Ollakko vai eikö olla?

 Valtiovarainministeriö on puhunut. Hollola on mukana radanvarsikuntien (a.ka. Salpausselän) liitosselvityksessä lisättynä Hämeenkoskella ja Kärkölällä.

Moni on ehtinyt ihmettelemään miten se nyt tällä tavalla? Minä ihmettelen mitä he ihmettelevät.

Minusta kyseisessä lausuntopyynnössä asia oli jo kovin selvä. Täytimme kaikki kriteerit selvitykseen osallistumiselle ja siksi itsekin äänestin viime valtuustossa selvityksen puolesta eli kannatin puoluekollegani Markku Pulkkasen vastaehdotusta. Toisin äänestäneet perustelivat päätöstään mm. sotelain voimaantulon odottamisella ja maakunnan kokoisen selvitysalueen unelmalla. Totesin valtuuston jälkeisessä blogissa sen olevan utopiaa, kuten se olikin.

Syynä omalle kannalleni oli yksinkertaisesti se, että meidän ehdoton etumme olisi ollut olla menossa etukenossa kohti selvitystä, joka oli ilmeinen. Valtuustomme jälkeen muut jo selvityspäätöksen tehneet radanvarsikunnat tapasivat vielä joitain kertoja. Näissä konklaaveissa olisimme voineet ottaa kantaa vaikkapa selvittäjän valintaan. Nyt tähän(kään) päätökseen ei tarvinut osallistua.

Yhdistyksemme puheenjohtaja Janne Salminen totesi sosiaalisessa mediassa järkevästi; selvitykseen olisi pitänyt kiiruhtaa erityisesti kaikkien liitosta vastustavien juuri siksi, että siihen pöytään olisi ollut huomattavasti helpompaa tuoda omat vahtoehdot tasa-arvioisina esiin. Nyt meitä leimaa änkyrä-maine, jonka viittaa en suostu ottamaan.

On ollut kurjaa, että selvitysVELVOLLISUUS on sekoitettu (ehkä tahallaankin) kuntaliitokseen. Jota se ei ole. Selvityksen tarkoitus on hakea ne edut ja haitat, joita MAHDOLLISESSA liitoksessa tulevat. Päätös tehdään vasta selvityksen jälkeen, ellei taloutemme (ajatuminen kriisikunnaksi) tee sitä jo ennen määräaikaa. On huomattavasti järkevämpää selvittää nyt, kun meillä on jäljellä joitain lakisääteisyyden ylittäviä palveluita kuin sellaisten palveluiden ja organisaatioiden kanssa, jotka on "luille vedettyjä". Tosin sekin saattaa olla edessä.

Suhtaudun edelleen kriittisesti liitokseen tietyin osin. Samoin kunnioitan edelleen kansanäänestyksen tulosta (vaikka kyseisen äänestyksen äänestyprosentti tosin oli reilut 60) itsenäisyydestä. Mutta en ole valmis puolustamaan itsenäisyyttä sen uhalla, että meillä ei ole enää jäljellä mitään muuta kuin rauniot kaikista lakisääteisistä palveluista. Toivon, että edellä mainittu lause on vain utopista kuvitelmaani emmekä moiseen tilanteeseen ikinä ajaudu.

Yksi asia, josta olen todella harmistunut on, ettei joukkoon ole laitettu Asikkalaa ja Padasjokea. Olisin suonut kaikkien Oiva-kuntien läsnäolon selvityksessä, koska tällä hetkellä yhteinen perusterveydenhuoltomme toimii hyvin ja on etenkin Hollolassa todella edullista (per/asukas) vrt. esimerkiksi Aava.

Näin loppumainintana todettakoon, että perästä kuuluu. Jään seuraamaan, miten asiat etenevät. Aikaahan tähän kaikkeen on vuosi.

Huomenna suuntaamme kohti pääkaupunkiseutua koko Suomen Kokoomusvaltuutettujen kanssa. Siitä lisää myöhemmin. Luvassa on ainakin norminpurkutalkoiden jatkamista. Marraskuussa hallitus tulee esittämään omat ehdotuksensa lainsäädännön keventämiselle. Petteri Orvon esiin nostama seikka suunnittella olevien lakien kriittisestä tarkastelusta ja mahdollisesta jäädyttämisestä on kerrassaan kannatettava.