​Maakuntamme ikääntyy voimakasta vauhtia aivan kuten koko Suomi. Pitkäikäisyys on yksi suurimmista hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa nousevat suureksi kysymykseksi tiukan talouden hyvinvointialueella. Useat toivovat, ettemme olisi vain palvelutuotannon ja ohjeiden soveltamisen kohteita. Ikääntyminen ei kadota elettyä elämää, osaamista, mieltymyksiä ja ihmisarvoa.
 
Läheisen Alzheimer –diagnoosi avasi kaltaiselleni sote-ammattilaiselle uuden maailman. Palveluketjujen, lausuntojen, termien, ohjeiden ja lakien pyörityksessä olen ollut välillä uupunut, vaikka ammattilaisena kaiken pitäisi olla selvää. Hyvinvointialueen palveluita ja erityisesti viestintää kehittäessä tulee tavoitella yhä enemmän kokemusasiantuntijoiden eli asiakkaiden, omaisten, yhdistysten ja kolmannen sektorin ääntä.  Esimerkkinä vaikeasta termistöstä on ”Asiakasohjaus Siiri”, jonka tarkoitus on monelle epäselvä. Kun omainen saa kehotuksen soittaa ”Siiriin”, mitä käytännössä pitäisi tehdä?
 
Olen kulkenut omaiseni kanssa tiiviin tien. Tunnen hänet kuin omat taskuni. Toisaalta omaiseni on terveyttään tarkoin hoitanut, omatoiminen ja vahva vanhan ajan pärjääjä, jolle autetuksi joutuminen ja vaipoissa kulkeminen on edelleen asia, joka vaatii sopeutumista. Omaan kotiin on ikävä, vaikka hoitopaikka onkin mieluinen.
 
Kolmen vuoden aikana on sattunut tilanteita, joissa olen toivonut tulevani paremmin kuulluksi ja omaiseni huomioon otetuksi persoonana, jolla on oma historiansa. Ikääntyneet yleensä ovat välkympiä ja tekevät tarkempia havaintoja kuin arvaammekaan. Toivon, että hyvinvointialueella voimme edistää kulttuuria, jossa ikääntyneet saavat yhä useammin mahdollisuuden vanheta arvokkaasti.

Väestön yhä vanhetessa myös omaishoitajuus lisääntyy ja sitä tehdään yhä useammin oman työn ja perheen keskellä. Vertaistuelle olisi edelleen yhä enemmän tarvetta ja siinä kolmannen sektorin asema tulee olla vahva ja sitä tulisi myös tarjota aktiivisesti osana asiakasohjausta. Omaisen muistisairausdiagnoosi aloittaa pitkän luopumisenpolun niin ikääntyvälle kuin omaisellekin. Tämän polun tekeminen mahdollisimman inhimilliseksi on tärkeä tavoite. 

Jatkuvat uutiset niin vanhojen kuin uusienkin rakennuksien sisäilmasto-ongelmista ovat surullista luettavaa. Huonolaatuinen sisäilma on Suomessa yksi merkittävimpiä terveysongelmien aiheuttajia ja on kansantaloudellisesti merkittävä asia. Kustannuksia aiheutuu paitsi valtavasta korjausvelasta, myös sairauspoissaoloista sekä heikentyneestä työkyvystä. Sisäilmaongelmat aiheuttavat myös lisääntynyttä syrjäytymisen vaaraa sekä inhimillistä kärsimystä. Tämän vuoksi Kokoomus haluaa lisäpanostuksia sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. 
 
Eduskunnan jo vuonna 2012 julkaiseman mukaan Suomen kansanvarallisuudesta 6–10 prosentissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Tämän rakennuskannan arvo on 13–28 miljardia euroa. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita arvioidaan olevan opetus- ja hoitoalan rakennuksissa 12–26 prosenttia kerrosalasta. Tämä herättää epäilyn, onko korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon jo vuosia osoitettu liian vähän rahaa ja toisaalta tukeeko nykyinen lainsäädäntö riittävästi laadukasta rakentamista ja sen valvontaa.
 
Sisäilmasto-ongelmat koskettavat niin koteja kuin julkisiakin rakennuksia. Ongelmien syy piilee usein rakenteissa. Sen vuoksi rakennuksen säännöllinen kunnossapito on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä. Se on myös osa hyvää kiinteistönhoitoa, joka pidentää rakennuksen elinikää. Kokoomus haluaakin kaikille julkisille rakennuksille huoltokirjan mistä ilmenee ylöskirjattuna kaikki se mitä rakennukselle on vuosittain tehty tai jätetty tekemättä. Sisäilmasto-ongelmien syy voi nimittäin olla rakennusaikaisen laiminlyönnin tai virheen lisäksi myös käytönaikaisissa esimerkiksi salaojien tai ilmastoinnin vuosihuoltojen ja tarkastusten laiminlyönneissä.
 
Kokoomus esittää juuri julkistamassaan maankäyttö- ja asuntoraportissaan huoltokirjan lisäksi mm. sitä, että isoissa rakennushankkeissa tulee aina tehdä erikseen harkittu päätös rakentamisen sääsuojauksesta. Kokoomus haluaa myös tehtävän nyt perusteellinen selvitys niistä syistä mitkä toteutuessaan todennäköisesti aiheuttavat sisäilmasto-ongelmia. Esimerkiksi betonin kuivuminen tulee aina varmentaa ennen kuin se peitetään muovimatolla eivätkä rakennusaikataulut saa olla liian tiukkoja.
 
Nyt on vihdoin ryhdyttävä toimeen. Yksikin huonon sisäilman takia julkisessa tilassa sairastunut on liikaa. Vuonna 2015 päättynyt Hometalkoot -ohjelma oli merkittävä askel oikeaan suuntaan ja sen jatko on kannatettavaa. Siksi hometalkoiden rinnalle tarvitaan nyt kansalliset sisäilmatalkoot.
 
Timo Heinonen (Kok.)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja
 
Kristiina Hämäläinen (Kok.)
sairaanhoitaja YAMK
Hollolan kunnanvaltuutettu