3/3/2015 0 Comments Arjen opetteluaSain tänään kunnian esitellä pääministeri Alex Stubbille Peruspalvelukeskus Oivan omaa lastensuojelulaitos Viisikkoa. Kohde valikoitui vierailupaikaksi, koska pääministerillä on henkilökohtaista kiinostusta lapsia, nuoria ja perheitä koskeviin asioihin. Hän toikin vierailulla esiin tärkeän roolinsa isänä, joka toimii perspektiivinä moniin asioihin.
0 Comments
Kirjoitin Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastolle 17.7.2014 julkisen sektorin paisumisesta. Samasta aiheesta löytyy aiempi kirjoitukseni täältä blogistani. Kannanottooni vastasi ensin psykiatri Jyrki Joensuu kirjoittamalla omakohtaisista kokemuksistaan lääkärikeskuksen toiminnan vaatiman byrokratian pyörityksestä. Se sai ansaitusti runsaasti huomiota myös sosiaalisessa mediassa. Tänään aiheeseen otti edelleen kantaa kollega Riitta Lalla. On hienoa, että aihe herättää monenlaisia ajatuksia ja laajaa keskustelua. Uskoni alueemme kykyyn tehdä rohkeita muutoksia horjuu edelleen. Meillä on aivan liian paljon kyräilyä, rohkeuden puutetta ja keskinäistä kilpailua sen sijaan, että kantaisimme yhdessä aitoa huolta alueemme elinvoimasta. Valtakunnantasolla ongelma on tietysti suurempi. Erityisesti kun nykyinen palvelurakenneuudistuksen pohjaesitys ei lupaa valoisaa tulevaisuutta yksityisen sektorin toimijoille saati aidolle valinnanvapaudelle ja täten julkisen sektorin pienennykselle. NHG teki yli vuosi sitten kattavan selvityksen alueemme sosiaali- ja terveyspalveluista ja antoi meille aikaa vuoden. Vuodessa olisi saatava aikaan ripeitä muutoksia tai kustannuskäppi repeäisi käsiin. Into alussa tuntui olevan kova, mutta ilmeisesti venähtänyt soteuudistus tai rohkeuden puute latisti tunnelman. Aiheen ympärille palkattiin projektipäällikkö ja ohjausryhmä, mutta ainakaan toistaiseksi siltä saralta ei merkittäviä avauksia ole nähty. Olen usein käyttänyt esimerkkinä Oivan rakennemuutosta. Siinä on lakkautettu niin johtokunta ja yksilöjaosto (yhdistetty lautakunnan työhön) kuin sosiaali- ja terveysjohtajan sekä sosiaalijohtajan viratkin. Viidellä kunnalla on yhteinen lautakunta ja yhteiset johtajat. Tämä on minusta esimerkin arvioista, vaikka systeemi ei kustannustehokas vielä täysin olekkaan. Yllä mainitussa NHG:n raportissa sivulla 14 todetaan seuraavaa: ....."Viimeisimmän kahden vuoden kehitys on ollut huolestuttava koko Päijät-Hämeessä (Kuva ...): kokonaiskustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kuntien maksukyky verotulojen ja valtionosuuksien kasvulla mitattuna. Ero maksukyvyn ja kokonaiskustannusten välillä oli jo yli 36 miljoonaa euroa vuonna 2012. Mikäli vuonna 2013 pysytään talousarviossa, kapenee ero hieman. Tämän jälkeen kustannusten on ennustettu kasvavan pitkän aikavälin keskiarvon mukaisesti n. 5 % vuodessa ja vuonna 2015 ero olisi n. 47 miljoonaa euroa. Maksukyvyn arvio vuosille 2012-2015 perustuu Tilastokeskuksen tekemälle valtakunnan tason ennusteelle....." Meillä on siis edelleen pienellä alueella aivan liian monta päällekkäistä himmeliä ja organisaatiota niin sotessa kuin muuallakin julkisella sektorilla. Lisäksi meitä rasittaa ainakin 230 miljoonan euron investointipommi. Paitsi, että väkeä on erinäisissä organisaatioportaissa, on sitä muuallakin. Meitä päättäjiä on alueellamme enemmän kuin kansanedustajia eduskunnassa. Ja yleensä juuri kansanedustajien määrää kritisoidaan. Hassua, eikö? Aamulehti teki viime keväänä selvityksen Tampereen alueen julkisen sektorin koneistosta. Kuvaus selvityksestä näkyy alla (kuva lainattu Harri Jaskarin sivuilta). Portaita eri organisaatiotasoilla on ainakin 6, jossain tapauksissa jopa enemmän. Meillä päästään samaan porrasmäärään Päijät-Hämeessä hyvin helposti. Olisikin mielenkiintoista nähdä vastaava selvitys myös meidän paikallismediassamme. Eräs edesmennyt valtuustokollega oli ehdottanut tietyn viiteryhmän lähettämistä autiolle saarelle viikoksi. Ne kenen puhelin ei soi viikon aikana irtisanottaisiin. Tapa sekin, mutta kuvattu tilanne tuskin toteutuu. Me olemme tehneet järjestelmämme sellaiseksi, että se on riippuvainen himmelistään ja luurit soivat kaikilla tasoilla. Koska eihän niistä voi karsia, eihän?
