TALOUDEN TASAPAINOTTELUA

Kunnanhallitus käsitteli maanantaina vuoden 2018 talousarvioesityksiä ja päätti lähettää ne toimialoille uudelleen arvioitavaksi. Palautus ei johtunut toimialojen väärästä talousarvioiden valmistelusta, vaan kesän ja alkusyksyn aikana muuttuneesta vuoden 2018 näkymästä. Kuntatalous on jatkuvaa tasapainottelua, jossa tilanteen aktiivinen seuraaminen ja muutoksiin reagoiminen ovat vastuullista talouden hoitoa. Näinhän meistä jokainen toimii myös oman henkilökohtaisen taloutensa kohdalla.

Hollolan ensi vuoden talousarvion kokoaminen on tyypillinen esimerkki turbulenssissa olevasta kuntakentästä, jossa on monta palloa samanaikaisesti ilmassa. Tilanne tekee virkamiesten työstä poikkeuksellisen haastavaa mutta vaikuttaa myös päättäjien työn luonteeseen.

Olen jo nyt lyhyen puheenjohtajakauteni aikana havainnut, miten nopeassa syklissä kunnan toimintakenttä muuttuu. Päätökset, valinnat ja suunnanmuutokset ovat lähes päivittäisiä. Yhteydenpito viranhaltijoihin, muihin luottamushenkilöihin ja sidosryhmiin on pidettävä aktiivisena. Epävarmuuden sietokyky ja joustavuus ovat perusvaatimuksia. Aika, jolloin päätöksiä voitiin lykätä, kunnes asioista oltiin täysin varmoja on kaukana menneisyydessä. Tätä kaikkea voidaan kutsua muutoksessa johtamisen lisäksi myös ketteryydeksi. Hetkessä korostuu yhteinen navigointi kohti tavoitetta, vaikka reitti sumuisessa kelissä mutkitteleekin.

Kuntatalouden hoitaminen on yksi yllä kuvatun kaltainen prosessi. Pikavoittoja ei taloudessa jaeta eikä Hollolan viime vuoden yllättävä positiivinen tulos saa aiheuttaa henkseleiden paukuttelua.  Kunnan tulopohja valtion taholta ohenee jatkuvasti ja lisätoimia esimerkiksi oman elinkeinotoimen vahvistamiseksi tarvitaan.

Tähän huutoon Hollola vastaa käynnissä olevan elinkeinopäällikön haulla. Hänen päätyönsä on paitsi yritystonttien myynti myös kunnan oman elinkeinotyön buustaaminen. Jatkoa kokonaisuuteen seuraa myöhemmin, kun hakuun tulee kaavoitus- ja kehityspäällikön tehtävä. Nämä kaksi osa-aluetta kulkevat kiinteässä yhtälössä esimerkiksi yritysalueiden myynnissä mutta myös muussa kunnan elinkeinotoimen strategisessa kehittämisessä.

Keinot ensi vuoden talouden tasapainottamiseksi ovat tiukassa. Hollola ei tässä tilanteessa kuitenkaan ole  poikkeuksellisessa asemassa. Epävarmuus on todellista kaikkialla.

Suurin osa ensi vuoden talouden tasapainotusta aiheuttavista kuluista ovat sellaisia eriä, joista on jo olemassa voimassa olevia päätöksiä tai lakeja. On tiedossa, että ensi vuonna Hollolan valtionosuudet laskevat noin 500.000 euroa. Lisäksi taloutta kurittavat yli kahden miljoonan euron poistot, pelastuslaitoksen maksuosuuden muutos (-300.000e.), yhdistymisavustuksen pieneneminen (-300.000e.), uusien koulujen vuokrat, muutamat kirjanpitosäännösten mukaiset kirjaustavan muutokset (-500.000e.), sote-menojen ennakoitu kasvu (n. -700.000e.) sekä elinkeinotoimeen tehtävät satsaukset. 

