|
Lähes joka kolmannes joutuu kiusaamisen kohteeksi niin kouluissa kuin työpaikoillakin. Kiusaamista on eritasoista aktiivisesta kiusaajasta kiusaajan apurina toimisen kautta kiusaamiseen kannustajana. Siihen syyllistyvät niin aikuiset kuin lapsetkin.
Kiusaaminen on pysyvä ilmiö. Emme koskaan saa sitä koskaan kitkettyä pois, mutta periksi emme voi antaa. Siihen pitää puuttua aina.Työelämän häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen on kriminalisoitu. Myös koululainsäädännössä on otettu askelia parempaan suuntaan. Kiusaamisen muodot kuitenkin muuttuvat digitalisaation myötä. Nousevana ilmiönä on esiin marssinut kasvoton kiusaaminen, joka tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja virtuaalimaailmassa. Koulujen pihoilla on yhä vaikeamaa puuttua kiusaamiseen, koska näkyvää solvaamista ei ole. Kiusaaminen tapahtuu hiljaisesti kännyköiden avustuksella. Yhtälailla aikuiset ihmiset ovat siirtäneet aggressionsa nettien keskustelupalstoille, joissa turhautuminen, viha ja ahdistuneisuus puretaan suoraan tai epäsuorasti kollegoiden, tuttujen tai täysin tuntemattomien ihmisten kohdalle. Räikeitä esimerkkejä ovat myös solvaavat kommentit, joissa esiinnytään omien lasten kuvien ollessa niin sanottuina profiilikuvina. Täten lapset joutuvat välillisesti kärsimään aikuisten tökeröstä käytöksestä. Nettikiusaaminen on ajan ilmiö, joka lisääntyy koko ajan. Lainsäätäjän tulee olla tässä muutoksessa mukana. Nimimerkkien ja valeprofiilien estäminen käytännössä on vaikeaa, mutta kirjautujan taustojen selvittämiseen tulee olla vahvat oikeudet. Kiusaamisesta pitää tulla rangaistus. Eri sivustojen ylläpitäjien vastuun lisääminen tulee olla yhä enemmän lailla säädettyä. Se vähentäisi merkittävästi väärinkäytöksiä. Tämä vaade koskee myös median ylläpitämiä keskustelupalstoja. Toinen tärkeä ominaisuus on asenne kasvatus niin lasten kuin aikuisienkin kohdalla. Kiusaamista ei saa hyväksyä kouluissa eikä työpaikoilla. Lasten asenteet lähtevät kotoa, joten vanhemmuutta tässäkin asiassa tulee vaatia. Opettajien ja vanhempien yhteinen toiminta on kaiken perusta. Työpaikoilla tiukka nollatoleranssi lähtee johtajasta mutta myös ympäröivistä kollegoista. Kahvihuonekeskusteluissa käytäviin keskusteluihin pitää puuttua ja sen voi jokainen tehdä omalla kohdallaan. Kiusaajan jättäminen yksin on yllättävän tehokas keino osoittaa, ettei itse hyväksy eikä osallistu. Työturvallisuus laki suojaa työntekijää tehokkaasti ja sen tukena pitää olla selkeät toimintaohjeet jokaisella työpaikalla. Olen entistä vakuuttuneempi, että me tarvitsemme jo perusopetukseen lisää vuorovaikutustaitoja sekä keinoja konfliktitilanteiden ratkaisemiseen. Erimielisyyksiä pitää osata selvittää rakentavasti ja suvaitsevaisuuskasvatusta ei koskaan ole liikaa. Yhtä lailla työelämä kaipaa jatkuvaa sovittelukoulutusta ja vahvaa johtamista. Kirjoitus on julkaistu myös Etelä- Suomen Sanomissa 18.3.2015
0 Comments
6/1/2014 0 Comments Vapaaehtoistyö vaatii tukeaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vapaaehtoistyöllä suuri merkitys.
