|
Päijät-Hämeen Liiton kehittämisjohtaja Riitta Nieminen nosti esiin (ESS 14.8.2020) vahvan huolensa maakuntamme tilanteesta koskien Euroopan Unionin rakennerahastovarojen jakoa. Käynnissä on uuden ohjelmakauden (2021 – 2027) varojen jakosuhteesta päättäminen Suomen maakuntien välillä. Jakosuhteesta ja sen selvästä epäoikeudenmukaisesta jaosta on väännetty virkamiestasolla kauan ja erityisesti tänä keväänä. Nyt asia on siirtynyt poliittiseen päätöksentekoon elinkeinoministeriöön. On ilmeinen vaara, ettei varojen jakosuhde tule muuttumaan. Jos ja kun Päijät-Hämeen saamat varat aluekehitykseen ovat edustajillemme tärkeitä, pitää tahdon näkyä nyt. Asiassa tuskin on ideologisia eroja, sillä edustajillemme maakunnan resurssien turvaaminen on oleellinen edunvalvonnallinen asia. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Jo vuosia jättiosa aluekehitysvaroista on valunut Itä- ja Pohjois-Suomen kasvukeskuksiin, ja Etelä-Suomen maakunnat ovat jääneet huutamaan tuuleen. Kuten kehittämisjohtaja Nieminen totesi, Päijät-Häme on kuluvalla ohjelmakaudella saanut em. varoja 18 euroa per asukas, kun Lappi on saanut 106 euroa ja Kainuu 98 euroa per asukas. Summissa on merkittävä ero. Apua Päijät-Hämeeseen ei ole luvassa myöskään Euroopan Unionin pelastuspaketista, sillä valtaosa näistäkin varoista lipuu em. kriteerillä pohjoiseen. Perinteisenä maakuntien välisenä rahanjaon perusteena käytetty, ”harvaanasuttujen alueiden” –kriteeri vaatii päivitystä paitsi maakuntien välisen epäsuhdan korjaamisen myös niiden todellisen sosioekonomisen tilanteen vuoksi. Tosiasiallisesti pohjoisessa ja idässä em. varoja on myönnetty esimerkiksi yliopistoihin, korkeakouluihin, kehittämisyhtiöihin sekä infrastruktuuriin. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Satakunnan kaltaiset maakunnat ovat jääneet aluekehityksessä jälkeen monen idän ja pohjoisen maakunnan kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aluekehitysvarat ovat keskeinen resurssi tämän epäsuhdan korjaamiseen. Lisäksi maakuntaamme haastavat syvät sosiaaliset ongelmat. Jos esimerkiksi maamme hallituksen työllisyystavoitteita edes yritetään realistisesti toteuttaa, on tähän saatava lisää resursseja. Maakunnan kuntien kirstut ovat tyhjiä ja monella kriisikunnan kriteerit ovat täyttymässä seuraavina lähivuosina. Apua kuntarahoituksesta ei ole. Aluekehityksen kansallinen tilanne on siis muuttunut oleellisesti mutta kriteereitä ei ole päivitetty. Kriteerit, joilla rahanjakoa on tehty useiden vuosien aikana, ovat vaarana olla määrittämässä sitä myös nyt. Rahanjakoa on katsottava aluekehityksen tunnuslukujen ja faktojen perusteella. Seuraavan kerran asiaan voi hakea oikeudenmukaisuutta vasta 5 - 6 vuoden kuluttua. Kyseessä on maakuntien aluekehitysraha, ei idän ja pohjoisen ansaittu pysyväisetu. Rakennerahastojakoa on leimannut poliittisten päättäjien vaikeneminen. Virkamiehet ovat esittäneet huoltaan ja muutostarvetta EU-rahojen jakoon, mutta missä ovat Hämeen edustajien huolet ja ennen kaikkea toimet? Asialla on kiire, sillä elinkeinoministeriö tekee päätöksensä alkusyksystä. Vääntötukea luulisi löytyvän muista ruostevyöhykkeen maakuntien edustajista. 
