Ohessa on 30.7.2013 julkaistu pieni selvennyksemme Etlarin otsikointiin omaishoidon tukirahoista Hollolassa. Lisäyksenä juttuun vielä, on perhehoitoa saatavilla myös muillekin kuin vanhuksille. Olelllista on, että pynnöt tulevat Oivaan ajoissa. Näin sijaishoito on helpompaa toteuttaa.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 25.7.2013, että omaishoidon tukirahat loppuvat Hollolassa. Etusivulla mainittiin, että Hollolan kunnan omaishoidon tukeen varatut määrärahat loppuvat ja itse artikkelin sisällössä mainittiin, että ne ”saattavat loppua”. Tämän hetken ajanmukainen tieto on se, että yli 18-vuotiaiden omaishoidon tuen määrärahat riittävät, mutta alle 18-vuotiaiden omaishoidontukeen varatut määrärahat ylittyvät noin 55.000e. Tämä johtuu siitä, että tukien maksamisessa on ollut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna liki 200 prosentin nousu. Alle 18-vuotiaiden tuen kokonaismäärä, jonka valtuusto on omaishoidontuelle myöntänyt Hollolassa tälle vuodelle, on 92.000 euroa. Hollolassa tuen saajia alle 18-vuotiaissa on tällä hetkellä 32 ja yli 18-vuotiaissa 147. Määrärahan ylityksestä johtuen perusturvalautakunta joutuu ottamaan kantaa siihen, miten asian kanssa menetellään. Tämä on kuitenkin normaalia poliittista toimintaa tänä päivänä. Määrärahojen lisäystä varten on jouduttu ja joudutaan jokaisella sektorilla anomaan lisää rahaa kustannusten ylittyessä.

Jutussa mainittiin myös, että tuen myöntämiskriteereitä oli muutettu. Läntisen perusturvapiirin (Oivan jäsenkunnat) yhteinen perusturvalautakunta ”höllensi” omaishoidon tuen kriteereitä niin, että alle 18 -vuotiaiden omaishoidon tuen myöntökriteerit yhdenmukaistettiin yli 18 -vuotiaiden omaishoidon tuen kriteereiden kanssa. Tämä paitsi helpottaa arjen päätösten käsittelyä, tuo se myös omaishoidettaville tasa-arvoisen aseman.

Etelä-Suomen Sanomien jutussa tuotiin myös esille, ettei lakisääteisten vapaapäivien pitoon ole voitu Hollolan kunnassa osoittaa sijaista. Omaishoidon vapaapäivien järjestämiseen kunta tarjoaa monia mahdollisuuksia, jotka ovat lyhytaikaishoito, palveluseteli, vanhusten perhehoito tai sijaishoitajan ottaminen kotiin. Sijaishoitajia on käytetty Hollolassa viime vuonna vapaapäivän hoitamiseen yhteensä 358 vrk eli lähes jokaisena vuoden päivänä. Tällä hetkellä Hollolassa on myös käytössä perhehoitaja, joka on valmis ottamaan luokseen vanhuksen ”päivähoitoon”, jotta omainen pääsee viettämään vapaapäiväänsä. Sen sijaan palveluseteleiden hyödyntäminen omaishoidossa on ollut kauttaaltaan Oivan alueella vielä hyvin vähäistä ja tässä on meillä runsaasti mahdollisuuksia. Viime vuonna kotihoidossa käytettiin lähes 2500 palveluseteliä, mutta määrä on vielä pieni esimerkiksi Jyväskylään verrattuna (budjetoituja varoja n. 8Me).