Muutaman vuoden vanhassa Kansalaisareenan ja Taloustutkimuksen tekemässä selvityksessä tuli ilmi, että yli kolmannes suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Lisäksi selvisi, että suurin osa heistäkin, jotka eivät tee vapaaehtoistyötä olisivat kuitenkin halukkaita riviin, jos heitä pyydetään. Erityisesti terveyden edistämisen näkökulmasta on vapaaehtoisreservillä valtavat mahdollisuudet tukea varsinaista ammattilaisten tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää. Toki vapaaehtoistyötä tehdään monella muullakin tavalla. Moni lasten harrastuksista sitoo vanhempia erilaisilla tavoilla ja useiden järjestöjen sekä yhdistysten ruohonjuuritason toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Koen vanhempien mukana olemisen lasten harrastuksissa vapaaehtoistyönä, koska sen merkitys toiminnan kokonaisuuden kannalta on usein ratkaisevaa. Olen kuitenkin kuullut myös useita puheita niistä murheista, joita vapaaehtoistyön tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Monet kantavat huolta siitä, että järjestöjen ja yhdistysten jäsenistön keski-ikä alkaa olla korkea eikä uusien rekrytointi meinaa onnistua. Onko ihmisten arki liian kiireistä vai viekö työelämä mehut? Haluaisin välttyä ajattelemasta, että ihmiset olisivat jotenkin itsekkäämpiä kuin ennen. Vapaaehtoistyön ehdoton helmi on lähimmäisen auttaminen. Yhteisöllisyys ja antamisen ilo ovat tärkeitä asioita niin antajalle kuin saajalle. Hyvä mieli tulee lopulta monesta pienestä palasta. Vapaaehtoiset joutuvat usein tekemisiin myös sellaisten asioiden kanssa, joihin he tarvitsevat vertaistukea ja koulutusta. Erityisesti mielenterveystyön parissa toimivien vapaaehtoisten oma jaksaminen on huolettanut monia jo pitkään. Kansalaisareena Ry:n toiminnanjohtaja Anitta Raitanen avasi tuen tarvetta toteamalla, että lähtökohdat kerätä rahaa lipaskerääjänä kuin toimia kriisipuhelin päivystäjänä, ovat hyvin erilaisia. Eteen tulee monia kinkkisiä pulmia, joihin ei aina löydy välineitä omasta takaa. Tähän auttaa paitsi koulutus myös vertaistuki - muut vapaaehtoiset. Vapaaehtoistyön tulevaisuus on kiinni monesta asiasta. Katson perheenäitinä asiaa myös kasvatuksellisesta näkökulmasta. Lapsia on tärkeää opettaa auttamaan toisia myös ilman rahallista korvausta tai hyödyn hakemista itselleen. Lapsille on tärkeää opettaa myös, että yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen kääntyy lopulta omaksi iloksi. Toisaalta tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden tunne on meille monelle hyvin tärkeää. Vapaaehtoistyössä tämä puoli korostuu. Toisten auttamisesta koituva vilpitön hyvä mieli kantaa myös omassa elämässä. Vuoroinvieraissa -periaateen soisi pysyvän voimissaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon parissa toimivien vapaaehtoisten resurssia ei mielestäni ole riittävän hyvin hyödynnetty. Sukulaisnainen kertoi, että Porissa on mahdollisuus soittaa vapaaehtoisapua kauppareissulle tai lääkäriin. Vapaaehtoinen matkaa taksin kyydissä autettavan mukana. Tiedän myös, että täällä Hollolassa olisi monia vapaaehtoisia valmiina Oivan eri yksiköiden käyttöön vanhusten ulkoilutusavuksi, lukemaan kirjaa tai lehtiä tai järjestämään erilaisia tuokioita. He ovat tuskastelleet, etteivät ole päässeet riittävän hyvin puuhiin. Mikäli tämä on totuus, on se kerrassaan harmillista. Ymmärtääkseni reserviä on tällä olemassa runsaasti, mutta mikä tekee toimijoiden löytymisestä niin