Vaalikone valheita!

  Silmiini osui Jussi Lähteen blogi eduskuntavaalien ajalta. Se kolahti, koska vastasin itse juuri ensimmäistä kertaa ESS:N vaalikoneeseen, joka avautuu numeroiden antamisen jälkeisenä päivänä eli 28.9. äänestäjien käyttöön.

Olen kuullut tuosta samasta ilmiöstä- keskiviivan hyödyntämisestä, jotta ehdokas saisi mahdollisimman monta osumaa vastaajien keskuudessa. EI ehkä ihan yleisesti tiedetty kikka, mutta ilmeisimmin käytössä oleva. Vastasin vaalikoneen kysymyksiin rehellisesti perustellen jokaisen vastauksen, kun se kerran oli mahdollista. Kysymykset kun olivat aika karrikoituja, ehkä tarkoituksellakin. Niihin vastaaminen mustavalkoisesti on aika hankalaa, jossei mahdotonta. Se kiinnostaako ketään selitykseni, on sitten eri asia.

Oltuamme Kokoomuslaisessa valmennusseminaarissa männä viikolla pääsimme maistamaan pääkaupunkseudun vaalimeininkiä. Edustimme nimittäin vähemmistönä Uudenmaan ulkopuolelta tulleita ehdokkaita. Kuulemma heillä on noin kuusi vaalikonetta täytettävinään.

Tein vaalikoneen pressanvaalien aikana ja kappas vaan, tulos näytti silloin Paavo Arhinmäkeä, kuten oli eräällä muullakin puoluekollegalla näyttänyt. Se osoittaa vaalikoneiden toimimattomuuden. Vaikka olenkin presidentti Niinistön kanssa tietyissä asioissa eri linjoilla, hän silti edustaa sitä arvopohjaa, jota itse arvostan. Puhumattakaan hänen ammattitaidostaan, joka on jo tullut ilmi. Itse en siis antanut vaalikoneen tehdä ratkaisua puolestani. Mutta varmasti on heitäkin, jotka luottavat vaalikoneeseen tai ennemminkin ehdokkaiden vastauksien totuudenpohjaisuuteen. Jokainen Kokoomuksen ehdokas allekirjoittaa ehdokassuostumuksessaan myös säännöt. Yksi niistä on totuudenpuhuminen. Silloinkin, kun totuus on epämiellyttävä, on ihmisillä oikeus tietää se. Ja myös se, mitä heidän ehdokkaansa oikeasti asiasta ajattelevat.

On totta, että päättäjänä saattaa joutua myös tilanteisiin, joissa on tehtävä toisin kuin itse haluaisi. Kunnan tai äänestäjän etua ajatellen ja sekin on hyväksyttävä. Heidän asioitaan valtuutustoon edistämään, ei omiaan.

Haen itse äänestäjänä tietoa ehdokkaista melko monipuolisesti. Seminaarissa puhuttiin myös siitä, kuinka iso merkitys on sillä, että äänestäjä kohtaa ehdokkaan henkilökohtaisesti. Ehkä sillä on tai sitten ei. Suurin osa loppujen lopuksi on mielikuvan muodostamista monesta eri lähteestä, erityisesti isoissa vaaleissa, joissa ehdokasta on vaikea tavata. Olen äänestänyt muutamia kertoja sellaista ehdokasta, jota en ole livenä nähnyt. Ainahan se ei ole mahdollistakaan. Tottakai henkilökohtainen kontakti kuitenkin aina on parempi. On yllättävääkin, kuinka rohkeasti ihmiset tulevat juttelemaan ja kyselemään. Mikä on tietysti erittäin hyvä. Torilla turiseminen onkin ehdokkuuspuuhan yksi mukavin osuus.

Vaalien kuumat viikot alkavat olemaan käsillä ja temppuja jos toisiakin tulee olemaan niin mediassa kuin kentilläkin. Olen itse laittanut jo jäitä hattuun ja keskityn paitsi yhdistyksemme menestykseen myös omaan vaalityöhöni. Sivuille ei kannata hirveästi vilkuilla vaan keskittyä omaan sarkaan.