Eduskuntavaalien kampanjatyö on jo täydellä tohinalla päällä, vaikka aikaa on vaalipäivään, sunnuntaihin 19.4.2015, on aikaa kotvan. Torit ovat täynnä kymmeniä kandidaatteja karkkikorit ja esitteet kainalossa. Nyt ovat äänestäjien markkinat!

Me Hollolassa olemme olleet ajoissa liikkeellä. Kun päätökseni ehdokkaaksi lähdöstä oli varmistunut mielessäni lähdin kokoamaan ympärilleni tukiryhmää. Vaikka ehdokkuuteni varmistui lopulta vasta kesäkuussa piti työ aloittaa jo hyvissä ajoin.

Ensimmäinen yli kymmenhengen porukan kokoontuminen pidettiin jo viime marraskuussa ja siitä lähtien olemme hioneet stategiaa, pohtineet mainontaa, tehneet huolellista analyysiä sekä hakeneet rahoittajia. Olemme juoneet melkoisen monta kahvikuppia ja viettäneet aikaa eri tavoin kymmeniä tunteja. Minulle on suuri etuoikeus, että tiimissäni on useita kampanjan läpikäyneitä ehdokkaita ja tukijoita. He luotsaavat kampanjaa eteenpäin varmalla otteella sekä osaavat myös ottaa huomioon monia sellaisia kuoppia, joihin ensikertalainen helposti tippuisi. Näistä yksi on ehdottomasti suurin kuoppa on kaikki se toiminta, mitä ei julkisesti näy. Tässä pelissä kokemus on hyödyksi.

Rahoittajien hakeminen tänä aikana on monelle kuitenkin se kaikista kinkkisin. Usein ainut reitti kampanjan rahoittamiseen on ehdokkaan ottama suuri pankkilaina. Keskivertokampanjan hintalappu on tänä päivänä 50-70.000 euroa, joka on järkyttävän suuri summa rahaa.  Koen surullisena sen, että kampanjoiden kalleus karsii melko varmasti joukosta monia kyvykkäitä ehdokkaita aikana, jolloin muutenkin politiikkaan sotkeutuminen ei välttämättä ole erityisen kiehtovaa.

Totuus kuitenkin edelleen on, että rahalla ei vaaleja voiteta. Tiedän aivan liian monia, jotka ovat hukanneet vaalityöhön paitsi parisuhteensa, ystävänsä, rahansa mutta myös oman terveytensä. Niinhän se ei tietysti saa mennä ja tulen olemaan tässä suhteessa hyvin tarkka ja ympärillä olevat ihmiset ovat luvanneet seurata tilannetta silmät avoimina.

Toreilla ja turuilla on tullut kierrettyä nyt jonkin verran ja työ on vasta alussa. Työ kentällä on paitsi ehdottoman mukavaa myös haastavaa. Mukavaa kiertämisessä ovat uudet tuttavuudet, ajatusten vaihtamiset sekä iloiset kasvot. Monet kampanjan läpikäyneet kehuvat tämän olevan se kaikista paras osuus. No odotan innolla, millaista eksotiikkaa kiertäminen on talvella pakkasen paukkuessa kahdessakymmenessä :) Haastavaa on altistaa julkisen kritiikin kohteeksi niin omat arvonsa, asenteensa, ajatuksensa kuin naisilla myös ulkonäkönsä. Listan viimeisin lienee jollain tasolla tabu, mutta on siinä totuutensakin. Haastavaa on myös olla provosoitumatta ja kestää palautteen saaminen sellaisistakin asioista, jotka eivät ihan ole menneet kuten kertoja sen ilmaisee.  Poliittisen propagandan ja jopa asioiden vääritelyn määrä on nykyään melkoinen ja taisto suosituimman puolueen tittelistä on kovaa.

Kun viime viikolla pysähdin Heinolaan ja Padasjoelle markkinoille kutsuin touhua itsensä myymiseksi. Se aiheutti huvittuneisuutta, mutta siitähän kampanjoinnissa on lopulta kyse. Olen tässä, valitse minut!  Olen tässä , olen paras! Tapoja ja stategioita on tähän monia ja kuten alussa totesin, nyt ovat äänestäjien markkinat. Äänestäjät ovat krittisempiä kuin aiemmin, sitoutuvat heikommin, seuraavat tarkemmin ja vaativat enemmän. Ja se on hyvä, koska kaikki tämä sparraa, kannustaa ja pakottaa minua olemaan yhä parempi. Siksi olen mukana tässä työssä ja koen olevani edelleen etuoikeutettu.

ps. alakuvassa fiiliksiä auton startatessa klo 07 kohti markkinoita :)
 