STM on asettanut työryhmän, joka laatii kansallisen omaishoidon tuen kehittämisohjelman. Ohjelma on laaja kokonaisuus. Sen avulla yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti kirjavia omaishoidon tuen myöntämiskriteereitä ja parannetaan omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta. Hallituksen budjettiriihessä omaishoidon tukipalveluiden määrärahoja lisättiin 10 miljoonalla eurolla vuosittain. Muun muassa väestön ikääntyessä ja sote -kustannusten karatessa käsistä paine kotihoidon lisäämiseen tulee kasvamaan. Tämän paineen helpottamisessa omaishoitajien osuus on merkittävä. Omaishoidosta maksettava korvaus on vähäinen, mutta se tarjoaa omaishoidettavalle turvallisen ja inhimillisen hoitoympäristön. Lisäksi se on kunnalle monin verroin edullisempaa kuin laitoshoito. Yhden laitosvuorokauden hinta kunnalle on noin 300-400e. THL:n tutkimuksen mukaan omaishoidontuki vähentää kuluja keskimäärin 20.000 euroa henkilöä kohti, joka tekee yhteensä liki kaksi miljardia säästöä kunnille. Näiden, sekä inhimillisten että taloudellisten, seikkojen valossa koemme omaishoidon kehittämisen edelleen tärkeäksi Hollolassa ja koko Läntisen perusturvapiirin alueella.

Kristiina Hämäläinen (Kok.) sairaanhoitaja YAMK

Läntisen perusturvapiirin yhteisen perusturvalautakunnan puheenjohtaja (Hollola)

Mira Tiirikainen (PS.) sairaanhoitaja AMK

Läntisen perusturvapiirin yhteisen perusturvalautakunnan jäsen (Hollola)

Kirjoituksemme on toivottavasti esimerkkinä myös ylipuolueellisesta yhteistyöstä. Puoluetarroilla on kovin vähän merkitystä silloin, kun tehdään yhteistä työtä kuntalaisten eduksi. Olemme Miran kanssa käyneet tutustumassa muutamiin yksityisiin palveluntarjoajiin Oivan alueella ja varmasti tulemme niin jatkossakin tekemään. Lopputulos ratkaisee.

 Tämän blogin innoittajana toimi kollegani omalla feissarisivustolleen aiemmin linkittämä artikkeli osa-aikatyön mahdollisuudesta myös heille, jotka eivät siihen varsinaisesti ole lain mukaan oikeutettuja. Se pysäytti pohtimaan tulevaisuuden huoltosuhteen kantokykyä jälleen uudelta näkökulmalta. Päijät-Häme on Suomen mittakaavassa tämän kehityksen keskiosassa, kun taas Suomi on koko Euroopan mittakaavassa rankimmin ikääntyvä yhteiskunta.

Huoltosuhteen pohdiskelu on paitsi kunnallispolitiikassa, myös valtakunnan politiikassa erittäin oleellinen haaste, johon vastauksien hakeminen on jo aloitettu. Mitä muutoksia ja tekoja meidän pitää tehdä nyt, että selviämme seuraavat 20-25 vuotta? Toki samoihin kysymyksiin on löydettävä vastauksia myös taloudellista kantokykyä miettiessä. Kuten nyt on jo Hollolassakin jouduttu tekemään.

Olen saanut nauttia niin halutessani osittaisesta hoitovapaasta lasteni ollessa vielä sen ikäisiä. Keskustelin taannoin tästä aiheesta ystäväni kanssa. Hän toi esiin, kuinka vähän mahdollisuuksia on keventää omaa työtä silloin, kun siihen ei lain suomaa mahdollisuutta ole (lapset ovat jo vähintään 3:lla luokalla). Tarkoittaen juuri osittaisen työajan tekemistä. Työnantajat suhtautuvat siihen varmasti hyvin vaihdellen, mutta ainakin soten kunta-alalla linja on ollut tiukahko työvoimapulan vuoksi. Onneksi joustojakin on näköpiirissä havaittavissa.

Pitäisikö olla niin, että vain lasten myötä on työntekijällä oikeus keventää työaikaansa? Ei minun mielestäni.

