PYLLiä kerrakseen

Sosiaali- ja terveyspoliittisessa lehdessä Tessossa esiteltiin hiljattain loistava internetsivusto nimeltään hyvinvointikompassi.fi. Sivustolla on koottuna valtava määrä tietoa västömme terveydentilasta ja se mahdollistaa myös alueellisen vertailun. Mukana on monia mielenkiintoisia terveysosoittimia, kuten väestön koettu terveydentila, alkoholin käyttö, hedelmien ja marjojen käyttö, vastasyntyneiden elinajan odote, eri syöpien ilmantuvuus sekä sepelvaltimotautien kuolleisuus. Lisäksi mukana ovat PYLL- indeksit.  PYLL- indeksi on kansainvälisestikin käytössä oleva menetettyjen elinvuosien indeksi, jolla voidaan mitata paitsi eri maita myös eri alueiden välisiä eroja. Tämä mahdollistaa kohdennettujen toimenpiteiden pohtimisen.

Päijät-Hämeen tietoja selatessa on helppo todeta, että täällä ollaan oltu ja ollaan yhä maamme keskiarvon tuntumassa yleisessä terveydentilassa (kuviot suoraan alla) muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Sen sijaan esimerkiksi eturauhassyövän ilmaantuvuudessa olemme olleen aina keskitasoa huomattavasti korkeammalla (kuviot alla). Samoilta sivuilta löytyy myös tutkimustulosten merkityksen pohdinta. Tulosten seliteosasta ilmi, että eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä  ja sen ennustetaan 3-4 kertaistuvan vuoteen 2020 verrattuna keuhkosyöpiin tai suolistosyöpiin.  Eturauhassyöpään on olemassa helppo veritesti (PSA), jonka ottamista rutiinitarkastuksessa näin ollen voisi hyvin puoltaa.

Esimerkkinä PYLL- indeksistä Päijät-Hämeen kohdalla voisi ottaa menetetyistä elinvuosista alkoholista johtuvien kuolemien kohdalla. Siinä Päijät-HÄmeen alueella etenkin miehiä kuolee enemmän kuin valtakunnantasolla keskimäärin, mutta myös naisten osuus on suurempi. PYLL- indeksi korostaa ikää, eli mitä nuorempi kuollut on ollut, sen enemmän se nostaa indeksin kokonaisarvoa. Hyvinvointikompassi.fi -sivutolla todetaan, että vuonna 2006 alkoholista johtuvat kuolemat olivat valtakunnallisesti työikäisten yleisin kuolinsyy.

Oivan tilinpäätös vuodelta 2013 oli perusturvalautakunnan käsiteltävänä tiistain lautakunnassa. Tilinpäätöksen lopputulos on viime vuotta paljon maltillisempi. Siinä missä Hollolan sotemenot olivat vuonna 2012 +10,4 prosenttia, jäi nousu viime vuonna reiluun kolmeen prosenttiin (sis. erikoissh). Kuluja on saatu hieman hillityä esimerkiksi vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa. Vaikka kuntakohtaiset erot peruspalveluiden hinnassa/kuntalainen ovat osin isojakin ja kuntien kehitys on vaihteleva, voidaan todeta, että Oivassa maksetaan peruspalveluista edelleen maltillisesti verrattuna maamme keskiarvoon mutta myös koko muuhun Päijät-Hämeeseen. Hollolan perusterveydenhuollon kulut olivat reilut 1600e/as kun maakunnassa se on noin 3500e/as.

Ohessa on Oiva- kuntien maksujen kehitys, jossa erityisesti Padasjoen kulujen kehitys on ollut reipasta. Hollolan nousu on ollut maltillisempaa ja Hämeenkoskella jopa alkanut taittumaan. Pienissä kunnissa tosin yksi tai kaksikin isompaa tapahtumaa tekevät isojakin muutoksen kuluihin.
Ylimpänä Padasjoki (lila), sitten Asikkala (t.sin.), Hämeenkoski (kelt.), Kärkölä (v.sin.) ja alinpana Hollola (pinkki).

---

Ohessa näykyy sosiaali- ja terveystoimen nettomenot per kuntalainen Päijät-Hämeessä (punainen viiva) ja koko maassa (musta viiva).

---

Sivustolla on runsaasti myös muunlaista tietoa. Sieltä käy ilmi, että Päijät-Hämeessä tehostetussa palveluasumisessa on vähemmän potilaita kuin koko maassa yleensä. Sama koskee myös yli 75- vuotiaita säännöllisessä kodinhoidon piirissä olevia asiakkaita. Sen sijaan yli 75- vuotiaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia asiakkaita Päijät-Hämeessä on maamme keski-arvon verran eli 3,8 prosenttia. Se on tavoitearvoa enemmän, sillä tavoite kansallisella tasolla on tällä hetkellä 2-3 prosentin luokkaa. Oivassa luku on hieman alle 3 prosenttia. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) on Päijät-Hämeessä keskiarvoa matalampi, joten parannettavaa tässä löytyy.

Päijät-Hämetta tarkastellessa löytyy myös monia jo tunnistettuja ongelmia, joista selkeästi nousevat esiin seuraavat ongelmat, kun verrataan koko maahan:

- ilman koulutusta jääneet 17-24- vuotiaat
- läheisten ystävien totaalinen puute 8.- ja 9. luokkalaisella
- todella humalahakuinen juominen 8.- ja 9.luokkalaisella
- menettyt elinvuodet PYLL- indeksillä ikävuosien 0-80v. välillä
- keskivaikea tai vaikea masennus 8.- ja 9.luokkalaisella
- THL:n sairastavuusindeksi.

Tilastoja selatessa on selvästi nähtävissä, että vaikka meillä Päijät-Hämeessä ikääntyminen on toistaiseksi melko hyvin hallinnassa on meillä käsissämme toinen suuri ongelma, nuorten ikäluokkien pärjääminen elämässä. Miten olemme tähän reagoineet kunnissa ja kunnanvaltuustoissa?  Lisääntyvä työttömyys, laskevat verotulot ja lisääntyvä sairastavuus ovat huono yhdistelmä.

Kyseinen sivusto sisältää siis paljon sellaista tietoa, josta on apua paitsi kuntien hyvinvointisuunnitelmaa tehtäessä kuin poliittisia linjauksiakin miettiessä.  Toisinaan ihminen uskoo, kun näkee. Nämä tilastot ainakin herättävät, jos mikään muu ei ole tehnyt sitä aiemmin. Tilastojen käyttyä puoltaa ehdottomasti faktaperusteinen päätöksenteko, joka korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.