Kateudesta vihreänä!

Sain tänään olla kutsuttuna panelistina Päijät-Hämeen Yrittäjien "Vain kilpailu jalostaa"- kiertueella Vääksyssä. Samainen kiertue kiertää kaikilla kunnilla ja Hollolassakin se oli taannoin.

Tilaisuuden johtolangaksi oli valittu  palvelusetelit. STM määrittelee palvelusetelit yksinkertaisesti näin: "Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle."  Palvelusetelin myöntää kunta ja asiakas saa sen turvin valita hyväksytyistä palveluntuottajista itselleen parhaan vaihtoehdon ja maksaa siitä aina saman verran. Tämä tukee erityisesti asiakkaan vapaata valintaa. Palveluseteli on hinnaltaan joko aina vakioitu tai tuloriippuvainen.

Tilaisuudessa kuulimme niin Mikkelin kokemuksia kuin paikallisen yrittäjänk, Eija Bouraksen näkökulmia palvelusetelistä. Eija toimii myös kuntapäättäjänä, joten näkökulma asiaan on molemminpuolinen. Lisäksi tilaisuudessa piti Asikkalan kunnan puheenvuoron kunnanjohtaja Juri Nieminen. En voi kuin ihailla sitä tarmoa, joka Jurilla puheessa oli.  Jurilla oli puheessaan selkeä yrittäjämyönteisyys ja tulin vakuuttuneeksi siitä, että ymmärrys yksityisten palvelutuottajien roolin tärkeydestä kunnallisen palvelutuotannon rinnalla on ilmeisen vahva. Tästä kertoo myös se, että yllätyksekseni Asikkalassa on otettu käyttöön ensimmäisenä Suomessa palvelualoite! Eli se samainen, josta tein viime syksynä valtuustoaloitteen mutta joka jäi Hollolassa odottamaan parempia aikoja. Asikkala saa täten merkittävän pilotin roolin ja väylän toimintojen rehelliseen kilpailuttamiseen. Upeaa rohkeutta.

Palvelusetelin käytössä Jyväskylä on Suomessa täysin omaa luokkaansa. Se käyttää budjetistaan tällä hetkellä palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa ja skaala on hyvin laaja perinteisen sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelta. Laskennallinen säästö on Jyväskylässä ollut 2 miljoonaa euroa.

Oivassa palveluseteleiden käyttöönotto on ollut kovin takkuista, mutta erityisesti viime vuoden aikana selkeää piristystä on nähtävissä. Palvelusetelit ovat nyt käytössä paitsi kotihoidossa, omaishoitajien vapaapäivissä, perhehoidossa myös lapsiperheiden palveluissa ja kohta lisäksi kuntoutuksessa. Palveluseteleiden käyttäjämäärät ovat kuitenkin yhä todella vaatimattomia. Tarvitaan lisää informaatiota, ohjausta sekä markkinointia. Palvelusetelillä asiakas voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle.

Parhaillaan palvelusetelillä voidaan tukea kunnan omaa palvelutuotantoa erityisesti niissä kohdissa, joita kunta itse ei kykene täysin tai kokonaan tuottamaan. Tästä esimerkkinä voisi mainita iltapäiväkerhot, joissa palveluseteli olisi Hollolassa paikallaan. Tämän lisäksi tiedän, että palvelusetelin mahdollisuutta on päivähoidossa selvitetty.

Mikkelin esimerkistä mieleeni jäi erikoislääkäri -ja erityisasiantuntijan palvelut. Oivassa on kova puute psykologeista sekä puheterapeuteista, näissä palveluseteli auttaisi purkamaan ruuhkaa. Myös erikoislääkärillä kertaluonteiseen käyntiin  riittäisi tarvetta eikä tarvitsisi käyttää kallista sekä usein tukkoista erikoissairaanhoitoa. Lisäksi Asikkalan tilaisuudessa tarjottiin palveluseteliä tueksi Oivan kodinhoitoon, vaikkapa avuksi ruuhkaisiin aamuihin.  Eniten itseäni kiinnosti vaihtoehto, jossa hoitajien sijaistarve paikattaisiinkin palvelusetelillä. Tällöin saatettaisi päästä eroon kokonaan jatkuvasta sijaisrumbasta.

Palveluseteli, kuten myös palvelualoite törmää usein poliittisessa päätöksenteossa kahteen pääkantoon, jotka ovat ideologiset erot puolueiden välillä sekä virkamiehien epäluuloisuus toiminnan kannattavuudesta tai pelko sen työläydestä. Totuus kuitenkin on, että Suomen julkinen sektori on paisunut kuin pullataikina ja sen osuus BKT:stä on jo lähempänä 60 prosenttia. Tämä tie ei missään tapauksessa ole kestävä. Samalla kun seurataan työpaikkojen muodostumista on julkisella sektorilla lähtenyt eniten työpaikkoja, kun taas niitä on muodostunut eniten yksityiselle sektorille. Se kertoo osaltaan omaa tarinaansa.

Olen erittäin iloinen siitä, että nykyinen sosiaali- ja terveysministerimme Paula Risikko on hyvin vahvasti tuonut palvelusetelin tärkeyttä esiin. Sen rooli tulee korostumaan jos ja kun alamme Suomessa kulkemaan soteuudistuksen jäljiltä kohti mallia, jossa yksityiset palveluntuottajat ovat samalla viivalla julkisten toimijoiden kanssa - asiakas valitsee ja hinta on sama. Näin päästään myös Päijät-Hämeen Yrittäjien teemaan - Vain kilpailu jalostaa. Kilpailu karsii pois tehottomia toimintoja ja pakottaa tuottamaan yhä laadukkaammin.

Ministeri Risikko on niin ikään kertonut, että on hyvin tärkeää erottaa järjestäminen ja tuottaminen yhä vahvemmin toisistaan.  Nämä kaksi tuppaavat menemään liikaa sekaisin ja päällekäin.  Palveluiden tuottamisen tulee olla yhä vahvemmin segmentoitunutta, jolloin keskitytään siihen, että kysyntä luo tarjontaa ja tarjonta on tällöin kysynnän kaltaista.  Tuotetaan sitä mitä tarvitaan.  Paul Lillrank kirjoitti havainnollisesti Päijät-Hämeen yrittäjien sivuilla esimerkin :

Kioskit kilpailevat saatavuudella, suurmarketit valikoimalla ja erikoiskaupat asiantuntijuudella.

Tämä tarkoittanee sitä, että tarvitaan monenlaisia muotoja palvelun tuotantoon. Täten päästään välttämään myös nykyinen sudenkuoppa, jossa erikoissairaanhoitotasoista päivystystä  käytetään sellaisiin vaivoihin, jotka eivät missään tapauksessa ole kiireellistä hoitoa vaativia.

Asikkalan tilaisuus oli siis hyvin inspiroiva. Paneelissa, johon osallistuin käytettiin monipuolisia puheenvuoroja ja keskustelu oli vilkasta. Asikkalassa on tämän asian tiimoilta hyvää pöhinää!