Sotepalveluiden tulevaisuus Hollolassa ja Päijät-Hämeessä

Salpausselän kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien valtuustot tapasivat ensi kerran 20.2.2014. Minut oli kutsuttu tilaisuuden lopussa pidettyyn paneelikeskusteluun. Keskustelu jäi aikapulan vuoksi hyvin pintapuoliseksi ja paneeli kuittaantui yhdellä puheenvuorolla. Se tuntui harmittavan paitsi yleisöä myös meitä paneelikeskusteluun valmistautuneita osanottajiakin. Toivottavasti seuraavalla kerralla aikataulusta pidetään paremppaa huolta ja keskustelua voidaan käydä syvällisemmin esimerkiksi yhden työryhmän sisällöstä kerrallaan.

Hollola on mukana selvitystyössä, joka minusta on erittäin tarpeellista etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Selvityksen lopputuloksesta ja Hollolan valtuuston ensi syksyn päätöksestä huolimatta edessämme on Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspalveluissa (sote) suuri muutos. Palveluverkkotyöryhmällä onkin sarkaa juuri sotepalveluiden tulevaisuuden ratkaisemisessa. Muissa aloissa olemassa olevalla seudullisella yhteistyöllä on jo päästy pitkälle. Työryhmän loppuraportti  ei saa olla nykytilan kuvaus, vaan vastaus muun muassa ympäristön ja ikäjakauman muutoksiin.

Selvityksen yksi keskeisiä kysymyksiä lienee millainen on elinvoimainen kunta? Kuntaliitto määrittelee, että elinvoimainen kunta kykenee talouskasvuun sekä kuntalaisten työllistämiseen ja sitä kautta verotulojen kasaamiseen, jolla julkisia palveluita voidaan osin tuottaa. Tällainen kunta pystyy vastaamaan palveluiden järjestämisestä kuntalaisten ja yritysten tarpeita vastaavalla tavalla. Vetovoimainen kunta puolestaan kykenee sitouttamaan kuntalaisia ja houkuttelemaan myös ulkopuolista rahavirtaa, joka puolestaan turvaa osaltaan alueen työllistymistä sekä tuloja.

Mikäli Salpauskuntien yhdistyminen toteutuisi, olisimme osana noin 150 000 ihmisen vastuukuntaa, joka saa järjestää ja ohjata omia palveluitaan. Sen sijaan nykyisen soteuudistuksen järjestämislain linjauksien mukaan Hollolalla ei ole oikeutta omien palveluidensa järjestämiseen. Hollola ei toki tee sitä nytkään, vaan olemme osa Oivaa. Asiantuntijoiden mukaan nykyisen järjestämislain ehdotuksessa vastuu annettaisiin aivan liian pienille hartioille. Päijät-ämeessä sote palvelut hoidetaan nyt ainakin neljässä erillisessä järjestelmässä erillisillä organisaatioilla ja kuntalaisten saamat palvelut ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Asiantuntijoiden mukaan 150 000 - 200 000 asukkaan pohja on riittävän vahva kantamaan vastuuta kuntalaisten sotepalveluista ja saavuttamaan riittävät taloudelliset hyödyt. Tästä on helppoa olla samaa mieltä. Näin ollen tuli sitten soteuudistusta tai kuntaliitoksia tai ei, on Oivan ja samalla koko Päijät-Hämeen sotepalveluiden tulevaisuus ratkaistava. Mikäli Kärkölä on osa suurta kuntaa ja Hollola ei, mistä Kärkölä hakee palvelunsa jatkossa? Sama kysymys koskee Hämeenkoskea. Mikä puolestaan on Asikkalan ja Padasjoen ratkaisu?  Kyse on siis palveluiden turvaamisesta.

Jo nyt monet kunnat ovat säästökurimuksessaan joutuneet karsimaan ei-lakisääteisiä sotepalveluja, jotka ovat usein tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa. Kun ne on karsittu, on edessä palvelutason laskeminen. Me olemme saaneet nauttia hyvistä palveluista ja vakaasta turvallisuudesta, haluammeko antaa perintönä nuorille ja jälkipolville tämän saman etuisuuden vai jotain muuta? Vai kykenemmekö muuntautumaan niin, että jatkossa myös haja-asutusalueiden palvelut ovat turvattuja ja palvelut ovat kauttaaltaan sellaiset kuin kuntalaiset tarpeetkin ovat. Tämä tarkoittaa myös turhien toimien karsimista, joita teemme tottumuksen vuoksi mutta jotka eivät palvele ketään.  Soten nykytekniikka ja palveluiden uudet muodot (esim. LINKKU) antavat täydet mahdollisuudet tehdä palveluverkosta kattava ja kustannustehokas.

Oivan mahdollinen purkautuminen olisi suuri harmi. Organisaatio on tämän vuoden alusta saatu hyvin kevyeksi kahden johtajan tehtävien hajautuksella sekä johtokunnan lakkauttamisella. Viidellä osakaskunnalla on yhteinen lautakunta ja yhteiset johtajat, joka tuo päätöksentekoon sujuvuutta ja ketteryyttä. Palvelut toimivat hyvin ja ovat kustannuksiltaan hyvin vertailukelpoiset esimerkiksi Aavaan nähden. Kuitenkin se moniosaaminen, jota meillä Päijät-Hämeessä on, antaa meille runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Moniosaaminen tukee tulevaisuuden riskinottoa ja täten tuo myös vakautta. Helpotuksen palveluverkkotyöryhmälle toisi NHG:n tekemän selvityksen käyttö. Siinä on valmis pohja, jolle on helppo rakentaa ja tähän sisältyisi myös Oivan jatko tuottajana, osana suurta aluetta. Tämä täyttäisi myös järjestämislain kriteerit. Parhaimmillaan onnistunut loppuratkaisu lisäisi Päijät-Hämeen alueella kuntalaisten tasavertaista asemaa palveluiden saajina sekä turvaisi palvelutason pysymisen.