Ensimmäinen puoluekokoukseni ei olisi voinut todentua upeammissa tiloissa ja tunnelmissa. Lahden kokous vuonna 2014 osa poliittista historiaa. Jyrkin kymmenvuoden mittainen matka puoluejohdossa sai arvoisensa päätöksen ja oma väki tankkasi miehen viikonlopun aikana niin täyteen energiaa, että sitä varmasti riittää pitkäksi aikaa. Jyrki vastasi kiitoksiin nostamalla jäähyväispuheensa yhdeksi elementiksi oman väen merkityksen. Silloin kun aika on ollut vaikea, on vaimo kehottanut pääministeriä "menemään kentälle".  Tämä osoittaa paitsi Mervi Kataisen täydellistä ymmärrystä, tukea ja arvostusta miehensä työlle myös kenttä- ja järjestötyön merkitystä menestyvän politikon, yhdistyksen, piirin ja puolueen takana. 
 
Lahdessa valittiin maallemme uusi pääministeri. Minulle valinta oli mieluinen, vaikka toki kaikki vaihtoehdot olisivat toki sopineet. Ihan oikeasti. Etlari olikin poiminut kommenttini lauantain lehteen: "... olo on kuin shamppanjabaarissa. Lopputulos on joka tapauksessa laadukas". Näin se todella oli. Valinnan jälkeen tilanteen kruunasi Jan Vapaavuoren kehoitus riisua rintanapit ja laskea banderollit. Ei ole voittajia eikä häviäjiä, on vain ME.

Alexin valinta ei ollut itselleni yllätys. Aistin jo menneellä viikolla, että hän oli selvässä nosteessa ja se noste vahvistui perjantaina koko ajan. Lauantaina seisoessani Alexin ständillä menivät rintanapit ja liput kaupaksi kovaa kyytiä. Tiesin, että nyt ollaan tekemässä kolmen pointin miehestä ihan oikeasti maamme pääministeriä.




Alexin valinta maamme pääministeriksi luo itselleni uskoa poliittiseen tulevaisuuteen, koska pystyn samaistumaan hänen tekemäänsä pamflettiin täydellisesti. "Uusi nousu" oli raikas, selkeä ja tulevaisuuten katsova. Riveistä välittyi tahto tehdä politiikkaa.  Meillä on Alexin kanssa pitkälti samanlainen arvomaailma ja tapa nähdä millaista politiikkaa ja miten maassamme pitää  tehdä. Pidän siitä, että politiikka ja politikot otetaan vakavasti.  Ja Alex ottaa. Ei olla siirtymässä oikealle eikä vasemmalle, vaan eteenpäin. Puheessaan valittuna puheenjohtajana Alex myös viittasi toiseen itselleni tärkeään nostoon Kokoomuslaisessa ideologiassa, jonka olen maininnut yhtenä tärkeimmistä lauseistanii. Se on "tosiasioiden tunnistaminen on viisauden alku". Paasikiven viisas toteamus on nykyäänkin erittäin ajankohtainen.

Alexin ympärille valittiin Lahdessa hyvin sopiva tiimi. Hämeestä varapuheenjohtajaksi ponnisti kansanedustajaehdokaskollegani Sanni, joka on ehdottoman hyvä asia. Hämeen piirin yksimielisyys toi loistavan lopputuloksen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaiseksi. Mitä vaan. 

Ennen kaikkea puolue näyttäytyy minulle nyt sellaisena kuin olen sen liittyessäni halunnutkin näyttävän. Arvopuolueena.  Katson puolueen uusien voimien tulevan siirtämään huomiota sellaiseen työntekoon,  jossa ei ratkaise kieroilu eikä vääryys, vaan rehti kilpailu ja yhteistyö. Ideologisista eroista voidaan puhua myös arvostavasti ja ratkaisukeskeisesti. En ole koskaan erityisesti arvostanut heitä, joiden päätavoite on murjaista se hauskin vitsi tai vertauskuva valtuuston tai eduskunnan puhujapöntössä. 


Sain viikonlopusta itselleni valtavasti energiaa tehdä omaa vaalityötäni vielä seuraavat kymmenkuukautta.  Tehtävään ei olisi nyt yhtään helpompaa sitoutua.

Nyt siis nautitaan juhannukseta ja hyvästä ruuasta, seurasta ja levosta! Maanantaina pääsen osallistumaan ensimmäistä kertaa puoluevaltuuston kokoukseen, jonne minut valittiin varajäseneksi viikonloppuna puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Odotan sitä suurella innolla. Sannin sanoin, tulevaisuus on uteliaiden! Hyvää juhannusta!

Kuvat: Kokoomus ja Jenni Kuoppala.