Kolme Kokoomuksen kansanedustajaa otti muutama päivä sitten kantaa, ettei koulukuraattoreja ja -psykologeja tule sote-uudistuksen yhteydessä siirtää maakuntahallintoon. Kannanotto on tärkeä. Samaa asiaa on pohdittu myös hyvinvointikuntayhtymän valmistelussa ja tietojeni mukaan ainakin Lahti on jättämässä heidät edelleen peruskuntaan.
Hallituksen lakiesityksen päälinja on, että kouluterveydenhuolto, psykologit ja kuraattorit siirtyisivät maakuntiin, mutta muu eli yhteisöllinen oppilashuolto jäisi kunnille ja koulutuksen järjestäjille. Tämä vaarantaisi monien mielestä, itseni mukaan lukien, oppilashuollon tärkeän suoran linkin sivistystoimeen. Hallituksen linjauksissa oppilas- ja opiskelijahuolto on jätetty valinnanvapauden ulkopuolelle. Siitä huilimatta mahdollisen maakuntiin siirron myötä oppilashuollosta tulisi maakuntien ja kuntien välistä toimintaa, joka sovittaisi palvelusopimusten kautta. Tästä seuraisi hinnoittelu, joka taas tarkoittaa eri toimijoiden välisten intressien taistelua. Ei kuulosta hyvältä. Hollolan kohdalla koen tilanteen olevan suhteellisen yksinkertainen. Reilun 20.000 asukkaan kunnassa oppilashuollon palveluiden turvaaminen onnistuu myös kunnan omana toimintana ja tällöin esimiestehtäviä hoitaisi luontevasti rehtori. Toisin voi olla pienissä kunnissa ( toki oppilashuollon palveluiden ollessa vain osa uhatuiksi tulevista resursseista). Pienissä kunnissa tilanne on kinkkinen muun soten ja suurimman osan rahoista irtautuessa kunnan toiminnasta ja niiden kohdalla tullaan varmasti tarvitsemaan jatkossa monenlaista kuntayhteistyötä naapureiden kanssa. Oppilashuolto voisi olla yksi yhteistyön kentistä. Hollolan viimeaikaisissa koululinjauskeskusteluissa ovat nouseet vahvasti esille erityisen tuen tarpeen oppilaat, joiden osuus kaikista oppilaista on viidennes. On tärkeää, että heihin satsataan. Toki oppilashuollon palveluita tarvitsevat myös muutkin. Perheiden ja lasten tilanteet ovat tänä päivänä hyvin yksilöllisiä ja tasapaino saattaa heilahtaa esimerkiksi äkillisen sairauden tai työttömyyden vuoksi. On huolehdittava, että koulujen arjessa oppilashuolto toimii riittävän matalalla kynnyksellä ja helposti saatavilla. Onnistuuko tämä, jos palvelu viedään maakuntaan, irti peruskunnan toiminnasta? Entä voidaanko oppilashuolto erottaa kuntiin jäävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välittömästä yhteistyöstä? Entä vaarantaako oppilashuollon siirto maakuntiin linkin nuoriso- ja liikuntatoimen yhteistyöhön? Kokoomuksen kansanedustajien mielestä oppilashuollon vastuun siirtäminen maakuntatasolle voisi tehdä työstä enemmän potilastyötä ja luonteeltaan enemmän korjaavaa kuin ehkäisevää. Vuonna 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädetiin nimenomaan oppilaiden hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen koko koulun yhteiseksi asiaksi. Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila totesi hiljan, että koulukuraattoreiden ja -psykologien työtehtäviin kuuluu tänä päivänä hyvin paljon oppimiseen, vuorovaikutussuhteisiin sekä koulun yleistä hyvinvointia edistäviä asioita. Kuitenkin tehtävät ovat muodostuneet erityyppisiksi kuin perinteinen sosiaali- ja terveyshuollon toiminta on. Näin ollen oppilashuoltoa ei voi tuoda kouluyhteisön ulkoa, vaan se rakentuu kouluyhteisön sisältä. On tärkeää, että tämä työ mahdollisestaan tiiviisti koulun arkeen aina esikoulusta lähtien. Myös useat toimijat, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, ovat lausuneet, että oppilashuolto tulisi määritellä osaksi kuntien järjestämisvastuulla olevaa sivistystoimea. Yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki ja yksi hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on ennaltaehkäisevä turvaverkosto, joka auttaa silloin kuin yksilö ei itsenäisesti selviä. Kouluikäisten lasten äitinä näen konkreettisesti arkea niin oman kuin muidenkin lasten kautta sekä kuinka hienoa työtä tällä hetkellä Hollolassa tehdään asian ympärillä. Oppilashuollon paikka on minusta edelleen osana peruskuntaa ja sivistystoimea, vaikka rajapintatyön maakunnan soteen pitääkin olla toimiva. Jäämme odottamaan linjauksia.
0 Comments
1/16/2015 0 Comments Puuttuuko meiltä halua vai kykyä?Suomi kärvistelee kovassa ja historiallisen pitkässä taantumassa. Useat talousoppineet ovat todenneet, että seuraavan muutaman vuoden aikana taloutemme sakkaa kunnolla. On myös todettu, että tulevaisuus olisi pitänyt tunnistaa ja tunnustaa jo edellisillä hallituskausilla puhumattakaan rohkeiden uudistusten tekemisestä.