Työssä jaksaminen on ollut framilla jo pitkään, eikä syyttä. Nykypäivän työpaineet väsyttävät etenkin hoitoalalla yhtä nuorempia työntekijöitä. Taloudelliset raamit tuskin tilannetta tulevat helpottamaan. Tarvitaan siis vahvaa keskittymistä työhyvinvointia lisääviin tekijöihin ja siinä mahdollisuus työajan keventämiselle on varmasti yksi varteenotettava keino.

Alussa mainitsemani artikkeli lähestyi tätä samaa aihetta hieman eri näkökulmasta. Otsikossa kysytään, "...auttaisin sairasta äitäni, pääsenkö osa-aikatyöhön"?. Kysymys on erittäin mielenkiintoinen jo senkin vuoksi, että yhteiskunnan on pakollista miettiä yhä erilaisempia vaihtoehtoja tukea ikääntyvien tai muuten apua tarvitsevien kotona selviämistä mahdollisimman pitkään. Se paitsi on ehdottomasti edullisinta, myös autettavalle itselleen inhimillistä. Koti on usein paras paikka olla, niin kauan kuin se on turvallista tai muuten mahdollista. Miksi emme siis voisi täten tulla asiassa vastaan? Omaishoitajuuden tukeminen on hyvin tärkeää, sen tiedämme varmasti kaikki. Koska kuitenkaan läheskään kaikki läheistensä asioita hoitavat eivät voi jäädä ansiotyöstä pois, tarvitaan myös muita vaihtoehtoja tukea tätä tärkeää työtä.

Omaishoidontuissa on suuria vaihteluita kunnittain niin myöntämisperusteissa kuin korvauksissakin, niiden ollessa lisäksi verotettavaa tuloa. Tällä hetkellä omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 374,51 euroa bruttona kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 749,01 euroa bruttona kuukaudessa. Omaishoidon tuen yhdenmukaistamisessa eri kuntien välillä on sarkaa, johon onneksi on sosiaali- ja terveysministeriössä kiinitetty nyt huomiota ja kansallinen kehittämisohjelma aiheeseen liittyen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Jään mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Valtion taholta hyvä käden ojennus oli, että omaishoitoon osoitettiin 10 miljoonan lisämääräraha. Se on talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille enemmän kuin toivottua. Kuitenkin kuntien maksuharteille jää laskennalliseen tavoitteeseen päästäkseen vielä noin 20 miljoonaa euroa.

Tästä kaikesta pohdintana omalla kohdallani on ollut ajatus siitä, että omaishoidon tuki olisi enemmän kuin perusteltua saada esimerkiksi Kelan alaiseksi. Se vähentäisi kuntien taakkaa huomattavasti, etenkin kun heinäkuussa voimaan tuleva vanhustenpalvelulaki vahvistaa kuntien velvoitetta osaltaan järjestämään iäkkäiden kotihoito omaishoidon turvin. Lisäksi se yhdenmukaistaisi paitsi korvauksia myös määräytymisperiaatteita. Kaikkia tulisi kohdella yhdenvertaisesti. Tarvitaan siis runsaasti innovaatioita, jotta voimme huolehtia heistä, jotka tukea tarvitsevat. Se voisi olla kuka tahansa meistä, koska tahansa.

-------------------------------------------------------------------------------

Näillä ajatuksilla uuteen viikkoon. Jälleen mielenkiintoinen joskin myös haastava viikko edessä. Lautakunta työskentely on pyörähtänyt hyvin käyntiin ja olemme pääseet jo käsittelemään suuriakin asiakokonaisuuksia. Huomenna viimeinen Oivaan kuuluva kunnanvaltuusto käsittelee Oivan muuttamisen liikelaitoksesta taseyksiköksi ensi vuoden alusta. Mikäli näin käy, pääsee valmistelu siltä osin myös käyntiin. Luvassa on siis askarta riittämiin.

ps. Hollolan Kokoomus on mukana 9.5. Helamarkkinoilla klo 9 eteenpäin. Tervetuloa tervehtimään meitä ja juttelemaan mieltä askarruttavista asioista.

Mukavaa viikkoa toivotellen!