YLIVELKAANTUMISEN ESTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ

Maksuhäiriöisten suomalaisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2017 Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan yli 375 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Joka kymmenennellä nuorella oli niin ikään maksuhäiriömerkintä.  Suomalaiset kotitaloudet nostivat myös alkuvuonna 2018 aiempaa enemmän vakuudettomia kulutusluottoja ja kotitalouksien velkaantuminen on viime aikoina kasvanut voimakkaasti. Kulutusluotoista etenkin vakuudettomien pienlainojen, niin sanottujen pikavippien, suosio on herättänyt lisääntyviä huolia ylivelkaantumisesta. 

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa saajansa elämää monella tavalla. Merkintä poistaa luottotiedot jopa 3 - 4 vuodeksi vaikeuttaen muun muassa asunnon, työn ja vakuutusten saamista. Maksuhäiriömerkinnällä saattaa olla myös merkittävä syrjäytymistä aiheuttava vaikutus ja sen vuoksi ylivelkaantumisen ja sitä kautta maksuhäiriömerkintöjen ehkäisy on tärkeää. 

Oikeusministeri Häkkänen on tarttunut ylivelkaantumiseen ja ns. pikavippien koroihin tiukalla otteella. On selvää, että koko yhteiskunta hyötyy valmisteilla olevasta, ylivelkaantuneiden velkajärjestelylaista ja muista velkojen järjestelykeinoista. Sen välittömänä hyötynä ovat sosiaalitoimen menojen pieneneminen, tarpeettoman ja tehottoman perinnän sekä harmaan talouden väheneminen.

Myös ylipaisuneiden korkojen suitsiminen on ehdottomasti otettava tiukkaan otteeseen. Vuonna 2017 kuluttaja-asiamies vertasi luotonantajarekisteriin merkittyjen pikaluottoyritysten vuosikorkoja. Todelliset vuosikorot noin 2 000 euron suuruisissa luotoissa olivat 30 prosentin ja 446 prosentin välillä. Otannassa oli 21 verkkosivustoa. Nykyisin alle 2000 euron luotoissa viitekorkoon sidottu korkokatto on 50 prosenttia.

Korkokatosta tehty sääntely puri ongelmaan osin mutta tilalle tulivat yhä suuremmat lainat, jotka jäävät korkokaton ulkopuolelle. Nyt valmisteilla oleva lainsäädäntö pyrkii vaikuttamaan juuri näihin. Lisäksi on havaittu, että ns. pikavippimarkkinoilla on yleistynyt nostopalkkioiden periminen. Tämä aiheuttaa sen, että kuluttajat maksavat tosiasiallisesti suurempaa vuosikorkoa, kuin on ilmoitettu.  Lainsäädäntö laahaa siis usein liian myöhässä nopeasti muuttuvassa bisneksessä.

Viime aikoina on väläytelty yhtenä keinona myös positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Sellainen puuttuu EU-maista ainoastaan Suomesta, Tanskasta ja Ranskasta. Muualla on todettu, että positiivinen luottotietorekisteri ehkäisisi tehokkaasti ylivelkaantumista, sillä kun sen myötä lisäluoton saaminen vaikeutuu, jos entisiä luottoja on jäljellä merkittävissä määrin tuloihin ja omaisuuteen nähden.

Lainsäädännöllisten uudistuksien lisäksi vastuullisen taloudenhoidon opetus on tärkeää maksuongelmien ennaltaehkäisyssä. Nuorten kohdalla koulut ovat keskeisessä roolissa mutta nuorille pitäisi myös kotona kertoa vastuullisesta rahankäytöstä ja siitä, mitä maksuhäiriömerkintä käytännössä tarkoittaa. Vaikka alaikäiset ovat  vähemmistössä ulosottotilastoissa, heitä on nytkin toista tuhatta ulosoton asiakkaina. Itsenäisen elämän aloittaminen velkavaikeuksissa voi olla hankalaa, sillä useat arjen asiat vaativat kunnossa olevia luottotietoja. Ilmiselvä ongelma on, että nuoret eivät tiedä toimijoista, keiden puoleen he velkavaikeuksissaan voisivat kääntyä.

Kuntien tarjoamalla talous- ja velkaneuvonnalla on keskeinen rooli velkakierteen estämisessä ja sen vuoksi kunnille pitäisi saada riittävästi resursseja nopeaan ja matalan kynnyksen neuvontaan. Ongelmana tällä hetkellä on, että avunsaajat ovat Suomessa hyvin eriarvoisessa asemassa. Kun joillain paikkakunnilla neuvontaan pääsee parissa vuorokaudessa, saattaa toisaalla jonotus kestää yli 150 päivää. Talous- ja velkaneuvontapisteet ovat lisäksi yleisesti hyvin haavoittuvaisia ja niissä saattaa olla vain yksi tai kaksi virkailijaa. Ministeri Häkkänen on luvannut, että vuonna 2019 ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi tuomioistuimille osoitetaan 2 miljoonan euron lisämääräraha velkomusasioiden joutuisaan käsittelyyn. Ulosottolaitokselle lisätään miljoona euroa velallisten neuvonnan tehostamiseen.

Ylivelkaantumisella on kauaskantoisia seurauksia. Ylivelkaantumiseen liittyvillä taloudellisilla huolilla on todettu olevan yhteys mielenterveyden häiriöihin ja myös fyysiseen sairastavuuteen, työkyvyttömyyteen sekä ongelmiin parisuhteessa ja sosiaalisessa elämässä. Ylivelkaantumisen ylisukupolvistavista vaikutuksista tiedetään vähän, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu perheen vaikean taloudellisen tilanteen vaikuttavan selkeästi lasten hyvinvointiin. Tämän vuoksi ylivelkaantumisen ehkäiseminen on tärkeää.