0 Comments
5/19/2020 1 Comment WANTED: KYLMÄPÄISIÄ PÄÄTTÄJIÄKoronavirus on aiheuttanut Suomelle ja maailmalle poikkeuksellisen suuren kriisin. Toistaiseksi taloudesta keskusteleminen on ollut epäsoveliasta, mutta arkirealismi lyö päälle kiihtyvällä tahdilla.
Koronaviruksen eteneminen on saavuttamassa seuraavien viikkojen aikana huippuaan. Vakavaksi huolen aiheeksi on jo nyt noussut ammattilaisten suojavarusteiden uhkaava loppuminen. Priorisointi on arkipäivää monessa työpisteessä. Toinen laaja huolen aihe on varusteiden valmistamisen keskittyminen pitkälti Kiinaan. Kokonaisuuteen liittyy monia vastenmielisiä nyansseja. Markkinoilla on tarjolla runsaasti sekundaa, logistiikkaketjut pettävät ja liikkeellä on epävarmoja sekä epäluotettavia tavarantoimittajia. Samalla Kiina on kiristänyt rajusti vaatimuksiaan tuotteiden maastaviennille. Kun kriteerit täyttäviä vientiyrityksiä oli aiemmin yli 120 kappaletta, on kyseinen määrä nyt reilut 20. Kilpailu suojavarusteista on globaaleilla markkinoilla kovaa. Maamme sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee yli 300 000 henkilöä, jotka kuluttaisivat erään arvion mukaan pelkkiä maskeja yli miljoona kappaletta päivässä. 4-6 kuukauden ajalle tarvitaan maskeja ainakin 120-180 miljoonaa kappaletta. Tämän päälle tulevat esimerkiksi visiirilasit, suojatakit ja käsineet. Virallista arvioita tarpeesta ei liene tehdyn. Yksin Ranska on tilannut Kiinalta kaksi miljardia kirurgista maskia. On selkeää, että tarvitsemme Suomeen asiasta kansallisen ratkaisun. Asia ei ratkea yksittäisten sairaanhoitopiirien kautta ja siihen pitää saada pikaisesti selkeä valtion kanta. Tämä jos mikä on keskeinen osa myös tulevaisuuden huoltovarmuutta. On yllättävää, etteivät henkilösuojaimet virallisesti kuulu niihin varusteisiin, joita varmuusvarastossa tulisi varastoida. Tämä muuttunee nykyisen pandemian myötä. Henkilökunnan suojaustarvikkeista tulee olemaan krooninen pula pitkään, joten Suomi tarvitsee ehdottomasti tuotannon omavaraisuuden. Helppoa se ei ole, sillä esimerkiksi laatuvaatimukset täyttävästä kankaasta on globaalia pulaa. Toivo onkin innovaatioissa, joita on jo käsidesin tuotannossa nähty. Muista maista mainittakoon, että Taiwan on jo organisoinut maskien omatuotannon erittäin nopealla aikataululla ja tarjoaa niitä noudettavaksi myös tavallisille kansalaisille. Puutteellinen suojavarustus vaarantaa kriittisesti terveydenhuollon henkilökunnan työkyvyn ja on vastoin työturvallisuuslakeja. Norjassa on jo uutisoitu yli 200 tehohoitajan sairastuneen Koronaan viallisten suojavarusteiden vuoksi. Tähän Suomella ei ole varaa. On turhaa puhua hengityskoneiden lukumäärästä, jos meillä ei ole henkilökuntaa niitä käyttämään.  