Sotea mielinmäärin

Kuluneella viikolla olen saanut osakseni todellisen rautaisannoksen soten tämän hetken kuuulumisia. Seuraavassa muutamia ajatuksia...

Kävin tapaamassa keskiviikkona ministeri Risikkoa eduskunnassa yhdessä noin kolmenkymmenen muun sotealan johtotehtävissä toimivan puoluekollegan kera. Tapaamisemme oli toinen laatuaan. Tarkoituksenamme on miettiä, miten terveyskeskusten ja perusterveydenhuollon toimivuutta voitaisiin yhdessä kehittää ja tällä kertaa kävimme läpi soteuudistuksen uusia tuulia.

Saimme tietoa asian ytimestä niin ministeriltä itseltään, kansliapäällikkö Sillanaukeelta kuin soteuudistuksen kätilöltä, THL:n osastonjohtaja Pekuriseltakin. Kattaus oli aivan loistava!

Soteuudistusta on moitittu monilla nimillä ja onhan tässä itsenikin pakko myöntää, ettei se ole mitenkään selvältä vaikuttanut. Lisäksi soteuudistus on jäänyt ikävästi takkuavan kuntauudistuksen jalkoihin. Tämän hetken tilanteesta osastonjohtaja Pekurinen antoi myönteistä palautetta. Uudistus on vihdoin saanut ryhtiä ja etenee aikataulussaan. Esitys järjestämislaista saadaan elokuisten linjauksien ansiosta vielä tämän vuoden puolella hallitukselle ensimmäisen kerran. Rahoitus- ja tuotantoratkaisut seuraavat perässä. Soteuudistuksen väliraportti kuntien lausunnoilla vahvistettuna julkaistiin eilen. Itse en ole siihen vielä ehtinyt syventyä, mutta nopealla vilkaisulla se osoittaa kuntien mielipiteiden jakautuvan "suloisesti" kahtia :)

Keskiviikon tilaisuudesta jäi päällimmäisenä mieleen ymmärrys, kuinka suuresta muutoksesta on soteuudistuksessa kyse. Samoin havahduin viimeistään nyt, miten järjettömästi resursseja tuhlaava nykyjärjestelmä meillä täällä Suomessa on. Erittäin selväksi tuli myös se, että me emme millään kykene maksamaan kustannuksia, joita nykyjärjestelmä meille aiheuttaa. Tämä asiat ovat olleen ennenkin tuttuja faktoja, mutta nyt ne tuntuvat kristallinkirkkailta, kun ajatukset niiden takana on ymmärtänyt. Erityisesti rahoituksen kanavoitumisen monimutkaisuus on aivan käsittämätön. Pääkysymyksiä uudistuksen lähtökohtana ovat muun muassa seuraavat ongelmat:

- valinnanvapaus ei toteudu

. pitkaikaissairauksia hoidetaan epätasa-arvioisesti

- eniten tarvitsevat saavat liian vähän palveluita

-odotusajat lääkäriin ovat liian pitkät (erityisesti puhuttassa ei-työterveydenpiiriin kuuluvista)

- terveyskeskusten palvelukyky on laskenut

Ministeri Risikko painotti uudistuksessa tärkeää olevan se, että jatkossa ns. "kerman kuorinta päältä" estetään. Puhuttaessa yksityisistä palveluntuottajista, joita me ehdottomasti tarvitsemme mukaan jakamaan vastuuta sekä tarjoamaan asiakkaille aitoja valinnanvapauden mahdollisuuksia, on tärkeintä saada nykytilanne haltuun. Tällä hetkellä nimittäin yksityisten toimijoiden kenttä kasvaa hallitsemattomasti samalla kun valvonta ja yhtenäiset säännöt uupuvat. Se ei ole kenenkään etu, eikä varsinkaan palveluidenkäyttäjien. Soteuudistus vastaa toivottavasti niin järjestämisen problematiikkaan kuin tuotanto- ja rahoitusratkaisuihinkin.