vaikeaa? Pitäisikö kunnan ottaa aktiivisempi rooli koordinoinnissa? Vapaaehtoistyöhön liittyy löyhästi myös keskustelu vastuista. Onko oikein, että kouluttautumaton ihminen esimerkiksi avustaa syöttämisessä? Koen keskustelun tässä mittakaavassa käsittämättömän järjettömänä. Monesti unohdetaan, että omaishoitajat tekevät kotona lähes täysipainoista hoitotyötä ilman minkäänlaista koulutusta. Miksi siis vapaaehtoiset eivät voisi olla avustamassa kiireisessä hoitotyön arjessa? Alussa esittämäni yleinen murhe järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoisten määrän laskusuunnasta on sekin pohdittava asia. Millä ihmisiä saataisi kiinnostumaan yhä nuorempana mukaan vapaaehtoistyöhön? Olisiko ratkaisu esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmaan lisätty vapaaehtoistyönkurssi esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin? Järjestötyötä Suomessa merkittävästi tukeva Raha-automaattiyhdistys uutisoi sivuillaan näyttävästi, että eurovaaliehdokkaiden mielestä suomalaisia vaivaa välinpitämättömyys. En haluaisi uskoa näin. Historian valossa maassamme on aina vallinnut auttamisen kulttuuri. Koen tärkeimpänä sen. että jokainen joskus apua saanut auttaisi myös vuorostaan muita. Hyvän jakamisen kehän luominen muuttaa myös ympärillä olevaa kulttuuria. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa viime vuoden lopulta on asetettu monenlaisia tavoitteita ja tahtotiloja vapaaehtoistyölle Euroopassa. Yhtenä tärkeimpänä asiana joukossa on lainsäädännön selkiyttäminen. Vapaaehtoistyöhön liittyvän lainsäädännön saattaminen yhden ministeriön alaisuuteen poistaisi paljon mutkia. Lain päivittämisestä työturvallisuuslain selkiyttäminen olisi tässä suhteessa paikallaan. Tällä hetkellä laissa mainitaan, ettei esimerkiksi työtön saa vapaaehtoisena tehdä samaa tai samankaltaista työtä kuin työsuhteessa olevat. Toisaalta samaisessa laissa todetaan, että työturvallisuus koskee myös niitä vapaaehtoisia, jotka tekevät samaa tai samankaltaista työtä kuin "työntekijät". Kyseessä on siis kaksi asiaa, jotka ovat suloisessa ristiriidassa keskenään. Asiaan on viimeksi ottanut kantaa myös projektipäällikkö Jenni Sademies. Vapaaehtoistyön kehittämisessä ja jatkon turvaamisessa kulkevat siis rinnakkain paitsi yleinen asenneilmapiiri, koulutus myös tehokkaampi ja ennakkoluulottomampi koordinointi myös valtakunnan lainsäädännön ristiriitaisuuksien poistaminen. |
Aiheet
All Aava Alexander Stubb Alex Stubb Älybussi Ampuma Aseharrastus Ampumaaseharrastusa3e7025dd3 Antti Häkkänen Attendo C21 Desimaaliluku Digitalisaatio Edunvalvonta Eduskunta Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit2019 Eduskuntavaalit 2019 Eksote Elinekinoelämä Elinvoima Energiajuomat Energiaomavaraisuus Ensihoito Ensihoito Asetus Erkki Vauramo ETENE EU Eurooppa Eurovaalit Eutanasia Hallintosääntö Hälvälä Häme Hämeenkoski Hämeenkoski Hämeen Vaalipiiri Hankintalaki Harvia Hoitajamitoitus Hoitajapula Hoitoalan Lomautukset Holhous Hollola Hollolan Kokoomus Hollolan Kunnanhallitus Hollolan Kuntakeskus Hollolan Perusterveydenhuolto Hometalkoot Huoltosuhde IceBucket Challenge Iiro Viinanen Ikääntyminen Ikääntyneiden Hoito Ikääntyvät Ikäihmiset Imatran Hyvinvointisuunnitelma Imatran Malli Isaumlnpaumlivauml Istanbulin Sopimus Itärata Itsemääräämislaki Itsemurhan Ehkäisy Jäävesihaaste Jan Vapaavuori Jari Koskinen Juha Rehula Jukolan Kisat Jussi Lähde Jyrki Katainen Kampanja Kampanjatyö Kärkölä