Maamme hallitus kertoi eilen tiistaina poikkeuksellisista kansallisista toimista Korona-virusepidemian ehkäisemiseksi. Ne olivat odotettuja mutta samalla äärimäisen kovia päätöksiä. Toivottavasti näillä poikkeuksellisilla keinoilla saamme riskiryhmät suojeltua tehokkaasti. Vaikka tilanne ja linjaukset ovat ymmärrettäviä, herää samalla minulle myös huoli. Siinä missä viruksen tilannekuva muuttui, monet muut asiat ja tarpeet ovat yhä olemassa. Keskiviikkona siirtyy viimeistään arviolta 700.000 lasta ja nuorta etäopetukseen koteihin. Tilanne vaatii kaikilta osapuolilta uuden oppimista ja ehkä epämukavuudenkin sietokykyä. Käytännössä tilanne tarkoittaa myös, että valtava määrä lapsia ja nuoria jää ulkopuolelle tutuista yhteisöistä, sosiaalisesta tuesta ja ilmaisesta kouluruuasta. Nämä eivät todellakaan ole kaikille itsestään selvyyksiä ja huomaan omien juurieni muistuttavan olemassa olostaan tämän asian todetessani. On totta, että suuri osa saa huomenna tarvitsemansa tuen kotoa: etäopiskeluun mahdollistavat laitteet, kotiruuan ja tarpeellisen opastuksen sekä neuvonnan. Huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutta. Yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työtä tekevien lapsilla on edelleen oikeus yhteiskunnan tarjoamaan opetukseen samoin kuin erityisen tuen lapsilla. Mutta onko meidän lapsilla ja nuorilla myös sosiaalisiin tarpeisiin liittyvä oikeus olla osa päiväkoti- ja kouluyhteisöä? Jotta minua ei ymmärretä väärin, totean: en kritisoi linjauksia - olen ainoastaan huolissani. Enkä ainoastaan lapsista ja nuorista vaan myös yksinäisistä isistä, äideistä, sinkuista ja ikäihmisistä - sillä me kaikki olemme tavalla tai toisella riippuvaisia sosiaalisuudesta, joka nyt monien ryhmätoimintojen tauolle jäämisessä haastetaan. Muuttuvassa ympäristössä hyvä mielen terveys ja sosiaalinen tuki on yksilöille yhä tärkeämpi voimavara. Ne tukevat tasapainoista elämää ja luovat edellytyksiä toimia erilaisten yhteisöjen osana. Uusi tilanne haastaa myös jo ennestään murroksessa olevaa palveluverkostoamme. Maakunnassamme on kuitenkin jo ollut käynnissä monia puhelimitse ja verkossa toimivia palveluita, kuten asiantuntijoiden chat- palvelu "Onks tää normaalia?". Toivottavasti matalan kynnyksen resurssit toimintaan turvataan myös poikkeuksellisessa tilanteessa ja vielä lisää uusia keksitään. Yhdistysten, järjestöjen ja kolmannen sektorin apu on juuri nyt monella tavalla korvaamatonta. Toivottavasti he saavat käyttöönsä vielä jakamattomia, esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen STM:n alaisia varoja aikaistetusti. Kriteereistä on varmasti helpohkoa päästä yksimielisyyteen. Niin ikään yritysten toiminta on koko valtiontalouden selkäranka. Heidän tukemiseen eri lainsäädännön muutoksin on jo olemassa useita esimerkkejä muista maista. Vaikka haasteita on, on meillä mahdollisuus samalla toteuttaa monien kaipaamaa yhteisöllisyyttä ja päätöksenteon ketteryyttä ja luovuutta. We can do this. Kuva: Aleksey Kupririkov  Kaksinapaisella Hämeellä on loistava mahdollisuus olla laajennetun metropolialueen hyvän arjen vyöhyke. Vaikka Päijät-Hämeen ns. ERVA-alueen vaihto repi Hämeen rikki, on meillä yhteisen vaalipiirin lisäksi useita yhdistäviä seikkoja, joiden vahvistaminen tuo laajaa etua molemmille. Tämä edellyttää järjestelmällistä ja yhtenäistä edunvalvontaa kaikilla rintamilla.
