Kristiina Hämäläinen
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Haastatteluja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
    • Valtuustotyö
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
  • Etusivu
  • Minä
    • Tarina
    • Lehtijuttuja
    • Haastatteluja
    • Kuvia
  • CV
    • Ansioluettelo
    • Valtuustotyö
  • Blogi
  • Yhteys
  • Press Room
Search by typing & pressing enter

YOUR CART

3/3/2015 0 Comments

Arjen opettelua

Sain tänään kunnian esitellä pääministeri Alex Stubbille  Peruspalvelukeskus Oivan omaa lastensuojelulaitos Viisikkoa. Kohde valikoitui vierailupaikaksi, koska pääministerillä on henkilökohtaista kiinostusta lapsia, nuoria ja perheitä koskeviin asioihin. Hän toikin vierailulla esiin tärkeän roolinsa isänä, joka toimii perspektiivinä moniin asioihin.

Viisikko on paikka, josta voin olla lautakunnan puheenjohtajana sekä kuntalaisena ylpeä. Viisikko on perustettu vuonna 2011 ja se on viiden Oiva- kunnan (Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki, Asikkala ja Hollola) yhteinen. Kuntasektorilla omat lastesuojelulaitokset ovat vielä harvinaisuuksia. 

Lastensuojelussa on edistytty niin alueellisesti sekä valtakunnallisestikin, vaikka tekemistä yhä riittää. Palveluiden matala kynnys sekä eri tahojen palveluiden saaminen "samalta luukulta" ovat tärkeässä asemassa perheiden tukemisessa. Viime aikaisen murheelliset uutisoinnit ovat nostaneet  lastensuojelutyön merkitystä pinnalle.

Päällimmäisinä murheina lastensuojelutyön kehittämisessä ovat kuntatalouden realiteetit sekä riittävän pätevän henkilöstön löytyminen. Tällä hetkellä on valtakunnallisesti huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Tästä aiheesta keskustelimme myös pääministerin kanssa. Ongelmaan ei ole löytymässä kovin pikaista ratkaisua.

Viisikossa on kaksi lastensuojelun sijaishuollon osastoa, perhekuntoutusosasto, kaksi tukiasuntoa sekä työtilat kuudelle lastensuojelun perhetyöntekijälle. Lisäksi kaksi perhetyöntekijää työskentelee Asikkalan toimipisteessä ja kaksi lastensuojelun lähityöntekijää nuorten palvelupiste Mestassa Hollolassa. Osastoilla työskentelee perheohjaajia, ohjaajia ja lähikasvattajia. Lisäksi Viisikossa työskentelee johtaja, kaksi vastaavaa ohjaajaa, psykologi sekä ruokapalveluvastaava. Yhteensä Viisikossa on 36 työntekijää.

Osa perheistä ja nuorista oleilee Viisikossa lyhyitä, muutaman viikon jaksoja. Joillain taas hoitosuhde on pidempi, noin 1 - 2 vuotta. Kotiutumisprosentti on Viisikon johtajan mukaan jopa yli 60.

Viisikon ehdoton ylpeyden aihe on perhekuntoutus, jota toteutetaan niin laitos- kuin avokuntoutusjaksoinakin. Työtä tehdään jaksojen aikana perheiden kotona, ryhmissä sekä yhteisissä toiminnallisissa osuuksissa. Perheet ovat Viisikossa kokonaisuuksina noin seitsemän viikon ajan.  Toiminta on hyvin monimuotoista ja mukailee perheen tarpeita. Viisikossa kyetään tekemään paljon tärkeää nivelvaiheen työtä sekä yhdistämään eri sektoreita joustavasti (sosiaalityö, lapsiperheiden palvelut jne.). Jakso Viisikossa ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. 

Lastensuojelun sijoituksissa on siirrytty yhä enemmän perhesijoitusten tukemiseen. Nostimme Oivan lautakunnassa perhesijoitusten korvauksia varsin kilpailukykyisiksi, jotta ne olisivat kannattava vaihtoehto myös tukiperheen itsensä kannalta. Oivan alueella on lisäksi olemassa erityinen kriisiperhe, joka on valmiudessa ottamaan milloin tahansa luokseen lapsen tai nuoren. Tämä on ensiarvoisen tärkeä lisä lastensuojelun kokonaisuudessa. Lapsia ja nuoria on toki edelleen sijoitettuna myös yksityisiin laitoksiin. Onkin tärkeää, että moninaisiin tilanteisiin löydetään asiakkaiden kannalta oikeat ratkaisut.

