Työllisyyskokeilut on turvattava

Hallituksen budjettiriihestä kantautui huolestuttavia uutisia: työllisyyskokeilut olisivat loppumassa. Se olisi monella tavalla huono asia.

Maamme hallitus on tehnyt määrätietoisesti työtä työllisyysasteen parantamiseksi. Se on monella tavalla hyvinvointiyhteiskunnan jatkumisen peruspilareita. Kaikki ne keinot, jotka edistävät työtä, työn tekemistä ja sen teettämistä tulee ottaa käyttöön. Työllisyyskokeiluista on saatu ympäri maata hyviä kokemuksia ja niiden piirissä on ollut noin 40 000 asukasta. Kokeilujen ytimessä on ollut valtion te-hallinnon ja kuntien voimavarojen tehokas yhdistäminen. Kokeilujen aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut neljänneksellä ja alle 25- vuotiaiden työttömien määrä viidenneksellä. Erityisesti hyviä kokemuksia on Pirkanmaalla.  Alku on siis ollut hyvä, mutta vielä paljon enemmän tarvitaan.

Myös kokeilujen piirissä olleiden kokemukset ovat olleet hyviä, kokeilut ovat lisäksi saaneet kannatusta yli puoluerajojen. Estettä ei siis ole jatkaa hyvää polkua. Poliittisen päätöksenteon tehtävänä ei ole vaikeuttaa millään tavalla ihmisten arkea. Tarvitaan siis päätös kokeilujen jatkamisesta ja onkin erinomaista, että kansanedustaja Satovuori aikoo tehdä asiasta aloitteen.

Työllisyyskokeilut liittyvät oleellisesti myös maakuntauudistukseen. Sen aikomuksen a on siirtää työllisyyden hoito maakunnalle, joka sekin on monisyinen asia. Kehyskuntaverkosto, jonka puheenjohtajana toimin, otti asiaan kantaa viime keväänä. Kannanoton mukaisesti kuntien mahdollisuus työllisyyden hoitoon tulee jatkossakin turvata. Maakunnan tulee voida siirtää järjestämisvastuu yhdelle tai useammalle kunnalle/kaupungille, jolla on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseksi. Maakunta voisi myös jakaa järjestämisvastuun kunnan tai kuntien kesken, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Nämä valtiolta maakunnalle siirtyvät tehtävät tulee rahoittaa rahoitusperiaatteen mukaisesti kokonaan valtion varoista. Myös suuret kaupungit ovat lausuneet asiasta samansuuntaisesti. 

Huomion arvoista mahdollisessa työllisyyden siirrossa maakunnille on, että työmarkkinatuen kuntaosuus olisi kuitenkin edelleen maksettava vaikka konkreettiset mahdollisuudet vaikuttaa työllisyyden hoidon asioihin olisivat kunnissa heikot.

Työllisyyden ja kasvupalveluiden kokonaisuus on tärkeää myös Päijät-Hämeen osalta, sillä monilla kunnilla on jo nyt tehokasta omaa toimintaa. Tästä mainintana kotikuntani Hollola, jossa työttömyys on ollut pitkään maakunnan alhaisin. Hyvä työllisyys kasvattaa kunnille elintärkeitä verotuloja ja vähentää palveluiden tarvetta. Kasvupalvelukokonaisuudesta keskustelu on maakunnassa vielä olematonta, mutta se on otettava työjärjestykseen piakkoin. Myös mahdollisen, kaupunginjohtaja Myllyvirran aikanaan esittämän, allianssimallin selvitys olisi hyvä käynnistää. Allianssimallissa kunnat voisivat edelleen osallistua työllisyyden hoitoon yritysten kanssa maakunnan toimintakentässä.