Suomirata mahdollistaa toteutuessaan paitsi suoran ja nopean yhteyden Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille, myös suoran junayhteyden pääradalta lentoasemalle sekä tunnin yhteyden Tampereen ja Helsingin välille. Suomirata on suomen aortta, ja edellytys koko Suomen toimivalle raideliikenteelle idästä ja pohjoisesta länteen ja etelään. Suomiradan edunvalvonta tulee olla jokaisen päättäjän prioriteeteissa. Henkilöliikenteen lisäksi myös tavaraliikenne vaatii pääradan päivittämisistä 2000-luvulle. Koko Etelä-Suomen näkökulmasta erityisessä asemassa ovat myös kaupunkiseutujen väliset raideliikenneyhteydet. Ratainfran suunnittelua ja sen vaikutuksia aluerakenteeseen ja alueiden kehitysedellytyksiin kestävästi arvioidessa tulee myös miettiä, miten liikennejärjestelmä tukeutuu olemassa olevaan aluerakenteeseen ja tukee sen kehittymistä. Metsien läpi kulkevat oikoradat eivät ole taloudellisesti, toiminnallisesti eivätkä maankäytön kannalta perusteltuja. Väestökehityksen näkökulman nostaminen esiin (esim. ikääntyminen ja toisaalta työssäkävijöiden määrän vähentyminen) onkin oleellinen pohdittaessa kannattavan liikennöinnin mahdollisuuksia. Ratahankkeiden edunvalvonnan lisäksi Hämeitä yhdistävät puhdas luonto, paikallisuus, hyvinvointiyrittäjyys ja vahva kulttuurihistoria. Yhteinen matkailumarkkinointi on mahdollisuuksia täynnä. Sen ympärille on jo kehitelty laajaa maakuntarajat ylittävää Lakeland –yhteistyötä, jossa Päijät-Hämeen hyvin toimiva matkailuorganisaatio tukee Kanta-Hämettä mutta saa vastalahjaksi uudenlaisia matkailun kokonaisuuksia ja laajemmat hartiat omiinsa yhdistettäväksi. Alueiden ja kaupunkiseutujen sekä maakuntien välinen saavutettavuus ovat kysymyksiä, jotka ratkaistaan paikallisesti. Niitä ei ole tarpeen käsitellä valtakunnallisissa suunnitelmissa muutoin kuin mitä valtakunnalliset linjaukset ja ratkaisut edellyttävät. Tähän liittyy maakuntakaavan merkitys, joka mahdollistaa yhteisen keskustelun kehittämisen priorisoinneista. Se on myös väline pitkäjänteiselle suunnittelulle. Suunnitteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa maakuntakaavan asema tulee ehdottomasti turvata samana kuin se on ollut. Merkittävä yhteinen, jo käynnistynyt edunvalvonta, liittyy uuteen rakennerahastokauteen. Siinä Häme on ollut merkittävässä alakynnessä jo pitkään. Kun keskustelua syksyllä käynnistettiin, syytettiin pohjoisesta Hämeen olevan ryöstöretkellä. Siitä kuitenkaan ei ole kyse, vaan oikeudenmukaisuudesta. EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahojen määrä on ollut Suomeen noin 1,1 miljardia euroa ja siitä summasta peräti 700 miljoonaa euroa on korvamerkitty Itä- ja Pohjois-Suomeen harvan asutuksen perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Päijät-Häme on saanut rahoitusta noin 18 euroa, kun vastaava summa on Etelä-Savossa peräti 94 euroa per asukas. Kanta-Häme on saanut rahoitusta vähiten kaikista maakunnista. Rakennerahastot on tarkoitettu alun perin tasaamaan kehityseroja maan sisällä mutta ne eivät mene enää maantieteellisesti, kuten ennen. Hämeen suuret haasteet ovat työttömyydessä ja sosiaalisessa pahoinvoinnissa, joihin rahastot toisivat paljon lisää välineitä. Hämeellä on siis paljon voitettavaa, kun emme anna maakuntarajan vaikuttaa. Haastammekin kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen! Kristiina Hämäläinen (Kok.) Päijät-Hämeen maakuntahallituksen vpj. Sari Rautio (Kok.) Hämeen maakuntahallituksen vpj. |
Aiheet
All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysrahat Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä Ajankohdat
August 2020
|
RSS Feed
Proudly powered by Weebly