7/2/2014 0 Comments Suuri, suurempi..."Saat sen mistä luovut". Tätä Hellstenimäistä vertauskuvaa kansanedustaja Harri Jaskari käytti muutamia päiviä sitten kirjoittaessaan Suomen palvelurakenneuudistuksesta. Tosin hän totesi, ettei tämä viisaus päde käynnissä olevan uudistuksen suuntaviivoihin. Jaskari kritisoi ehdotelmaa palvelurakenneuudistuksesta sekä toteaa siihen liittyvän poliittisen päätöksenteon olevan jäykkää ja lyhytnäköistä. Suurin kritiikki Jaskarilla osuu kansalaisten valinnanvapauden toteututumattomuuteen ja laadukkaiden palveluiden tuottamisen mahdottomuuteen. Palvelurakenneuudistuksesta ja tehdystä sotesovusta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. STM:n sivuilta löytyvä tiedote on lähes ainoa, joka hieman avaa tulevia suuntalintoja. Esitys lähtee lausunnolle kuntiin syksyllä ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Tiedotetta lukiessa (myös rivien välistä) huolenaiheeni kuitenkin ovat Jaskarin kanssa samoja. Lisäksi yksityisten palveluntuottajien asema kokonaisuudessa on vähintäänkin hämärä. Tiedotteessa todetaan tuottamisvastuusta seuraavasti: "Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Nämä tehtävät edellyttävät omaa henkilöstöä ja muita voimavaroja. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Ne voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Myös sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista, ja vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista." Kysymys herääkin kenen valinnanvapaudesta lopulta on kyse ja miksi? Asiakkaan, viranhaltioiden vai päättäjien? Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittanee julkisen sektorin paisumista ennestään. Tai ainakin sitä, ettei kulukuria kyetä toteuttamaan vaan yksityissektori kantaa edelleen vastuuta myös julkisenpuolen menoista ja jää sivurooliin koko tarinassa. Helsingin kauppakamarin johtaja Marko Silen kritisoi niin ikään sote-ehdotelman vetoamalla tämän hallituskauden tärkeimpään ongelmaan, kestävyysvajeen kuromiseen. Merkittävässä roolissa kestävyysvajeen kuromisessa on julkisen sektorin paisumisen estäminen ja yksityisen palvelutuotannon nostaminen suurempaan rooliin ja tasa-arvoiseen asemaan. Aito kilpailu ja tätä tukeva valinnanvapaus lisää väkisin kustannustehokkuutta ja laatua erityisesti kun rahoitusjärjestelmä ja kustannusten jako on järkevästi tehty sekä aito valinnanvapaus totetutuu. Nykyisessä ehdotelmassa valinnanvapautta toki on, mutta siten kuin kuntayhtymä tai sotepiiri parhaaksi katsoo. Ruotsissa asiakas valitsee itselleen sopivamman palvelun julkisen ja yksityisen sektorin tuottajalistasta itselleen ja kustannus hänelle on aina sama. Voin havainnollistaa tätä esimerkiksi näin. Poikani satutti kätensä päivähoidossa. Emme saaneet aikaa enää samana päivänä terveyskeskukseen, joten kunnan vakuutuksen turvin menimme yksityiselle. Toin laskun mukanani kuntaan ja kuulin, ettei kuluja välttämättä korvata, koska en ole käyttänyt julkista sektoria ja lasku on täten kalliimpi. Tietäen kuitenkin Oivan suoritehinnat totesin, ettei kuntalaskutuksessa kustannusten ero yksityiseen ole lopulta suuri. Vaikka asiakkaat maksavat terveyskeskukseen käynnistään esimerkiksi 13,50 euroa, laskuttaa palveluntuottaja (Oiva) käynnistä kuntaa