Suomen Pankin julkaiseman analyysin mukaan heikko talous pitää tänäkin vuonna julkisen alijäämän merkittävänä ja velkaantumisen kasvussa. Vuonna 2016 julkinen velka ylittää jo 63 prosenttia BKT:stä. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että syvimpinäkään lamavuosina eli vuonna 1993 ja 1994 osuus ei ylittänyt 56,1 prosenttia. Tilannetta kuvaa hyvin myös valtion velan määrän vertaaminen eri hallinnonalojen kokonaisbudjetteihin. Valtion velan arvellaan olevan lähiaikoina yli 100 miljardia euroa. Sen sijaan esimerkiksi suurimman hallinnon alan, sosiaali- ja terveysministeriön budjettitalous oli vuonna 2015 12,7 miljardia! Usein väitetään, ettei Suomella ole riittävästi kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Väite pitänee paikkansa. Onhan meillä Euroopan kovin kokonaisveroaste, valtava byrokratia, aktivoimaton sosiaaliturva, paisunut julkinen sektori sekä toimimattomat rakenneuudistukset. Lisäksi Suomessa oleva väestön ikärakenteen muutos (ikääntyneiden määrän lisääntyminen suhteessa työikäisiin) on Euroopan rajuimpia. Jo yksin ikärakenteen muutos tulee vaatimaan paitsi palveluita myös rahoitukselta suuria satsauksia. Tehtynä rakenneuudistuksena on tarjottu myös historiallisen parlamentaarisen sovun myötä syntynyttä sote-ratkaisua. Sitä se ei kuitenkaan ole. Sinänsä on erikoista, ettei jo olemassa olevia laskelmia haluttu julkisuudessa myöntää totuudenmukaisiksi. Nyt ihmettelijöitä riittää. Kaiken myllerryksen keskellä tulee väkisin pohdittua, puuttuuko meiltä kyky vai halu uudistua? Halun sijaan tuntuu olevan helpompaa kritisoida päätöksiä, joita nykyhallitus on tuskaisesti saanut kasaan. Osaltaan tilanteeseen on vaikuttanuut jo virheeksi myönnetty, historiallisen vaikea hallituspohja. Se miten ns. six-pack- hallituspohjaan aikanaan päädyttiin lienee hyvää muisteltavaa näin vaalien tullessa. Nämä ”tuskallisilta” vaikuttavat hallituksen toimet ovat kuitenkin vasta ensisoittoa siitä, mitä tuleman pitää. Riippuen tietenkin siitä, mitä haluamme. Mikä on Suomen suunta? Hallituksen toimien kritisointi antaa päättäjistämme erittäin huonon signaalin paitsi valtakunnallisesti myös ulos Eurooppaan. Kritisointi, olkoonkin se tärkeä oppositiopolitiiikan tehtävä, ei osu uskottavaan ajankohtaan. Lisäksi kritisointiin ovat sortuneet myös hallituspuolueet tai sieltä pois jääneet. Jokainen valveutunut päättäjä on tietoinen, että kaikki keinot ja enemmänkin, on otettava käyttöön. Vuonna 2013 Hollolassa tehtiin radikaaleja toimia kunnan pelastamiseksi kriisikunnan mandaatista. Tuolloin jokainen valtuutettu menetti jotain itselleen tärkeää, jonka puolesta oli luvanut äänestäjilleen taistella. Toimista ei voi olla ylpeä, mutta siinä hetkessä ei ollut vaihtoehtoja. Tuoreelle valtuutetulle päätökset ja niiden seuraukset olivat kovaa kyytiä. Toinen huono signaali ulospäin on ollut 10.10.2014 tehdyn valtion luottoluokituksen laskun aliarviointi. Vähättelyn sijaan päättäjien tulisi ottaa se ensimmäisenä vakavana varoituksena myös siitä, että toimiamme seurataan maailmalla tarkasti. Toista kertaa luokituksen alentuessa seuraukset olisivat todennäköisesti vakavammat esimerkiksi korkotason nousun vuoksi. Meillä on kyllä halua teipata rekkojen kyljistä alkoholimainokset piiloon suojellaksemme lapsiamme, mutta onko meillä halua pelastaa hyvinvointiyhteiskunta? Elämme aikaa, jossa päättäjien on oltava valmiita keskustelemaan kaikesta. Talouden todellisuuden tunnustaminen on jokaisen eduskuntavaaliehdokkaan velvollisuus eikä siitä pitäisi olla kenelläkään epäselvyyksiä. Talouden nykytilan vuoksi kannattaakin äänestäjänä suhtautua kaikkiin menoja lisääviin vaalilupauksiin suurella varauksella. Tai ainakin vaatia budjettia kasvattavien toimien lisäksi vaatia kohta, josta kyseinen raha on pois. Periksiantamattomuus omissa kipukohdissa ei tällä hetkellä ole se poliittinen strategia, jota maa kaipaa. Joustaminen ei ole synonyymi selkärangattomuuden kanssa. |
Aiheet
All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Aluekehitysraha Aluekehitysrahat Aluevaalit Aluevaalit 2022 Aluevaltuusto Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo Avohakkuu C21 COVID19 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyminen Ikääntyneet Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokooms Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Koronavirus Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2021 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Metsänhoito Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suojausvarusteet Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Talous Talouskriisi Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työttömyys Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sotekeskus Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä Ajankohdat
March 2022
|