|
12/21/2020 0 Comments Uusia alkujaOn tullut aika kertoa se ääneen suoraan, sydän auki. Ja omin sanoin. Useiden kuukausien syvällinen ja analyyttinen pohdinta on päättynyt, en ole mukana kevään vaaleissa ehdokkaana. Edessä on kuntapoliittinen tauko. Päätös tauosta syntyi jo syksyllä 2020 mutta sen ääneen sanominen vaati usean viikon omaa kypsyttelyä - surutyötä, hiljaisuudessa metsässä kävelyä ja rohkeutta kuunnella itseään. Olo on nyt samaan aikaan tyhjä ja täysi. En puhu kunnallispolitiikasta vetäytymisestä - puhun tauosta. Ei ole helppoa irtautua kokonaisuudesta, johon koen suurta intohimoa, velvollisuudentuntoa ja joka on ollut oleellinen osa perheemme arkea jo vuosia. Minulla on silti vahva tunne, että juuri näin pitää tehdä. Kaksi valtuustokautta on poliittisesti lyhyt jakso mutta elämänkaaressa se on kahdeksan vuotta. 42- vuotiaana minulla kuitenkin on poliittisia vuosia vielä edessä. Poliittisessa luottamustoiminnassa käy helposti niin, ettemme pysähdy koskaan. Etenemme vaaleista, tilaisuuksista ja kokouksista toiseen - ja tämä luo tietynlaisen kuplan. Emme ehkä iloitse riittävästi onnistumisista ja toisaalta pidä huolta näkökulman tuulettamisesta järjestelmän ulkopuolella. Olen henkilökohtaisesti tehnyt kuuden vuoden aikana kahdet kuntavaalit ja kahdet eduskuntavaalit. Näiden välissä myös lukuisia muita eri tehtäviä ja projekteja. Siemen kuntapolitiikan tauosta syntyi jo jouluna 2018. Tuona syksynä iäkäs mummoni, joka on kasvattanut minut jäätyäni orvoksi, sairastui nopeasti etenevään muistisairauteen. Omaishoito alkoi vaatimaan yhä enemmän voimavaroja. Samaan aikaan hoidettavana olivat myös perhe, siviilityö ja vaativa poliittinen tehtävä Hollolan hallituksen puheenjohtajana. Muuttunut tilanne laittoi selän seinää vasten - oli pakko valita. Tunnollisena suorittajana ja tottuneena tuulissa taipujana oli repivää myöntää itselleen, ettei tilanne mahdollistanut kaiken hallintaa. Eikä varsinkaan tavalla, johon itse olisin ollut tyytyväinen. Mielessä painoi toisaalta äänestäjien ja valtuuston mandaatti. Tilanne johti silti hetkeen, jolloin päätin luopua hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kesäkuussa 2019. Se päivä ei ollut helppo. Poliittisten tehtävien ”kevennys” ja keskittyminen pääosin maakunnallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin oli lopulta monella tavalla oikea. Se paitsi päätti kalenteristani yli kaksi vuotta jatkuneet 12 – 15 tunnin päivät, antoi myös mahdollisuuden hoitaa mummoni kotona viimeiseen asti. Nyt olen joutunut antamaan hänestä vastuun jo palvelutalon ammattilaisille. Minulle on jäänyt vahvasti tunne, että olen antanut kaikkina vuosina täyden panokseni. "Täysillä tai ei ollenkaan", on oma mottoni. Pystyn myös katsomaan itseäni peiliin. Harvan asian tekisin toisin ja kaikkiin päätöksiini on olemassa perusteltu vastaus. Olen saanut olla etuoikeutettuna keskeisillä paikoilla äänestäjien vahvalla luottamuksella, tukijoiden vankalla uskolla ja pyyteettömällä talkootyöllä. Tämä on asia, joka herkistää uudelleen ja uudelleen. Minuun on uskottu, luotettu, tarjottu tukea ja korvia silloin, kun on ollut vaikeaa ja usko kaikkeen koetuksella. Omaa väkeäni, ihmisiä yli puoluerajojen ja yhteisiä hetkiä tulee kamala ikävä. Ilman kymmenien ihmisen vapaaehtoista panosta ja luottamusta en olisi koskaan tässä missä olen nyt. Haluankin kiittää sydämeni pohjasta sinua tukijani ja yhteistyökumppanini - tammipuuni. Ikävä on jo nyt. Oma tarinani on ollut osoitus siitä, että kuka tahansa voi lähteä mukaan politiikkaan. Leikkausosaston kahvihuoneessa lounastauolla tehty päätös lähteä kuntavaaliehdokkaaksi johti melkoiseen matkaan ja on muuttanut pysyvästi