. Siitä saa ja pitää olla iloinen ja ylpeä.

Mukavaa alkanutta vuotta Sinulle ja ollaan yhteydessä!







O