Rajapinnoilla (esimerkiksi eri vastuutahot) työskenteleminen  on lastensuojelussa tärkeää. Usein juuri niissä esiintyy käytännön ongelmia. Juuri rajapintoihin on sote-uudistuksella pyritty hakemaan vastauksia, mutta haaste taitaa osoittautua vaikeaksi. Sote-uudistuksessa on puhuttu paljon integraatiosta, joka tarkoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon täydellistä yhdistämistä. Lastensuojelun rajapinnoista puhuttaessa puhutaan sekä lastensuojelun sisäisitä tahoista myös ulkoisista kokonaisuuksista ja niiden saumattomasta yhdistämisestä. Perheet, lapset ja nuoret ovat kokonaisuuksia kaikessa ihmisyydessään eivätkä ongelmat ole osoitettavissa vain kouterveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen tai terveydenhuoltoon. Kaikkia tahoja pitää olla mahdollisuus käyttää tilanteen niin vaatiessa.

Perheiden haasteet ovat moninaisia. Taustalla voi olla yhtä lailla päihteet kuin uupumuskin. Myös inhimilliset tradegiat voivat koskettaa kenen tahansa arkea. Ymmärrys elämän nyasseille antaa ymmärrystä myös, millaisia palveluita meidän tulisi kyetä tarjoamaan. Koen erittäin tärkeänä, että perheet saavat apua varhaisessa vaiheessa riittävän laajojen tukiverkostojen kautta.

Laajoilla tukiverkostoilla tarkoitan yhteistyön kehittämistä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, poliisin, kouluterveydenhuollon sekä lastensuojelun kanssa. Yhteistyö Oivassa toimii hyvin, mutta valtakunnallisesti meillä on paljon tehtävää. Muun muassa tiedonkulkua säätelevät lain toimivat toisinaan itseään vastaan. Tieto ei kulje riittävästi, kun se ei saa lain mukaan kulkea. Tähän ongelmaan törmätään erityisesti koulumaailmassa.

Kävimme Viisikossa monipolvista keskustelua arjen työstä perheiden, lasten ja nuorten parissa. Työ alkaa usein perusasioista, kuten päivärytmin kohdentamisesta sekä perheen vuorovaikutuksen parantamisesta. Peruspohjan luonti alkaa sillä, että päivässä on rytmin lisäksi riittävästi lepoa, ravintoa sekä sopivaa mielekästä tekemistä.

Ammattilaisten kuunteleminen sai minut jälleen vakuuttuneeksi siitä, että elämä on arkisia perusasioita. Kriiseissä elämänhallinta järkkyy ja tasapainon hakeminen aloitetaan pienin askelin. Se edellyttää pitkää pinnaa sekä ammattilaisten omaa ammatillista jaksamista. Takapakit kuuluvat työn luonteeseen siinä missä onnistumisen hetketkin.

Lastensuojelussa tehdään arvokasta työtä. Olen kantanut usein huolta työntekijöiden jaksamisesta. Erityisesti pätevän ja kokeneen henkilöstön saaminen sekä sitouttaminen on kaikille organisaatioille iso haaste. Jos yhdellä työntekijällä avohuollon puolella yhdellä on vastuullaan jopa 80 - 100 asiakasta, on kokonaisuuden hallinta täysin mahdotonta.

Kaikki uudet sekä vanhot keinot lastensuojelun kehittämiseksi tulevat totisesti tarpeen.



Picture
0 Comments

1/25/2015 2 Comments

Lapsen paras paikka on kotona?

Olen ollut äitinä reilut seitsemän vuotta. Tuona aikana olen selannut monia äitien (ja isien) nettipalstoja niin facebookissa kuin eri lehtienkin ylläpitämillä keskustelupalstoilla. On selvää, että suurimmat tunnekuohut syntyvät, kun väitellään mikä on lapsen edun kannalta paras paikka (koti, päiväkoti vai perhepäivähoito) ja minkä ikäisenä hoitoon pitäisi siirtyä.