Pahin ongelma saattaa olla vielä ratkaisematta. Se on soten piirissä jälleen niin tuttu massiivisten kulujen aiheuttaja: tietotekniikka. Kun ensin luomme järjestelmän, jossa toimimme monituottajamallilla ja asiakas saa valinnanvapauden, miten hänen tiedonsiirtonsa varmistetaan järjestelmästä toiseen? Erityisesti yksityisten ja kunnallisten palveluiden tuottajien välillä? Rahalla siitä toki selviää, mutta mikä on hinta? Tietotekninen näkökulma on siitä mielenkiintoinen, että se on jo nyt ongelma Päijät-Hämeen alueella, jossa tieto ei liiku eri organisaatioiden välillä riittävän hyvin ja potilasjärjestelmiä on monenlaisia. Koko valtakunnasta ei varmasti kannata edes puhua.

Soteuudistuksen kohdalla on tällä viikolla puhuttu paljon perustuslaillisista ongelmista. Ongelmat ovat kansliapäällikön mukaan tiedostettuja ja niihin on jo osin otettu kantaakin. Lisätarkennuksia tarvitsevat muun muassa tietyt pykälätekstit liittyen ervaan ja metropolialueeseen (tehtävät, vastuu..), kuntien demokratian varmistaminen (äänileikkureiden poistaminen?), sekä vastuukuntamallin toimivuus hallintomallina. Äänileikkureiden poistamista olivat tuoneet kuntien lausunnoissa esiin erityisesti pienet kunnat. Ongelmakohdista on siis käyty keskustelua asiantuntijoiden kanssa ja seuraavaksi on vuorossa vuorovaikutus perustuslakivaliokunnan kanssa.

Kaikesta yhteenvetona jäin itse keskiviikon jälkeen vahvasti siihen tunteeseen, että uudistus etenee. Keskusteluja myös opposition kanssa jatketaan ja ymmärtääkseni Keskustan ehdotelma on ollut hyvinkin lähellä nykylinjausia. Soteuudistuksen tiimoilta seuraavan kerran tapahtuu 19.12, jolloin muistio luovutetaan eteenpäin ja sen jälkeen ensi keväänä on vuorossa hallituksen esitys. Pihtisynnytys on siis tuottamassa tulosta. Kaikkiaan uudistuksessa huomioidaan seuraavat seitsemän kohtaa:

1. Yksityinen ja kolmassektori mukaan palveluiden tuottajiksi

2. Asiakkaalle oikeus valinta

3, Työnjakoa kehitetään

4. Työterveyshuoltoa kehitetään

5. Vahvat järjestäjät, korkeintaan 30

6. Kansallinen ohjausjärjestelmä

7. Rahoitus yksikanavaiseksi

Viikon toinen sotepläjäys koski enemmän alueellisia toimintoja. Olin mukana Lahdessa sote 2015 sidosryhmien kokoontumisessa, jossa puhuivat kaupunginjohtaja Myllyvirta, STM:n neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, NHG:n Olli Tolkki sekä yksityisen palvelutuottajan puheenvuoron piti Attendon Pertti Karjalainen. Tilaisuuden anti ei enää antanut niin paljon kuin eduskunnassa käyty keskustelu, mutta se selkiytti paljon Lahden suunnitelmia oman sotesektorinsa kehittämisessä sekä toi esiin millaisista asioista naapurissa ollaan kiinostuttu. Sinällään mitään uutta ja mullistavaa ei toimintatavoissa Oivan puolelle ole tuotavaa, ellei palveluseteleiden käytön laajuutta halua erikseen mainita. Sähköinen palvelusetelikin kun on tulossa käyttöön myös Oivassa ensi vuonna. En kuitenkaan välttynyt ajatukselta, kuinka paljon viisaampaa tämä kaikki olisi, kun meillä olisi yhtenäinen, maakunnankokoinen sotealue? :)

Valtakunnallisesti vielä tarkisteltuna vuoden 2014 sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut omalle hallinnonalalleen 12,8 miljardin euron määrärahaa. Tämä on reilut 200 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Keihään kärjiksi kuntatasolle on ministeriöstä asetettu muun muassa ikäihmisten palveluiden vahvistaminen ja uudistaminen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin panostaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen on kohdennettu 130 miljoonan euron lisäys vuoteen 2015. Tästä 54 miljoonaa kohdistetaan vanhuspalvelulain toimeenpanooon ja omaishoidon tukipalveluiden parantamiseen 10 miljoonaa euroa. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen taas on korvamerkitty 8,45 miljoonaa euroa. Satsaukset siis ovat suuria ja vaikuttaisivat olevan valittuja tuöevaisuuden haasteet silmällä pitäen. Soten ennustavuus tällä hetkellä vaikuttaisi olevan kohtuullisen helppoa.

