Kuntavaalien 2017 jännittävistä hetkistä on kulunut kohta kaksi kuukautta ja huomenna maanantaina vietetään istuvan valtuuston viimeistä kokousta. Uusi valtuusto aloittaa työnsä kesäkuun alusta, vaikka nimeämiset tapahtuvatkin virallisesti kesäkuun 12. päivä.

Vaalien jälkeisen elämän suurin kuhina eli paikkajaot alkavat Hollolassa olemaan sinettiä vaille valmiit.

Osa poliittisista ryhmistä on jo kertonut ehdokkaansa eri luottamustehtäviin mutta viime hetken viilauksia ilmeisemmin tarvitaan, sillä paljon on myös julkaisematta. Hollolan Kokoomus julkaisi ehdokkaansa kunnanhallituksen puheenjohtajaksi ja kunnahallituksen jäseniksi. Lisäksi julkaistiin ehdokas uuden sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhdistävän valiokunnan, hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajaksi.

Kohdallani valtuustoryhmän valinnat tarkoittivat, että minut nimettiin ehdolle Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Tämä yksimielinen esitys saa sielun lepattamaan. Esitys tuntuu paitsi valtavan upealta myös samalla arvostuksen osoituksena sille työlle, jota olen menneellä kaudella tehnyt.

Päätökseni ilmaista halu kyseiseen tehtävään ei ollut helppo. Lähtökohtaisesti jo vaalien tulos oli täysi yllätys. Tosin ilmeisesti se oli sitä ilmeisesti eniten minulle itselleni. Muut olivat kuulemma nähneet tämän tulevan.

Tuloksen sulattelun lisäksi keskusteluun nousi hyvin pian mahdollinen ykköspuheenjohtajan tehtävä. Se käynnisti parin viikon syvällisen pohdinnan. Onko tehtävän hoitaminen käytännössä mahdollista ja jos on niin onko minulla resursseja tehtävän hoitamiseen? Siis intoa, oppimiskykyä ja muita tehtävään soveltuvia ominaisuuksia. Ja ennen kaikkea olenko tehtävään jo valmis? En nimittäin koe, että pelkkä vaaleissa saatu äänimäärä on avoin valtakirja mihin tahansa tehtävään vaikka toki kuntalaisten antama mandaattti onkin vahva osoitus luottamuksesta.

Pohdinnan aikana kävin useita puhelinkeskusteluja yli puoluerajojen. Niiden palaute oli sataprosenttisen kannustavaa. Tärkein keskustelu käytiin kuitenkin kotona. Kouluikäisten lasten äitinä lapset menevät kaiken edelle. Myös tässä tapauksessa.

Koen ettei tehtävään nipistettävä aika ei saa olla liiallisesti pois läksyissä auttamisesta, harrastuksiin kuskaamisesta, huolien kuuntelusta tai iltasatujen lukemisesta. Tai yksinkertaisesti tavallisen arjen elämisestä. Ykköspuheenjohtajan tehtävä ei ole "poliittinen harrastus". Se on "kokovartalohommaa" 24/7.

Päätös muodostui lopulta monen asian lopputulemana, joista tietenkin oman ryhmän tuki merkitsi myös paljon. Mahdollisuus saada mentoritukea on mitä mainioin nyt, kun omassa ryhmässäkin on vielä kaksi kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävää hoitanutta henkilöä, nykyinen mukaan lukien. Tiedostan todella hyvin tehtävän tuoman vastuun mutta en pelkää sitä. Jos sitä pelkäisi ei tehtävään voisi ryhtyä. Elämä on opettanut selviytymään monenlaisista tilanteista ja toisaalta tehtävästä ei tarvitsekaan yrittää selviytyä täysin yksin. Apua ja neuvoja on tarjolla, kun sitä pyytää.

Olen siis valmis vastuuseen, jos valtuusto niin päättää.

Pelimerkkien ollessa kesäkuussa selvät, alkaa yhteistyön ja yhteisen suunnan hakeminen ja valinta. Olen ilahtuneena lukenut Lahden tulevan ykköspuheenjohtajan kommentteja yhteistyöstä ja riitelyallergiasta. Välttämättömän seudullisen yhteistyön näkökulmasta tämä näyttää hyvin lupaavalta, koska itse koen samoin. Puhuin kuntavaalikampanjan aikana paljon yhteistyön merkityksestä moneen suuntaan. Turhanpäiväinen riitely ei kuulu nykypäivän toimintaympäristöön. Joskaan äskeistä lausetta ei pidä ymmärtää niin, että joku joutuisi luopumaan ideologiastaan väittelyn välttääkseen. Siitä ei ole kyse vaan keskustelukulttuurin kehittämisestä.