Uskon vakaasti perheiden osaavan päättää mikä heidän lapsilleen on oikein ja parasta enkä sen vuoksi ota kantaa perheiden ratkaisuihin. Erikseen ovat ne lastensuojelulliset tilanteet, jolloin yhteiskunnan tukiverkoston on huolehdittava lapsen edusta.

Olimme eilen sairaanhoitajaehdokkaiden kanssa maakuntakiertueella. Tällä kertaa kävimme Heinolassa ja Hartolassa. Heinolassa saimme kysymyksiä soten lisäksi muun muassa tasaveromallista, energiapolitiikasta sekä kivihiilen käytöstä. Yksi kysymys koski ehdokkaiden kannanottoa subjektiivisen päivähoito-oikeuden osittaiseen rajaamiseen.
Keskusteluun subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta liittyy myös kodinhoidontuen jakaminen jatkossa molemmille vanhemmille.

Koska haluan arvostaa perheiden valinnanvapautta kaikissa tilanteissa, en ole innostunut hallituksen aikeista kodinhoidontuen jakamisesta isälle ja äidille. Muutos ei tule vastaamaan alkuperäiseen tarpeeseen eli naisten palkkatasa-arvon ja työllistymisen parantumiseen äitiyden kustannusten jakautuessa.  Jos haluamme puuttua kustannuksiin, ne pitäisi siinä tapauksessa siirtää kokonaan valtiolle. Tällöin lapsen syntyminen ja siitä aiheutuvat kustannukset ei olisi taakkana pienille yrityksille. Siitä aiheesta kirjoitan myöhemmin.


Puheet subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta sekä kodinhoidon tuen jakamisesta liittyvät hallituksen linjauksiin. Käytännössä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisella tarkoitetaan tilanteita, joissa lapsen vanhemmat tai toinen vanhemmista on äitiys-, isyys- vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Pidän keskustelua näiltä osin tarpeelllisena.

Opetusministeriön lausuntotiivistelmässä todetaan, että lasten päivähoitoa koskevien säädösten uudistamistarve sekä hallinnonalasiirto ovat olleet esillä jo usean hallituksen aikana. Ne on nostettu esiin muun muassa Matti Vanhasen toisen hallituksen (hallitusohjelma 19.4.2007) ja Mari Kiviniemen hallituksen (hallitusohjelma 22.6.2010) ohjelmissa. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen liittyy oleellisesti nykyisen hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sekä kestävyysvajeen kuromiseen. Aiotun muutoksen toinen osa on blogin alussa mainittu kotihoidon tuen jakaminen. Huomionarvoista on, että subjektiivisen oikeuden muutos koskisi vain kunnallista päivähoitoa.

Hallituksen aikeita rajauksiin ovat  vastustaneet niin MLL kuin lastentarhanopettajienliittokin. Lastentarhanopettajat vetoavat lapsivaikutusten arviointiin ja siihen, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lisäksi huolta on kannettu siitä, miten repaleinen hoitopolku vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kehittymiseen. 

Kunnan kannalta tilanne on kaksipiipuinen. Päivähoito-oikeuden rajaaminen saattaa helpottaa päiväkotien paikkaruuhkaa, mutta toisaalta rajaaminen aiheuttaa valtionosuuksien menettämisen. Säästöiksi on laskettu 20 miljoonaa euroa.  Arvioitu menetys kunnilta on noin 7 miljoonaa euroa vuodessa (vanhan laskukaavan mukaisesti). Mikäli hoitopaikkoja ei riitä työssäkäyville vanhemmille, tarjoaa tämä yhden ratkaisun asiaan.

Mitä taas tulee kodinhoidontuen jakamiseen säästöiksi on laskettu reilut 23 miljoonaa euroa edellyttäen, että isät ryhtyvät käyttämään vapaata suunnitellusti. Pidän laskelmia ristiriitaisena. On arvioitu, että uudistuksen toinen osa, kotihoidon tuen jakaminen äidin ja isän kesken, aiheuttaa kunnille lisämenoja 145–250 miljoonaa euroa. Lisämenojen loppusumma tulee  oletuksesta, että lapset joudutaan viemään aiemmin päiväkotiin. Missä kohdassa säästö on nähtävissä? Lisäksi esitetyt muutokset tulevat myllertämään kunnan toiminnallisuutta suuresti. 