käsitystäni yhteiskunnasta, laajentanut ymmärrystäni, tuonut kymmeniä uusia ystäviä ja verkostoja, opettanut rohkeutta, kriittisyyttä ja uteliaisuutta - ja antanut konkreettisen tavan vaikuttaa lastemme tulevaisuuteen. Kovin kauas poliittisesta kentästä ja yhteiskunnallisista asioista en ole menossa. Siitä pitää huolen siviilityö virkamiehenä kuntakentässä ja roolit eri yhteisöissä. Huoli yhteiskuntamme tulevaisuudesta ja etenkin edustuksellisesta demokratiasta toimii taatusti jatkossakin polttoaineena asioihin vaikuttamisessa. Seuraavan vuoden ajan olen sitoutunut antamaan osaamiseni ja tarmoni Hollolan Kokoomuksen ja Hämeen kokoomuspiirin vaalityön käyttöön. Kokoomus on sivistyksen, arvojen, työn teon ja ahkeruuden, yksilön vapauden ja vastuun, tasa-arvon sekä kansainvälisyyden puolue. Heikoimpia autetaan mutta jokaisen on osallistuttava yhteiskunnan rakentamiseen voimarajojensa mukaan. Siksi olen aikanaan valinnut Kokoomuksen - ja tekisin niin uudelleenkin. Erityisen tärkeää minulle on nyt uusien ehdokkaiden tukeminen poliittiselle polulle tavalla, jolla aikanaan itse olisin halunnut minua opastettavan. Arvostan valtavasti jokaista, joka haluaa olla kantamassa vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta erityisesti aikana, jona edustuksellinen demokratia on kovissa ulkopuolisissa paineissa. Siksi tarjoan ehdokkaille tukeni, osaamiseni ja tietoni. Ennen taukoa on kuitenkin jäljellä vielä puoli vuotta nykyisiä tehtäviä, onneksi. Ja tarinointi jatkuu blogissani, kuten se on jo tehnyt yli 150 kertaa aiemminkin. Kiitos, että luit sanani. Kiitos, että olet ollut mukanani. Ja kiitos, että yhteinen tiemme jatkuu vaikkakin erilaisessa muodossa. Tämä ei ole minkään loppu, vaan jatkumo. Palo ei häviä. 
0 Comments
Kuluneen viikon aikana mediassa on käyty vilkasta keskustelua Suomen metsäpolitiikan linjan tulevaisuudesta ja Kokoomuksen linjasta. Keskustelu juontaa juurensa kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan valtion metsiä hoidettavan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, ilman avohakkuita. Kansalaisaloite sai vaadittavat allekirjoittajat ja se luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi. Aloite pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan avohakkuut kieltämällä, luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja taloudellinen tuotto paranee, kun metsän uudistamiskulut jäävät pois. Nämä perustelut ovat kuitenkin vailla tieteellistä ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Puheenjohtaja Orpon ministerikaudella, vuonna 2014, hyväksyttiin uusi metsälaki, jonka valmistelua jatkettiin kokoomuslaisen Jari Koskisen toimesta. Laissa yhdistyy kestävä metsänhoito, metsänomistajan vapaus ja vastuu, kansantaloudentarpeet ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Nyt yleisesti käytössä oleva tasaikänen kasvatusmalli, on vuosikymmeniä kestäneen tutkimustoiminnan ja Suomalaisen metsänhoidon osaamisen lopputulos, joka tuottaa metsissä parhaan mahdollisen taloudellisen tuoton. Suomalainen metsänhoito on maailman parasta. Joillekin omistajille ja kasvupaikoille sopii jatkuva kasvatus ja joillekin avohakkuuu. Kokoomus kannattaa metsien monipuolista käyttöä ja omistajan vapaata valintaa. Metsälain 10§ nojalla, on erityisen tärkeät elinympäristöt suojeltu ja ne jätetään automaattisesti käsittelyn ulkopuolelle. Hakkuissa ja hoitotoimenpiteissä huomioidaan esimerkiksi riistanhoito, jättämällä käsittelemättömiä alueita suojaksi. Lahopuu jätetään metsään ja sitä jopa tietoisesti lisätään monimuotoisuuden turvaamiseksi. Harvennushakkuissa puulajisuhdetta ohjataan sekametsän suuntaan, jotta lehtipuun määrä