Sillanrakentajan rooli ja valtuuston päättämien strategisten päämäärien ja linjauksien edistäminen sekä jatkuva edunvalvonta ovat mielestäni tärkeimpiä ykköspuheenjohtajan tehtäviä. Monen muun tehtävän lisäksi.

Tulevan kauden ehdoton parannus muuten on myös huomenna valtuustossa hyväksyttävä uusi halllintosääntö, johon eri puheenjohtajien roolit on ensimmäistä kertaa aukikirjoitettu. Tämä tuo eri tehtävät paitsi näkyväksi muille myös antavat ao. tehtävissä toimiville selkeät raamit. Ja tietysti myös muille mahdollisuuden arvioida kyseisen luottamushenkilön tai toimielinten toimintaa tehtävää hoitaessaan.

Mitkä asiat ovat kunnassamme tavoiteltavia asioita? Millainen on Hollola vuonna 2021 tai 2030 tai jopa 2040 ja millaisia kuntalaisia täällä asuu? Tulevaisuuden ennustaminen on nyt varmasti yhtä vaikeaa kuin 1980- luvulla mutta siitä huolimatta tulevaisuuteen ja muutokseen on pakko kiinnittyä.

Hollolan kunta on tällä kertaa panostanut vahvasti valtuutettujen koulutukseen, jotka ovat jo alkaneet. Tavoitteena on toiminnan nopea starttaaminen ilman turhaa tyhjäkäyntiä valtuustojen välissä, vaikka kesä jo ovelle kolkutteleekin. Myös kuntastategian luominen on poikkeuksellisesti käynnistynyt jo nyt kuntalaiskyselyllä. Nyt on siis oiva mahdollisuus ottaa kantaa oman kunnan tulevaisuuden suuntiin. Vastausaikaa on toukokuun loppuun asti. Strategiatyö on erityisen tärkeää, koska koko kunta hakee uutta rooliaan maakuntahallinnon tullessa. Viisaus ei asu vain valtuutetuissa ja virkamiehissä vaan mitä suurimmassa määrin kuntalaisissa ja arjessa. Kannattaa siis hyödyntää tämä uusi toimintatapa pikaisesti.

Uusi valtuustokausi innostaa henkilökohtaisesti valtavasti. Edessä on monia historiallisia muutoksia, joissa mukana oleminen tuntuu etuoikeutetulta. Olen päässyt jo koulutuksissa tutustumaan uusiin valtuutettuihimme ja tuntuu raikkaalta, kun he tuovat jälleen uutta osaamista ja kokemusta yhteiseen käyttöön. Uutta valtuustoa leimaa jo nyt vahvasti yhteistyön henki. Halutaan puhua, halutaan kuunnella. Näitä seikkoja monet ovat nostaneet jatkuvasti esiin puheissaan eri kohtaamistilanteissa.

Ehkä koko nykypolitiikan näyttäytyminen TV-tenteistä lähtien riitelynä, toisten aliarvioimisena ja oman eduntavoitteluna on otettu haasteena. Meillä suomalaisilla on usein valtava tarve saada jokainen keskustelu päättymään yksimieliseen ratkaisuun vaikka käytännössä tämä on mahdonta. Pirkko Saisio totesi aiheesta mainiosti sanoessaan:

" ..Ranskassa ja monessa muussakin kulttuurissa keskustelu voi päättyä niin, että vaikka olemme eri mieltä tästä asiasta, keskustelu oli hyvä".

Yllä oleva lause kertoo paljon. Kyllä, tarvitsemme politiikassa kompromisseja (jotka eivät ole sama kuin selkärangattomuus) mutta tarvitsemme myös hyväksyntää erilaisille mielipiteille.

Hollolassa oli tällä kerralla yli 30 kuntavaaliehdokasta vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. Meillä kaikilla on nyt mahdollisuus herättää kuntalaisten kiinnostus uudelleen. Toivottavasti siis tilanne vuoden 2021 vaaleissa on vähintäinkin sama kuin vuonna 2012.

Uskon, että täysin asiallisella linjalla voi pärjätä ja saada asioita hoidettua. Vaikka olisimmekin asioista eri mieltä se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi olla ystävällisiä toisillemme. Eikös niin?

Nautitaan upeasta ilmasta ja auringosta!

Kunnat ovat tulevaisuudessa keskenään hyvin erilaisia. On meistä kaikista kiinni, millainen paikka juuri meidän kuntamme on.

Näen kuntapäättäjien roolin mahdollisuuksien luojana ja kuntalaisten osallisuuden toteutumisen tukijoina. Kuntapäätöksenteon ytimenä pitää olla ihmisen arjen helpottaminen. Vaikka monet lainsäädännölliset asiat ohjaavatkin kuntapäätöksentekoa ja palveluiden järjestämistä, jää jäljelle silti yhä suurempi vapaus luoda kunnan roolista aivan uudenlainen.