Ensi vuoden talousraamissa ainoastaan sote on saanut lisää rahaa budjettiinsa. Kaikilta muilta palvelualueilta  kunnassa edellytetään edelleen nollaraamia ja alle. Näin on ollut jo useita vuosia aiemminkin. Lisäksi nämä kunnan palvelualueet ovat jo vuosia olleet leikkauksien kohteena, kun kuntataloutta on tasapainotettu. Sote-menojen leikkaaminen tai hillitseminen sen sijaan on ollut lähes mahdoton yhtälö.

Lisäpaineen nykyisiin sote-menoihin tekee valtionosuusuudistus. Vuoden 2017 ja 2018 keskimääräiset kunnan sote-menot vaikuttavat pysyvästi ao. kunnan valtionosuuksiin. Käytännössä uudessa kuntatalouden jakaumassa valtionosuudet kohdistuvat jatkossa pääosin sivistystoimeen. Laskennallisesti noiden vuosien sote-menojen nousu kahdella prosentilla tarkoittaa Hollolassa valtionosuuksien pysyvää leikkautumista noin 900.000 eurolla. Vipuvarsi toimii myös toiseen suuntaan, mutta Päijät-Hämeen sote-kulujen tilannetta seuratessa tämä vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä.

Hollolan valtuusto kokoontuu ensi viikolla pohtimaan talouden tarkempia askelmerkkejä ja kunnanhallitus aloittaa varsinaisen budjettikäsittelyn marraskuun alussa. Tämän viikon lopulla saadaan jo tietoa sote-kiinteistöjemme kiinnostavuudesta.  Kiinteistöjen kokonaisuudella on iso merkitys niin ikään tulevassa taloudessa.

Esimerkkinä tästä voidaan mainita  muutamassa kuukaudessa HyKyn toimesta tyhjäksi jäänyt Pyhäniemen vanhainkoti, joka ei tunnu yksityisiäkään toimijoita kiinostavan. Mikäli se purettaisi, tulee kunnalle lisää alaskirjattavia poistoja noin 1,2 miljoonaa euroa. Kun kunnan sote-kiinteistöjä on yhteensä liki 20, on niiden aiheuttama riski melko konkreettinen. Kunta ei voi itse vaikuttaa siihen, järjestetäänkö kyseissä kiinteistöissä jatkossa sote-palveluita vai ei. Järjestämisvastuu on tällä hetkellä HyKyllä ja arviolta vuonna 2020 maakunnalla sekä sen valtuutetuilta. Hollolasta maakuntavaltuustoon menee läpi vain muutamia valtuutettuja. Vaali on maakunnallinen.

Kunnassa on otettu uudella valtuustokaudella uusi kuntalaki ja kuntalaisten osallistaminen vahvasti huomioon. Kuntalaiset ovat päässeet osallistumaan kuntastrategian tekoon ja myös kunnan oma mobiilisovellus "Hollola.Nyt" osallistaa jatkuvasti erilaisten kyselyiden muodossa. Seuraava uusi kokeilu on ns. kuntalaisten kyselytunti, joka järjestetään Hollolan pääkirjastolla 9.11.2017. Silloin johtavat viranhaltijat sekä luottamushenkilöt vastaavat kuntalaisten kysymyksiin ennalta sovitusta aiheesta. Tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. 

Lisää vuorovaikutteisuutta kunnan toimintaan saatiin myös blogien käynnistämisellä. Kunnan nettisivuilta löytyy jatkossa etusivun oikeasta reunasta niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöidenkin blogeja. Esimerkiksi talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmin talousblogi antaa hyvää perustietoa kuntatalouden rakentumisesta.

Menneellä viikolla kunnassa käynnistettiin lisäksi ns. median aamukahvit, jossa käydään läpi valmisteilla olevia asioita ja samalla vuoropuhelua ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. Aamukahvit olivat vastaus median palautteeseen Hollolan valmistelukulttuurin "sulkeutuneisuudesta".  Kokemus oli kaikille osapuolille mieluinen ja tilaisuus saa jatkoa jo ensi kuussa.

Hollolan Prisman avajaiset. Kuva: Hämeenmaa.