Ensi maanantaina on vuorossa Hollolan kauden viimeinen valtuusto, jossa käsitellään myös kunnan talousarviota. Kyseessä on jälleen tärkeä kokous tulevaisuuden suuntalinjoineen. Soten kohdalla menojen kehitys näyttää paljon maltillisemmalta kuin aiempina vuosina ja Hollolassa lastensuojelumenot vaikuttavat pysyneen hyvin kurissa. Selvillä vesillä me emme kuitenkaan kuntana ole, vaikka kesäkuun suurien päätösten vaikutus on osoittautunut kunnallemme elintärkeäksi.

Sotessa paikallistasolla suurin muutos tapahtuu hallinnollisesti, kun Oiva- liikelaitos puretaan ja tilalle muodostuu taseyksikkö. Perusturvalautakunnan rooli muuttuu tässä rytäkässä oleellisesti yhä haastavampaan ja vastuullisempaan suuntaan. Samalla myös lautakunnan alainen budjetti kasvaa 137 miljoonaan euroon (yhteensä kaikki Oiva-kunnat mukaan lukien erikoissairaanhoito). Hollolan osuus tästä on noin 70 miljoonaa euroa. Suurimpana haasteena ensi vuodelle sotessa ovat valtuuston määräämien lisäsäästöjen hakeminen. Säästöjä pitäisi löytää vielä reilulla miljoonalla eurolla, joka tuottaa vaikeuksia ennen kaikkea sotea säätelevien runsaiden lakien, velvotteiden ja subjektiivisten oikeuksien vuoksi. Sotessa on myös erittäin tärkeää miettiä mitä seurauksia milläkin leikkauskohteella on?

Ehdottomasti positiivisin tapahtuma on varmasti upean Onnenkodon avautuminen. Onnenkoto on paitsi omistussuhteiltaan, myös energiamuodoiltaan poikkeava rakennus. Oiva on rakennuksessa vuokralaisena. Onnenkodosta tulee vanhusten tehostettua asumispalvelua tuottava yksikkö, jonka 60 asunnosta 45 varataan dementia-asumiseen ja 15 tehostettuun palveluasumiseen. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon, mutta maalis-syyskuussa käyttövesi lämpiää rakennuksen katolle sijoitettavilla aurinkokeräimillä. Lisäksi rakennukseen tulee tehokas lämmön talteenotto sekä tilojen viilennys, joka toteutetaan Salpa-Mattilan vedenottamolta saatavalla pohjavedellä. Palvelutalohanke on herättänyt kiinnostusta eri puolilla Suomea, sillä kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kunnallisena yhteistyönä toteutettava palvelutalo koko Suomessa. Onnenkodon myötä Oiva luopuu lähes kaikista yksityisistä vanhusten sijoituspaikoistaan ja kykenee siirtämään heidät joko tuettuna kotihoitoon tai asukeiksi Onnenkotoon.

Mennyt viikko oli siis varsin pirteä. Ensi viikolla on luvassa viimeinen valtuusto ennen joulutaukoa. Työ ei toki, eivätkä kokoukset vielä siihen lopu :) Vielä pitää joulukuun puolelle jaksaa ponnistella ennen kuin voidaan hetkinen huokaista ja summata ensimmäisen valtuustokauden tuottamia oppeja, kokemuksia ja ajatuksia.

Rennon letkeää viikonloppua itse kullekin!

ps. Olemme yhdistyksenä mukana Hollolan joulumarkkinoilla 30.11..Seuraile kotisivuamme tai Facebook- sivujamme. Luvassa nimittäin on upea tempaus, jollaista ei Hollolassa ole aiemmin tehty! Kojullamme vieraillee myös kansanedustaja Kalle Jokinen klo 11-12. Tule moikkaamaan!

pss. Jutussa on käytetty lähteinä muun maussa Tesso-lehteä sekä Lahden Talot Oy:n tiedotetta.