lisäksi suoritehinnoituksella. Todellinen kustannus ei tietenkään ole tuo 13,50 euroa. Lasten hoito on ilmaista, mutta toki kunta siitä siivun maksaa julkisellakin sektorilla. Koska ero näiden kahden kustannukset välillä ei ole suuri, miksi nämä kaksi palveluntuottajaa eivät voisi toimia tasaveroisina vaihtoehtoina? Tällöin laatu ratkaisee, asiakas valitsee ja raha seuraa. Minun on aika vaikea ymmärtää sitä peikkoa, joka yksityisten palveluiden tuottajien mukaan saamisessa piilee. Janne Pohjala totesi sosiaalisessa mediassa aiemmin tällä viikolla, että Suomen kilpailykyvyn ongelma ei johdu työntekijöistä, ei heidän koulutuksestaan, ei liitoista eikä palkkatasoista. Suomen ongelma on 58 prosentin kokonaisveroaste. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että kun jatkuvasti yhä pienempi osuus väestöstä on työikäisiä ja työkykyisiä sekä maksaa veroja eivät he kykyne vetämään perässään ylipaisunutta julkishallinnon maksuosuutta sekä huolehtimaan samalla maamme kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla. Tähän vahva ratkaisu on yksityisen sektorin vahvistaminen. Myös elinkeinoelämän keskusliitto on nähnyt tilanteen samoin kuin Janne: ....Tästä (sopeutuksesta) huolimatta julkinen talous on epävakaalla pohjalla. Jotta julkinen talous olisi pitkällä ajalla kestävällä pohjalla, julkisyhteisöjen rahoitusjäämän pitäisi olla noin 4 % BKT:sta ylijäämäinen. Tämän hetkisen arvion mukaan se on kuitenkin yli 3 % alijäämäinen. Harri Jaskari on lisäksi havainnollistanut toista julkisen sektorin ongelmaa nostamalla esiin sille ominaisen moniportaisen johtamisen. Jaskari tutki erään kaupungin hallintomallia sosiaali- ja terveyspalveluissa ja havaitsi, että lähihoitajan ja kaupungin johtajan välissä oli kuusi eri tason johtajaa. Jaskari totesi ottavansa enemmin viisi lähihoitajaa ja kolme johtajaa. Yksityisellä sektorilla tähän samankaltaiseen organisaatiomalliin ei yksinkertaisesti ole varaa. Se tarjoaako tuleva soteuudistus tai kuntauudistus näihin asioihin helpotusta jää nähtäväksi. Ennen kaikkea on mielenkiintoista nähdä mitä uudistus konkreettisesti tarkoittaa Maija Meikäläiselle? 3/13/2014 0 Comments PYLLiä kerrakseenSosiaali- ja terveyspoliittisessa lehdessä Tessossa esiteltiin hiljattain loistava internetsivusto nimeltään hyvinvointikompassi.fi. Sivustolla on koottuna valtava määrä tietoa västömme terveydentilasta ja se mahdollistaa myös alueellisen vertailun. Mukana on monia mielenkiintoisia terveysosoittimia, kuten väestön koettu terveydentila, alkoholin käyttö, hedelmien ja marjojen käyttö, vastasyntyneiden elinajan odote, eri syöpien ilmantuvuus sekä sepelvaltimotautien kuolleisuus. Lisäksi mukana ovat PYLL- indeksit. PYLL- indeksi on kansainvälisestikin käytössä oleva menetettyjen elinvuosien indeksi, jolla voidaan mitata paitsi eri maita myös eri alueiden välisiä eroja. Tämä mahdollistaa kohdennettujen toimenpiteiden pohtimisen. Päijät-Hämeen tietoja selatessa on helppo todeta, että täällä ollaan oltu ja ollaan yhä maamme keskiarvon tuntumassa yleisessä terveydentilassa (kuviot suoraan alla) muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Sen sijaan esimerkiksi eturauhassyövän ilmaantuvuudessa olemme olleen aina keskitasoa huomattavasti korkeammalla (kuviot