Pukeutumisvinkkejä ja kriittisyyttä

Some on noussut tänä kesänä median lempilapseksi ja uudeksi otsikoiden tehtailun lähteeksi.  Syyllistä tähän ei tarvitse kokoomuslaisten kovin kaukaa hakea. Meillä on pääministeri, joka toimii kuten kollegansa ympäri maailmaa: pääministeri Reinfeldt, presidentti Clinton, pääministeri Medvedev ja niin edelleen. Puhumattakaan ministeriöistä, järjestöistä, artisteista, näyttelijöistä, urheilijoista ja monista muista. Twiittaa.

Niille kenelle twitterin tai tämän kesän keskustelun syvin olemus ei ole auennut, kannattaa lukea esimerkiksi tämä Suvi Uusitalon blogi.

Twitteröinti on ollut tämän kiireisen markkinaviikonlopun yksi lempiaiheista. Tämän lisäksi puheissa ovat esiintyneet myös eläkeindeksit, Venäjän pakotteet ja Nato.

Olen saanut monta palautetta, ettei pääministerin twitteröinti ole soveliasta, erityisesti kun se tapahtuu alaikäisille. Niin sanottu "shortsigate" olikin yleinen vertauskohta. Kunnes kävi ilmi, että vinkkejä olikin kysynyt itse kansanedustaja Wallinheimo. Stubb itse kommentoikin koko asiaa Twitterissä seuraavasti:

"Menossa kaverin häihin. Kysyin pukukoodista. Sain vapaat kädet, eli shortsit, polvisukat, loaferit ja mirri kaulaan #hymiö #aikustenoikeesti"

Shortsigaten todellinen laita onkin mielestäni tämän viikonlopun punainen lanka. Mikä on asioiden oikea totuus? Yksittäinen twiitti erotettuna muusta keskustelusta saadaan näyttämään lähes miltä tahansa. Tämä on tietysti aina hyvä pitää mielessä niin uutisten lukijan kuin itse twiittaajankin.

Eduskuntavaalit lähestyvät ja se näkyy lisääntyneenä räksyttämisenä puolueiden välillä. Vaaleja tehdään jo kovaa vauhtia ja ihmisten mielipiteitä pyritään muokkaamaan. Venäjän pakotteet ja pääministerin arvio niistä onkin seuraava hyvä esimerkki.

Eräät puolueet ja heidän kokeneetkin edustajansa väittivät viikonlopun aikana kiven kovaa pääministerin sanoneen alkuvaiheessa, ettei pakotteilla ole mitään vaikutusta Suomen talouteen. Pääministerin ykkösavustaja Juho Romakkaniemi raippasi keskustelua ja käski palaamaan alkuperäiseen lausuntoon. Ensinnäkin kyseinen arvio ei ollut pääministerin oma, vaan valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin. Sen lisäksi Romakkaniemi nosti esiin alkuperäiset kommentit:

".... EU:n silloin asettamien pakotteiden suorat vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat maltilliset, mutta Venäjän talouden heikkeneminen vaikuttaa epäsuorasti myös Suomeen. ..."  - Vastapakotteiden vaikutuksia hän sen sijaan on pitänyt vakavina, lisää Romakkaniemi.

Tästä arviosta on päästy jo eteenpäin ja niitä on koko ajan tarkennettu.

Eräs konkaripolitikko sanoi minulle aikoinaan tiedon olevan valtaa. Olen huomannut tämän toteamuksen paikkansa pitävyyden kerta toisensa jälkeen. Onneksi olin kuvakaapannut viikonlopuksi yllämainitun pääministerin lausunnon puhelimeeni. Sitä oli helppo toreilla ja turuilla näyttää. Myös kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen kommentoi väitteitä omassa lausunnossaan.

Näistä esimerkeistä päästään lopulta kaikkein tärkeimpään asiaan. Lähdekriittisyytteen. Tavallisen politiikan seuraajan on kohta lähes mahdotonta pysyä kärryillä mikä on totta ja mikä ei. Mielikuvan muokkaus on täydessä vauhdissa eikä keinoja kaihdeta. Tämä kaikki saa lopulta politiikan teon näyttämään naurettavalta hiekkalaatikkoleikiltä, jossa ei keskitytä tekemään vaikeassa tilanteessa yhteistyötä. Touhu ei ainakaan lisää äänestäjien luottamusta politiikkaan tai politikkoihin.

Itse sometus on silti tullut jäädäkseen. Etelä-Suomen Sanomat oli selvittänyt ahkerimpia somettajia Hollolan, Lahden ja Nastolan paikallispolitiikassa. Lista oli tosin vajaa monen paikkakunnan kohdalla.

Toimittajat seuraavat sosiaalista mediaa yllättävänkin tarkasti. Sanoin Etelä-Suomen Sanomien somehaastattelussa 10.8.2014, että lähtiessään sille tielle pitää touhuun myös sitoutua. Aktiivisuusvirta ei saa katketa vaalien välillä ja keskustelun on oltava vastavuoroista. Mikäli kaipaa ainoastaan yksipuolista viestintää, käy nettisivut siihen vallan mainiosti. Olen tyytyväinen omien sivujeni vastavuoroisuuteen ja ainakin toistaiseksi on keskustelukin pysynyt asiallisissa raameissa.

Kaikille somemaailma ei sovi, eikä tarvitsekkaan sopia.  Perinteiset tavat pysyvät matkassa vielä pitkään eikä mikään korvaa henkilökohtaista kontaktia.