varmistetaan. Avohakkuissa säästöpuuryhmät ja säästettävä lahopuu, ovat olleet metsänhoidon arkea jo kauan, joten tasaikäinen kasvatusmalli ei tässäkään näkökulmassa ole vastakohta monimuotoisuudelle. Valtion metsien hakkuissa on huomioitava, että metsiä hallinoivalle Metsähallitukselle on asetettu taloudelliset tavoitteet valtion budjetin tasolla. Mikäli metsien käsittelyä kevennetään, on käsiteltävä suurempia alueita vuosittain, jotta tavoitteet täyttyvät. Aiempaan metsälakiin verraten, Kokoomuksen keskeisen roolin ansiosta vapaus metsäomaisuuden käsittelyyn kasvoi huomattavasti ja rajoitteita jäi pois. Laki turvaa omaisuuden vapaan käytön mutta kuitenkin velvoittaa huolehtimaan esimerkiksi metsän uudistamisesta hakkuiden jälkeen, joten sillä turvataan puuntuotanto myös jatkossa. Yksityismetsälaki on hyvä esimerkki siitä, että ihmisillä on taito ja halu pitää omaisuudestaan ja ympäristöstään huolta, ilman että valtio siihen lakien muodossa puuttuu. Kokoomus tukee METSO-ohjelmaa ja uskoo myös tässä kokonaisuudessa henkilökohtaiseen vastuunkatoon. Janne Pekkarinen (Kok.) Metsäkoneyrittäjä, kuntavaaliehdokas Kristiina Hämäläinen (Kok). Hämeen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kunnanvaltuutettu Hollola  11/10/2020 0 Comments Hei, me tehdään maakuntauudistus!Maakuntajohtaja Laura Leppänen kirjoitti 21.8.2020 Etelä-Suomen Sanomiin herättelevän kirjoituksen käynnissä olevasta soteuudistuksesta, joka ei kuitenkaan synnyttänyt poliittista keskustelua. Vaimeneminen on tuntunut olevan vallalla niin aluekehitysrahajaossa, itäratalinjauksessa kuin valmistelussa olevassa soteuudistuksessakin. Maakuntajohtajan keskeinen kysymys oli, ollaanko nyt tekemässä hyvinvointialueiden lisäksi kaikessa hiljaisuudessa monialaisia maakuntia?
Kunnat ovat lausuneet jälleen kerran Suomen historian suurimpaan hallintouudistukseen. Onko nyt havaittavissa eritasoista väsymystä jo 20 vuotta meneillään olleeseen prosessiin, ettei huomata mitä todellisuudessa on tapahtumassa? Maakuntaverosta on jo ilmeisimmin sovittu. On loogista, jos kokonaisuudessa olisi myötäjäinen, esimerkiksi monialaiset maakunnat. Voiko meneillään hiljaisuudesta päätellä, että käynnissä on hyvinvointialueiden luominen ja tämän jälkeen niiden muuttaminen monialaisiksi maakunniksi? Kunnat ovat kuitenkin lausuneet kovin erilaisesta kokonaisuudesta. Jos käynnissä on monialaisten maakuntien hahmottaminen, sen tulisi olla mukana rakennevalmistelussa alusta alkaen. Päijät-Hämeessä kunnat ovat käytännössä valmistelusta ulkona. Sama koskee maakuntaliittoa. Hyvinvointikuntayhtymä tekee tällä hetkellä varsin itsenäistä oman tuotanto-organisaation suunnittelua tulevaan hyvinvointialueeseen. Monialainen maakunta tulisi voimakkaasti kuntien kehittämis- ja elinvoimatehtävien tontille. Nämä asiat ovat perinteisesti haluttu pitää tiivisti kiinni kuntien perusprosesseissa maakunnallisen aluekehittämisen rinnalla. Mikäli elinvoimatehtäviä siirretään hyvinvointialueeseen, on kunnilla oltava sanansa sanottavana. Mikä ylipäätään on kuntiemme tulevaisuus? Maan hallituksen kunnille antama lainaraha auttaa tekohengittämään tämän vuoden, mutta siitä eteenpäin on sankka rokkasumu. Lainarahalla eläminen on kestämätön tie ja samalla kuntien tulevaisuuden roolin määrittäminen on aivan keskeinen kysymys. Kuka ajaa kuntien etua valtakunnallisesti? Päijät-Hämeen Liiton kehittämisjohtaja Riitta Nieminen nosti esiin (ESS 14.8.2020) vahvan huolensa maakuntamme tilanteesta koskien Euroopan Unionin rakennerahastovarojen jakoa. Käynnissä on uuden ohjelmakauden (2021 – 2027) varojen jakosuhteesta päättäminen Suomen maakuntien välillä. Jakosuhteesta ja sen selvästä epäoikeudenmukaisesta jaosta on väännetty virkamiestasolla kauan ja erityisesti tänä keväänä. Nyt asia on siirtynyt poliittiseen päätöksentekoon elinkeinoministeriöön. On ilmeinen vaara, ettei varojen jakosuhde tule muuttumaan. Jos ja kun Päijät-Hämeen saamat varat aluekehitykseen ovat edustajillemme tärkeitä, pitää tahdon näkyä nyt. Asiassa tuskin on ideologisia eroja, sillä edustajillemme maakunnan resurssien turvaaminen on oleellinen edunvalvonnallinen asia. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Jo vuosia jättiosa aluekehitysvaroista on valunut Itä- ja Pohjois-Suomen kasvukeskuksiin, ja Etelä-Suomen maakunnat ovat jääneet huutamaan tuuleen. Kuten kehittämisjohtaja Nieminen totesi, Päijät-Häme on kuluvalla ohjelmakaudella saanut em. varoja 18 euroa per asukas, kun Lappi on saanut 106 euroa ja Kainuu 98 euroa per asukas. Summissa on merkittävä ero. Apua Päijät-Hämeeseen ei ole luvassa myöskään Euroopan Unionin pelastuspaketista, sillä valtaosa näistäkin varoista lipuu em. kriteerillä pohjoiseen. Perinteisenä maakuntien välisenä rahanjaon perusteena käytetty, ”harvaanasuttujen alueiden” –kriteeri vaatii päivitystä paitsi maakuntien välisen epäsuhdan korjaamisen myös niiden todellisen sosioekonomisen tilanteen vuoksi. Tosiasiallisesti pohjoisessa ja idässä em. varoja on myönnetty esimerkiksi yliopistoihin, korkeakouluihin, kehittämisyhtiöihin sekä infrastruktuuriin. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Satakunnan kaltaiset maakunnat ovat jääneet aluekehityksessä jälkeen monen idän ja pohjoisen maakunnan kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aluekehitysvarat ovat keskeinen resurssi tämän epäsuhdan korjaamiseen. Lisäksi maakuntaamme haastavat syvät sosiaaliset ongelmat. Jos esimerkiksi maamme hallituksen työllisyystavoitteita edes yritetään realistisesti toteuttaa, on tähän saatava lisää resursseja. Maakunnan kuntien kirstut ovat tyhjiä ja monella kriisikunnan kriteerit ovat täyttymässä seuraavina lähivuosina. Apua kuntarahoituksesta ei ole. Aluekehityksen kansallinen tilanne on siis muuttunut oleellisesti mutta kriteereitä ei ole päivitetty. Kriteerit, joilla rahanjakoa on tehty useiden vuosien aikana, ovat vaarana olla määrittämässä sitä myös nyt. Rahanjakoa on katsottava aluekehityksen tunnuslukujen ja faktojen perusteella. Seuraavan kerran asiaan voi hakea oikeudenmukaisuutta vasta 5 - 6 vuoden kuluttua. Kyseessä on maakuntien aluekehitysraha, ei idän ja pohjoisen ansaittu pysyväisetu. Rakennerahastojakoa on leimannut poliittisten päättäjien vaikeneminen. Virkamiehet ovat esittäneet huoltaan ja muutostarvetta EU-rahojen jakoon, mutta missä ovat Hämeen edustajien huolet ja ennen kaikkea toimet? Asialla on kiire, sillä elinkeinoministeriö tekee päätöksensä alkusyksystä. Vääntötukea luulisi löytyvän muista ruostevyöhykkeen maakuntien edustajista.  5/19/2020 1 Comment WANTED: KYLMÄPÄISIÄ PÄÄTTÄJIÄKoronavirus on aiheuttanut Suomelle ja maailmalle poikkeuksellisen suuren kriisin. Toistaiseksi taloudesta keskusteleminen on ollut epäsoveliasta, mutta arkirealismi lyö päälle kiihtyvällä tahdilla.
|
Aiheet
All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysraha Aluekehitysrahat Aluevaalit Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo Avohakkuu C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyneet Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokooms Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2021 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Metsänhoito Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työttömyys Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä Ajankohdat
November 2021
|
RSS Feed
Proudly powered by Weebly