alla). Samoilta sivuilta löytyy myös tutkimustulosten merkityksen pohdinta. Tulosten seliteosasta ilmi, että eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja sen ennustetaan 3-4 kertaistuvan vuoteen 2020 verrattuna keuhkosyöpiin tai suolistosyöpiin. Eturauhassyöpään on olemassa helppo veritesti (PSA), jonka ottamista rutiinitarkastuksessa näin ollen voisi hyvin puoltaa. Esimerkkinä PYLL- indeksistä Päijät-Hämeen kohdalla voisi ottaa menetetyistä elinvuosista alkoholista johtuvien kuolemien kohdalla. Siinä Päijät-HÄmeen alueella etenkin miehiä kuolee enemmän kuin valtakunnantasolla keskimäärin, mutta myös naisten osuus on suurempi. PYLL- indeksi korostaa ikää, eli mitä nuorempi kuollut on ollut, sen enemmän se nostaa indeksin kokonaisarvoa. Hyvinvointikompassi.fi -sivutolla todetaan, että vuonna 2006 alkoholista johtuvat kuolemat olivat valtakunnallisesti työikäisten yleisin kuolinsyy. Oivan tilinpäätös vuodelta 2013 oli perusturvalautakunnan käsiteltävänä tiistain lautakunnassa. Tilinpäätöksen lopputulos on viime vuotta paljon maltillisempi. Siinä missä Hollolan sotemenot olivat vuonna 2012 +10,4 prosenttia, jäi nousu viime vuonna reiluun kolmeen prosenttiin (sis. erikoissh). Kuluja on saatu hieman hillityä esimerkiksi vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa. Vaikka kuntakohtaiset erot peruspalveluiden hinnassa/kuntalainen ovat osin isojakin ja kuntien kehitys on vaihteleva, voidaan todeta, että Oivassa maksetaan peruspalveluista edelleen maltillisesti verrattuna maamme keskiarvoon mutta myös koko muuhun Päijät-Hämeeseen. Hollolan perusterveydenhuollon kulut olivat reilut 1600e/as kun maakunnassa se on noin 3500e/as. ![]() Ohessa on Oiva- kuntien maksujen kehitys, jossa erityisesti Padasjoen kulujen kehitys on ollut reipasta. Hollolan nousu on ollut maltillisempaa ja Hämeenkoskella jopa alkanut taittumaan. Pienissä kunnissa tosin yksi tai kaksikin isompaa tapahtumaa tekevät isojakin muutoksen kuluihin. Ylimpänä Padasjoki (lila), sitten Asikkala (t.sin.), Hämeenkoski (kelt.), Kärkölä (v.sin.) ja alinpana Hollola (pinkki). ![]() Ohessa näykyy sosiaali- ja terveystoimen nettomenot per kuntalainen Päijät-Hämeessä (punainen viiva) ja koko maassa (musta viiva). Sivustolla on runsaasti myös muunlaista tietoa. Sieltä käy ilmi, että Päijät-Hämeessä tehostetussa palveluasumisessa on vähemmän potilaita kuin koko maassa yleensä. Sama koskee myös yli 75- vuotiaita säännöllisessä kodinhoidon piirissä olevia asiakkaita. Sen sijaan yli 75- vuotiaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia asiakkaita Päijät-Hämeessä on maamme keski-arvon verran eli 3,8 prosenttia. Se on tavoitearvoa enemmän, sillä tavoite kansallisella tasolla on tällä hetkellä 2-3 prosentin luokkaa. Oivassa luku on hieman alle 3 prosenttia. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) on Päijät-Hämeessä keskiarvoa matalampi, joten parannettavaa tässä löytyy. 11/25/2013 0 Comments Älyä pyörille, kiitos! Oivakuntien yhteinen perusturvalautakunta teki kesän korvilla päätöksen osallistua yhdessä Aavan, PHSOTEY:n (Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä), Koulutuskeskus Salpauksen, Fellmannian sekä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa älybussi-hankkeeseen.