Kun perhe haluaa rakentaa, on heidän saatavat luvat ripeästi. Kun yrittäjä haluaa laajentaa toimintaansa ja investoida, tulee kaavamuutokset tehdä joustavasti. Kun kuntalaiset haluavat järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, heitä neuvotaan asioiden nopeassa hoitamisessa. Kun kolmas sektori, järjestöt ja yhdistykset haluavat tulla avuksi kuntalaisten osallistamiseen ja hyvinvointityön tukemiseen, pitää keinoja ja mahdollisuuksia olla käytettävissä.

Vain terveellä pohjalla oleva kuntatalous mahdollistaa riittävät kuntapalvelut. Tuleva maakuntauudistus ei suoraan vaikuta kuntien taloudellisiin toimintaedellytyksiin mutta tekee taloudesta ennakoitavampaa. Tolkkua tarvitaan edelleen ja menokuri on välttämätöntä. Menokuri on myös ensisijaista veronkorotuksiin nähden ja edellyttää isoja kokonaisuuksia hahmottavaa päätöksentekoa. Oman viiteryhmän etujen ajamisesta on pakko siirtyä katsomaan asioita koko kunnan – jopa koko maakunnan näkökulmasta seudullisen yhteistyön kautta.

Palveluiden järjestämisen ei pidä jatkossakaan olla ongelmalähtöistä eivätkä ne saa eristää kuntalaisia. Viimeaikainen poliittinen avaus lasten maksuttomista salivuoroista, nuorisotoimessa suunnitteilla olevat iltapäivätoiminnot sekä kuntaan liitostuella palkattu yrityskoordinaattori ovat tärkeitä välineitä mahdollisuuksien luomisessa tavallisen kuntalaisen arkeen. Nuorten ohella myös senioreiden huomioiminen vaikkapa kaavoituksessa ja esteettömyydessä on mahdollistavan kotikunnan tunnusmerkki.

Kuntapäättäjän työ on lähitulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksien luomista. Päättäjän tehtävä on palvelutyö, jossa modernit sekä yhteistyökykyiset tavat toimia ja vuorovaikuttaa tulevat korostumaan.

Siksi ei ole merkityksetöntä, kuka asioista päättää.

Kuntavaalien 2017 huipennus alkaa. Ennakkoäänestys alkaa 29.3. eli reilun viikon kuluttua. Olen huomannut jo aktiivisimpien selailevan vaalikoneita sekä surffailevan ehdokkaiden kotisivuilla. Tämä on mainiota! Äänestäminen on oikeus, jota ei kannata jättää käyttämättä. 

Tänä keväänä Hollolassa on 130 ehdokasta. Se on  30 ehdokasta vähemmän kuin edellisellä kerralla vuonna 2012. Valtakunnallinen trendi kuntavaaliehdokkaiden vähenevässä määrässä näkyy siis Hollolassakin. 

Tänä vuonna Hollolan kunta on panostanut paljon kuntalaisten aktivointiin.

Kunnassa järjestetään ensi viikolla kolme kaikille ehdokkaille ja kuntalaisille avointa kuntavaalipaneelia tiistaina salpakankaalla, keskiviikkona paimelassa ja torstaina Hämeenkoskella. Kysymyksiä esittävät paitsi nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvosto myös yleisö.  Pääsen osallistumaan tiistain ja keskiviikon tilaisuuksiin mutta torstaina pienen prinsessan synttärit kutsuvat kummitätiä. Poikkean Hämeenkoskelle kuitenkin osana Hollolan Kokoomuksen kuntakiertuetta lauantaina 1.4.2017. Kannattaa tulla paikan päälle! Paneelit järjestetään ensimmäistä kertaa.

Lisäksi kunta teki kuntalehdenkin noteeraaman teemaesitteen kuntavaalien ajankohtaisista aiheista. Esite on erittäin laadukas ja samalla antaa uusille ehdokkaille ja kuntalaisille hyvän käsityksen tärkeimmistä aiheista kuntapolitiikassa tällä hetkellä Suosittelen teemaesitteen lukemista kaikille Hollolan asioista kiinostuneille. Sen tavoitteena oli keskustelun pysyminen paikallisissa aiheissa sekä kuntalaisten äänestysinnon lisääminen.