Kasvupalvelut Käypä Hoito Kehyskuntaverkosto Kestävyysvaje Kierrätyspuisto Kilpailukyky Kiusaaja Kokoomuksen Puoluekokous Kokoomuksen-puoluekokous Kokoomus Kokoomusnaiset Korona Kotihoidontuen Jakaminen Kotitalousvähennys Koulukiusaaminen Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutusvienti Kristiina Hämäläinen Kristiina Hämäläinen Kukonkoivu Kunnallinen Kodinhoitaja Kunnallisvaalit 2012 Kunnanhallituksen Puheenjohtaja Kuntaliitos Kuntaliitto Kuntapäättäjät Kuntastrategia Kuntatalous Kuntatrategia Kuntavaali 2017 Kuntavaalit 2017 Laaja Taso Ladec Lahden Ampumaseura Lähihoitajakoulutus Lähisuhdeväkivalta Lahti Lahti Region LApsiperheiden Palvelut Lapsuus Lastensuojelu Lastentarhanopettajienliitto Lentorata Liikkumattomuus LINKKU Lomautukset Luonto Luottamuspaikkavalinnat Luottoluokituksen Lasku Maahanmuutto Maakunnallinen Sote Maakunnan Maakuntakaava Maakuntaliitto Maakuntauudistus Maakunta Uudistus Matti Ruotsalainen Matti Vanhanen Mielenterveys Mielenterveystrategia Mielenterveystyö Mikroyrittäjyys Ministeri MLL Mobiilipalvelut Mokaaminen Moottoriurheilu Motocross Möysän Esso Nato Nettikiusaaminen Normit Nostava Nuoriso Nuorisotakuu Nuorisovaltuusto Nuorten Syrjäytyminen Oiva Omaishoidontuki Omaishoitaja Omaishoito Opintotuki Oppilashuolto Osatyokykyiset Päärata Paasikivi Pääsykoetestaukset Päätöksenteko Paavo-arhinmaki Padasjoki Päihdeäidit Päihdeäitien Pakkohoito Päihdehoitotyö Päihdepolitiikka Päijät-Häme Päijät-Häme Päivi Rahkonen Pakkoruotsi Pakolaiset Pakolaisuus Palvelukortteli Palvelurakenneuudistus Palveluseteli Paula Risikko Pelastustoimi Perhetyö Perhevapaauudistus Perheyritysten Liitto Perintövero Perusturvalautakunta Petteri-orpo Pikavippi PK Yrittäjyys PK-yrittäjyys Pohjavesi Politiikka Puolustusvoimat Putus Pyll Raha Seuraa Potilasta Rakennerahasto Rakenneuudistukset Rauha Rautatieverkosto Rikoslaki Ristiina Hämäläinen Rohkeus Ruotsin Malli Saattohoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitopiiri Salpakankaan-koulu Salpausselan-kuntajakoselvitysb612a9ac1f Salpausselan-kuntaliitosselvitys87157eaab0 Sanni-grahnlaasonen Sari Rautio Saumlaumlntely Sibeliustalo Sirpa-pietikainen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sisäinen Turvallisuus Sisaumlilmaongelmat Sitoutuminen-organisaatioon Sivistys Sixpack-hallitus Somemaailma Soramakidd54efb157 Sosiaali Ja Terveyspalvelut Sosiaali-ja-terveyspalvelut Sosiaalinen Tuki Sosiaalityö Sote Sote-keskus Sote-kiinteistöt Soteuudistus Sote Uudistus Sote-uudistus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Subjektiivinen Päivähoito-oikeus Sukupolvenvaihdos Suomen Talous Superfood Suvaitsevaisuus Taru Tujunen Tehy Terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki Tiilikangas Timo Heinonen Turvakoti Tuulivoima Twiittailu Tyällisyydenhoito Työelämä Työhyvinvointi Työpaikkakiusaaminen Työssä Jaksaminen Työturvallisuuslaki Työvaliokunta Urääiti Uusi Sukupolvi Vaalikone Vaalipiiri Vaalirahoitus Vaalityö Vaalityö Vähä-Tiilijärvi Valinnanvapaus Valtuusto Valtuustotyö Vammaisten Oikeudet Vanhemmuus Vanhuspalvelulaki Vanhustenhuolto Vapaaehtoistyö Verotus Viisikko Vuorovaikutus Yhteisövero Yhteistyökyky Yksilön Vapaus Yksityisautoilu Yksityiset Palveluntuottajat Yksityisyrittäjä Ylivelkaantuminen Yrittäjäperhe Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäjyys Yrittäminen Yrityskoordinaattori Yrityskylä Ajankohdat
March 2020
|
RSS Feed
Proudly powered by Weebly