Hankkeen taustalta löytyy Oivan kehittämisen pohjana olevassa runkosuunitelmassa yhtenä kehityskohteena mainitut liikkuvat palvelut. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi bussin tai rekan avulla kuntalaisten lähelle vietäviä palveluita. Palvelut siis liikkuvat pyörillä. Päijät-Hämeen maakuntahalitus myönsi hankkeelle Koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun hakemuksesta varoja Euroopan aluekehitysrahastosta sekä valtionrahoituksesta puolentoista vuoden ajalle. Myös omaa rahaa tarvittiin jokaiselta osakkaalta. Älybussi on saanut paikallisesti nimen LINKKU ja sen suunnittelussa on ollut alusta asti monia toimijoita. Paikallinen ratkaisu on 15 metrinen linja-auto, jonka varustelu tehdään helposti muunneltavaksi. LINKUSSA on kaikki teknologiset yhteydet ja nykyaikainen tekninen varustus. Kuljettajia LINKUSSA on kolme ja henkilöstö koostuu Oivan ja Aavan henkilöstöstä. Lisäksi se toimii uudenlaisena oppipmisympäristönä myös opiskelijoille. LINKUN palvelutarjonta on sotekeskeistä ja sen koekierrokset päästään aloittamaan maalis-huhtikuussa 2014. Tavoitteena on löytää LINKULLE optimaaliset pysähdyspaikat, joissa ihmisiä kokoontuu muutenkin. LINKKU kulkee niin Oivan kuin Aavankin alueilla. Tämän hetken suunitelmissa on, että LINKUSSA voitaisiin toisessa päässä tehdä normaalia terveyskioski-tyyppistä toimintaa (rokotteet, verenpainemittaukset, terveysneuvonta..) ja toisessa ajanvaraustoimintaa. Painopisteenä ovat ainakin suunhoidolliset toimenpiteet. Logistiikan hoitaa PHSOTEY. Muunlaisesta toiminnasta LINKUSSA ovat esillä olleet ainakin erilaiset kulttuuritarjonnat (kirjastopalvelut ym.), mutta tilaa voisi olla myös erilaisille yksityisille toimijoille. Mahdollisuuksia on siis monenlaisia. LINKKU on siirtymässä näinä päivinä tehtaalta Lohjalta Tampereelle varusteluun, josta se saapuu Lahteen maaliskuussa. Käyttöönotto on arvioiden mukaan huhtikuussa 2014. Olen pyytänyt lautakunnalle audienssia uuteen LINKKUUN heti keväällä. Tämän tyyppisistä liikkuvista palveluista on runsaasti hyviä kokemuksia muun maussa Oulussa, Lappeenrannassa ja Helsingissä. Epävarmuustekijät ovat yleensä nopeasti korvautuneet tiedolla jopa niin hyvin, ettei uutta palvelumuotoa haluttaisi enää antaa pois. Esimerkkinä mainittakoon LIISU-rekka, joka toimii Helsingissä. LIISU on liikkuvan suuhygienian yksikkö, joka kiertää Helsingin kouluja tarjoten oppilaille hammaslääkäritasoisia palveluita (rekka on röntgen-suojattu). Kuulostaa varsin hyvältä, eikö? Itse toivoisin LINKUN tuovan ratkaisuja paitsi Hollolan maantieteelliseen haasteellisuuteen palveluiden parissa myös koko Oivan alueella. Hollolassa LINKUN pysähdyspaikan ei kannata joka kerta olla kuntakeskuksessa terveyskeskuksen kupeessa, vaan ennemmin jossain hieman syrjemmällä, jossa asutusta kuitenkin on. Tavallista terveyskeskusta LINKKU ei ikinä täysin korvaa, eikä sen pidäkään niin tehdä, mutta mahdolliuuksia on monia. Jos esimerkiksi bussikäynnillä hoituisivat monet terveyskeskukseen, ehkä matkanpäähän menoa vaativat pienet asiat (Marevan-kontrolli, verenpainekontrolli, rokotteet..), on LINKULLA jo oma paikkansa. Liikkuvat palvelut ovat ehdottomasti yksi tulevaisuuden tapa tarjota palveluita heillekin, jotka haluavat asua syrjemmässä. Olen tästä hankkeesta itse hyvin innoissani ja odotan mielenkiinnolla millainen lopputulos on. Luotan täysin asiantuntija-ammattilaisten tiimin toimintaan ja odotan jo vierailua LINKUSSA. Seurataan siis uutisointia aiheen tiimoilta! |
Aiheet
All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysraha Aluekehitysrahat Aluevaalit Aluevaalit 2022 Aluevaltuusto Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo Avohakkuu C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyminen Ikääntyneet Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokooms Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2021 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Metsänhoito Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talous Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työttömyys Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sotekeskus Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä Ajankohdat
March 2022
|