Iloinen mieli on ilmainen

  Ostimme viime vuonna vanhan talon, jonka pihassa on ollut tekemistä jos toista. Aloitimme heti muuttoviikolla kaadattamalla tontilta 20 (!) puuta a´noin 25m. Onneksemme löysimme loistavan metsurin, joka hoiti homman todella tyylikkäästi. Melkoista puuhaa se olikin. Nimittäin karsia puu pystyyn, tiputtaa latva alas (se vasta huimaa puuhaa onkin, etenkin latvan tiputuksen antama potku rungolle ja sen päässä killuvalle metsurille) ja sen jälkeen sahata alas tullen runko 3 metrin tukeiksi.

Ratkaisu oli monella tavalla perusteltu. Lähellä taloa olevat koivut ja niiden juuret saattavat tehdä perustuksissa pahaa jälkeä, koska niiden janon tyydyttämiseen tarvitaan noin 200 litraa vettä päivässä. Kuusipuut taas suippoine juurineen tekevät herkästi tuhoa myrskyllä. Ja roskaavat.

Tänä kesänä oli sitten kaivurin vuoro. Meillä oli tontilla aivan ihana vanha maakellari, joka valitettavasti vuoti todella pahasti. Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme, että kellari puretaan. Se osoittautuikin kipuilusta huolimatta oikeaksi ratkaisuksi, sillä kaivurinkuljettaja totesi seinien olleen todella haperat. Ne kaatuivat kuin sadussa ikään, jossa susi puhalsi possujen talon kumoon.

Muutaman mutkan kautta saimme meille loistavan kaivurinkäyttäjän. Hänessä kulminoitui monta arvostettavaa yrittäjän piirrettä. Hän tuli juuri siihen kellon lyömään kun oli sovittu, jopa hieman aiemmin. Hän kuunteli ajatuksiamme, mutta sanoi myös omia kommenttejaan. Hän teki sen mitä lupasi ja jälki syntyi nopeasti. Koko homma oli ohitse noin neljässä tunnissa huomioiden ruokatauko. Ja jälki ällistytti. En olisi ikinä uskonut, että pihastamme voisi tulla niin tasainen kuin se nyt on. Vertailuna kuluneeseen aikaan mainittakoot, että eräs toinen yrittäjä antoi tarjouksen samasta puuhasta. Kesto kaivuulle oli hänen mukaansa 36 tuntia. Ja homman kustannus... no jokainen voi laskella sitä..

Yksityisyrittäjyys ei ole yksinkertaista. Sitä lähellä lapsuudenkodissa seuranneena, ovat realiteetit suurin piirtein tiedossa.

Ei säännöllisiä lomia eikä etenkään palkallisia (sairaus)lomia. Maanantaisin eikä perjantaisin ei voi tulla ”jäänpä kotiin kun en jaksa”- fiilistä. Oikeastaan sitä ei voi tulla koskaan. On löydettävä luotettavia työntekijöitä, jotka sitoutuvat antamaan panoksensa yrittäjän eteen. On kestettävä jatkuvaa kateutta, joka verojenmaksusta tietämättömiä ihmisiä vaivaa. Asiakkaita on palveltava ja oltava aina valmis tekemään töitä. Vastuu painaa ympärivuorokauden.

Yrittäjän leipä on kiinni monista asioista, mutta ensisijaisesti mielestäni se riippuu taidoista. Niin osaamispääomasta kuin sosiaalisistakin taidoista. Nämä molemmat olivat meidän metsurilla ja kaivuriyrittäjällä kunnossa. Molemmilta saimme vanhaa kunnon palvelualttiutta, luotettavuutta ja reilua sekä rehtiä kanssakäymistä. Homma hoitui ja juttu luisti. Nämä piirteet ovat minusta nykypäivänä katoavaa luonnonvaraa. Valitettavasti. Mutta näistä herroista aiomme pitää kiinni kynsin ja hampain. Uhanalaisia kun ovat.