Aivovuoto eli koulutettujen kansalaisten siirtyminen Suomesta ulkomaille ja erityisesti Ruotsiin on kiihtymässä.  Kiinnostus naapurimaata kohtaan on selvä. Ruotsissa on kaavailtu useita uudistuksia verotukseen, kuten työnantajamaksujen alennus ja työttömyysturvan uudistus. Korkeatuloisille suunnattu viiden prosentin raippavero poistuisi kokonaan.

Korkeakoulutettujen lisäksi maasta muuttavat esimerkiksi hoitajat, joiden peruspalkka Ruotsissa on usein yli 1000 euroa enemmän. Lisäksi usein maksetaan matkat ja asuminen. Palkan lisäksi useat poismuuttajat ovat kertoneet työpaikkojen ja yhteiskunnan huonosta ilmapiiristä  sekä koulutuksen ja osaamisen aliarvostamisesta. Suomi kouluttaa tällä hetkellä kalliisti, mutta muut poimivat hedelmät.

Suomi harmaantuu vauhdilla ja tarvitsee kipeästi työvoimaa ja tuloja hyvinvointiyhteiskunnan turvallisuuden ja palveluiden rahoittamisen turvaamiseen. Tavoitteena pitää olla yli 75 prosentin työllisyys – ja sen lisäksi verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät uudistukset. Verotuksen painopiste pitää siirtää työn verotuksesta ympäristöhaittojen verottamiseen. Yritysten verotusta on mielekästä korjata yhä enemmän kasvuun kannustavammaksi kiinteän omaisuuden hankkimisen sijaan.  On huomionarvoista, että Suomen sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2016 69,1 miljardia euroa. Sosiaaliturvamenojen suurin rahoittaja on työnantajat, joiden osuus oli yli 30 prosenttia. Valtion ja kuntien rahoitusosuus sosiaaliturvan menoista oli reilut 45 prosenttia.

Terve ja reilu yritysten välinen kilpailu auttaa heitä yhä parempiin suorituksiin ja se koituu myös kuluttajille parempina tuotteina ja palveluina. Yhteisövero on pidettävä kilpailukykyisenä ja yritys- ja pääomavero houkuttelevana myös ulkomaisille investoreille. Päätöksenteossa erityishuomio tulisi kiinnittää pk-yrityksiin. Valtaosa työpaikoista sijaitsee pk-yrityksissä ja he kärsivät usein eniten sääntelystä ja normeista. Lupien ja sääntöjen purkutalkoissa ei ole vielä riittävästi tehty eikä EU:n sääntelyn toimeenpanossa ole otettu kaikkia kansallisia joustovaroja käyttöön.

Yksilöverotuksessa meidän tulee voida luoda enemmän kannusteita työntekoon kaikilla tulotasoilla. Mitä enemmän on työllisiä ja työtä, sen enemmän kerrytämme verotuloja. Suomen työnverotus on aivan liian korkea ja progressio liian kireä. Terve julkinen talous on kaikkien menestymisen ehto tilanteessa, jossa julkiset menot ylittävät tulot. Ratkaisu ei kuitenkaan ole verotuksellinen raippa vaan päinvastoin. Tämä koskee myös eläkeläisiä.

Suomessa ei yksinkertaisesti voida jäädä tuleen makaamaan. 

Jokaisen maan, kaupungin ja kunnan menestyminen on kiinni siitä, että siellä asuvat ihmiset voivat hyvin ja menestyvät. Poliittisen päätöksenteon tehtävä ei voi olla ihmisen arjen vaikeuttaminen vaan sen helpottaminen. Politiikan liikkumatila ei ole sama kuin ennen. Elämme globaalissa maailmassa, jossa kansainväliset yritykset, markkinat ja pääomat vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Kansalaisten ratkaisuilla ja kansainvälisten yhteisöjen päätöksenteolla on vaikutusta meihin.     Oikea suunta on  vapaampi ja yksilöä sekä yrityksiä kannustavampi yhteiskunta.  

Päijät-Häme kärsii matalasta koulutustasosta ja muuttotappiosta. Ratkaisu asiaan on työpaikkojen saatavuus sekä asumiseen, elämiseen, yrittäjyyteen ja työntekoon houkutteleva infra ja kuntaverotus. Siinä missä keskuskaupunki Lahti houkuttelee cityasujaa,  muu maakunta tarjoaa profiililtaan luonnon läheistä ja rauhallista  asumista. Mitä enemmän maakunnassa on vaihtoehtoja, sen paremmin pärjäämme kilpailussa. Huomionarvioista on, että yhteisöveroa tuloutetaan emäkunnalle vain siltä osin, kuin yrityksen työntekijä myös asuu kyseisessä kunnassa.