Mitä mieltä olen asiasta?

Olen sitä mieltä, että subjektiivisesta päivähoidon tuen rajaamisesta  tulee käydä keskustelua, mutta perheiden moninaiset tilanteet on syytä huomioida. Koska ongelmamme maassamme ovat rakenteellisia, tulee myös ratkaisujen olla rakenteellisia. Onko tämä muutos oikeasti yksi sellainen?

Minulla on omakohtaista kokemusta subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttämisestä. Sitä ei ole mitään syytä salata. Ensimmäinen lapsemme oli ehtinyt aloittamaan päivähoidon toisen poikamme syntyessä. Kuopuksella oli alusta lähtien runsaasti ongelmia, kuten todella sitkeä ja vaativa korvakierre sekä vaikeat ruoka-aineallergiat. Näiden myötä kotonamme valvottiin ja huudettiin liki 1,6 vuotta.
Meillä oli ja on edelleen erittäin ohuet turvaverkot eikä apua ollut saatavilla.  

Ensimmäiset kuukaudet kuluivat kantaessani  sylissäni huutavaa lasta 12 tuntia päivässä vanhemman lapsen istuessa sohvalla katsoen lastenohjelmia. Emme voineet liikkua kotoa minnekään.
Tarinamme on yksi esimerkki moninaisista tilanteista, joissa tietysti toimiva kunnan apu olisi ollut yksi ratkaisu. Silloin, joitain vuosia sitten tätä mahdollisuutta ilman lastensuojelun asiakkuutta ei ollut. Tämän kokemuksen perusteella minulla on myös rohkeutta sanoa, ettei koti ole aina lapselle paras paikka.
Väitän, että esikoisen mahdollisuus olla hoidossa 12 päivää kuukaudessa tekivät hänelle erinomaisen hyvää. Se auttoi henkisesti myös minua, jonka aika ja kyvyt eivät riittäneet antamaan esikoiselle sitä aikaa, jonka hän olisi tarvinnut.

Palaten kantani perusteluun subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta totean: muutoksia tehdessä tulee varmistaa laskelmilla niin perhe- kuin lapsivaikutuksetkin. Samalla tulee käydä keskustelua päiväkotien ylisuurista ryhmistä, yksityisen hoidon kuntatuista tai mahdollisuudesta valita lapsen hoitopaikka myös kuntarajojen ulkopuolelta, läheltä vanhemman työpaikkaa. Lisäksi avoimesta leikkitoiminnasta tulisi tehdä aito vaihtoehto jokaisessa kunnassa.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarvitsee rinnalleen toimivaa perhetyötä. Uusi sosiaalihuoltolaki mahdollistaa nyt tämän, mutta nähtäväksi jää miten lain soveltaminen kunnissa käytännössä etenee.

Tähän loppuun haluan myös korostaa, että arvostan perheiden vapautta valita myös toisin. Kukaan päättäjä ei voi sanoa, mikä on lapselle parasta silloin kuin puhutaan normaalista perhetilanteesta eikä sitä mielestäni myöskään valtion tule tehdä. Perheillä tulee olla vapaus valita ja lapsilla tasa-arvoiset mahdollisuudet turvalliseen ympäristöön sekä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.



2 Comments

    RSS Feed

    Aiheet

    All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysraha Aluekehitysrahat Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo Avohakkuu C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokooms Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2021 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Metsänhoito Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työttömyys Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä

    Ajankohdat

    December 2020
    November 2020
    September 2020
    August 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    November 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    July 2018
    June 2018
    April 2018
    February 2018
    January 2018
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    November 2016
    October 2016
    June 2016
    April 2016
    January 2016
    November 2015
    September 2015
    August 2015
    June 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    December 2013
    November 2013
    October 2013
    September 2013
    August 2013
    July 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    September 2012
    August 2012
    July 2012
    June 2012
    September 2011

Proudly powered by Weebly