Kolmantena hienona asiana nostan esiin HollolaNYt- sovelluksen kautta kerätyt kysymykset, joita kuntalaiset haluaisivat esittää ehdokkaille. Kysymykset ovat osittain perinteisiä  mutta joukossa on myös tärkeitä uusia nostoja esimerkiksi vetovoimatekijöistä, palveluiden laadun takaamisesta sekä palveluiden saatavuudesta. Nämä kysymykset liittyvät oleellisesti uuden kunnan tehtäviin maakuntauudistuksen jälkeen.

Ensi viikolla siis vaalityö alkaa näkymään yhä enemmän tienvarsilla, lehtimainonnassa ja tapahtumissa. Kierrän ensi viikolla hyvin tiiviisti vaalipaneleissa myös omissa tapahtumissa. Lauantaina kierrämme Hollolan Kokoomuksen väen kanssa Hollolan torilla, Hollolan kirkon kylällä sekä Salpakankaan K-Supermarketilla. Sunnuntaina järjestämme muutamien ehdokkaiden kanssa koko perheen tapahtuman Hollolan Hirvessä. Siellä ohjelmassa on monkkäriajelua, savusaunaa, frisbeegolfia, kalliolaskeutumista ja tietysti makkaraa. Myös ravintola on avoinna. Hollolan Kokoomus jalkautuu ympäri kuntaa kolmena viimeisenä lauantaina ennen vaaleja eli 25.3., 1.4. sekä 8.4. Vaalipäivänä ei perinteisesti enää vaalityötä tehdä.

Jos haluat auttaa minua esimerkiksi flyereiden jaossa, ole ihmeessä yhteydessä. Olen päivittänyt tänne sivuilleni  kuntavaaliteemani ja sen lisäksi löydät täältä vaalikonevastaukseni. 

Tule siis moikkaamaan! Tarkemmat ajat näet täältä.

Monien kuntien hallinnoissa pohditaan paraikaa uuden kunnan profiilia. Näin on tehty myös Hollolassa. Kunnassa toiminut vuoden alusta lähtien tulevaisuuden kunta toimikunta, jonka tehtävänä on ollut toteuttaa laaja-alaista arviointia ja valmistelua strategisten linjausten määrittelyn pohjaksi.

Kuntien rooli muuttuu merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä pois maakuntien vastuulle.  Päijät-Hämeessä tämä muutos koetaan suurimmassa osassa kuntia jo ensi tammikuussa hyvinvointikuntayhtymän aloittaessa toimintansa.  Keväällä valittavien kuntapäättäjien tehtäväksi jää varmistaa hyvien palveluiden kattava saatavuus ennen tehtävien siirtymistä maakunnille.  Tulevaisuuden kunnat ovat sivistyksen, elinvoiman, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä.

Kuntien rakenteellinen ja toiminnallinen logiikka on ollut jo hetken suuressa muutoksessa.  Leimaavaa on, että globaalit ongelmat ja ilmiöt vaikuttavat myös arkiseen päätöksentekoon kunnissa. Tyypillistä on, että yhden ongelman ratkaisemisen jälkeen käsiin tulee tukku uusia haasteita.  Aikaa ongelmien ratkaisemiseen ei juuri ole, koska muutosvauhti on nopea. Päätöksenteko tulee yhä laajavaikutteisemmaksi ja monisyisemmäksi.

Tulevaisuudessa kuntia johdetaan ja kehitetään yhdessä eri toimijoiden kesken. Kunta on jatkossakin ihmisten lähin yhteisö ja myös suomalaisten kannalta läheisin toimija verotusoikeutensa, itsehallintonsa ja yleisen toimivaltansa kautta. Luottamushenkilötkään eivät ole vain päätöksentekijöitä, vaan heidän roolinsa tulee korostumaan entistä enemmän oman kuntansa kehittäjinä ja  markkinoijina.

Kuntastrategiat valmistellaan jatkossa poliittisten päättäjien, kunnan työntekijöiden, yrittäjien, kolmannen sektorin ja asukkaiden yhteistyönä. Uuden kunnan profiili on olla ketterä mahdollistaja ja entistä kiinnostuneempi kuntalaisista, kumppaneista ja verkostoista.  Oleellisia kysymyksiä ovat mitkä ovat uuden kunnan elinkeinopoliittiset tehtävät? Miten kunta houkuttelee ja palvelee työpaikkoja ja hyvinvointia luovia yrityksiä?

Hyvä kunta on osallistava, niinpä asukkaat tulee ottaa mukaan suunnitteluun kuntaa kehitettäessä.  Perinteisen puoluevetoisen ja edustuksellisuuteen perustuvan kuntademokratia mallin rinnalla tarvitaan uusia keinoja.  Jokainen kunta pohtii jo, miten asukkaiden osallisuutta voidaan lisätä ja  kehittää.  Olisiko Sinulla siihen  ideoita?